Aila Puustinen-Korhonen ja Mari Sjöström 29.9.2020:

Sijaishuollossa asuvan lapsen sivistyksellisiä oikeuksia vahvistetaan koulun ja lastensuojelun yhteistyöllä

Lähes 6000 peruskouluikäistä lasta käy vuosittain koulua sijoituspaikastaan käsin. Sijoituspaikka voi olla sijaisperhe, ammatillinen perhekoti tai lastensuojelulaitos. Viime vuosina on enenevässä määrin herätty tutkimusten ja kouluterveyskyselyn kautta siihen tosiasiaan, että sijoitettujen lasten koulumenestys valitettavan monesti poikkeaa merkittävästi huonompaan suuntaan niiden lasten koulumenestyksestä, jotka eivät asu sijoituspaikassa. Tiedetään myös, että ahdistuneisuus, koulustressi ja –uupumus, oppimisvaikeudet ja kiusaamis- ja väkivaltaongelmat ovat sijoitettujen lasten keskuudessa huomattavasti yleisempiä muihin lapsiin verrattuna.

Monesti sijoitetun lapsen koulupolusta tulee rikkinäinen ja katkeileva siitäkin syystä, että sijoituspaikan vaihtuminen tarkoittaa usein myös koulun vaihtumista. Sijoitetuista lapsista alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun.

Lasten sivistykselliset oikeudet on turvattu laissa

Perustuslaissa säädetyt sivistykselliset oikeudet koskevat myös sijoitettuja lapsia. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Mitä lastensuojelulaki sanoo sivistyksellisistä oikeuksista?

Lastensuojelulakiin tuli tämän vuoden alusta lukien sijaishuollossa asuvien lasten sivistyksellisiä oikeuksia vahvistava säännös.  Sen mukaan lapsen asiakassuunnitelmaan on kirjattava, miten hänen varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa tai muu lapsen opetus järjestetään sijaishuollon aikana.

Lisäksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen järjestäjän kanssa lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen valmistelun aikana sekä sijoituksen aikana. Myös lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän tulee toimia yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen järjestäjän kanssa.

Oppilaan koulupaikan määräytyminen

Lapsen sijoittamisella on usein vaikutuksia lapsen lähikoulun osoittamiseen ja koulupaikan määräytymiseen. Oppilaan lähikoulun osoittamisesta ja koulupaikan määräytymisestä säädetään perusopetuslaissa.  Kunnan velvollisuus järjestää perusopetusta koskee myös kunnan alueella sijoituspaikassa asuvia oppivelvollisia oppilaita. Kunta päättää koulupaikan määräytymisen perusteista yhdenvertaisin periaattein.

Lapsen asuinpaikan perusteella opetuksen järjestäjä osoittaa ns. lähikoulun tai muun soveltuvan opetuksen järjestämispaikan jokaiselle kunnassa asuvalle oppivelvollisuusikäiselle oppilaalle. Oppilaalla on oikeus perusopetuslaissa säädettyyn koulumatkaetuun asuinkunnan osoittamaan lähikouluun.

Lastensuojelussa voidaan katsoa hyvänä ratkaisuna, että lapsi saa jatkaa samassa koulussa kuin ennen sijoituspäätöstä. Opetuksen järjestäjältä voidaan etukäteen selvittää, mitkä asuinkunnan opetuksen järjestäjän päättämät käytänteet ovat esim. jos oppilas pyrkii muuhun kuin asuinkunnan hänelle osoittamaan kouluun (toissijainen oppilaaksiotto). Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin asuinkunnan hänelle osoittamaan ns. lähikouluun. Jos oppilas otetaan muuhun kuin kunnan hänelle osoittamaan kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Onko kunnassasi kuvattu, kuinka sijoituspaikassa asuvien lasten asioissa toimitaan koulunkäynnin osalta?

Kuntaliitossa on valmisteltu tietopaketti kuntien sosiaalityön ja opetustoimen tueksi niihin tilanteisiin, kun lapsen sijoitusta valmistellaan. Samanaikaisesti tulee käynnistyä myös koulunkäynnin valmistelu tulevaa sijoituspaikkaa silmällä pitäen. Hyvä yhteistyö ja tietämys sosiaalityön ja opetustoimen velvoitteista parantavat sijaishuollossa asuvan lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on aiemmin ollut erityisasiantuntijana Kuntaliitossa.

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MariSjostrom

Vaaleansininen laasti
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme