Haluammeko ruotsalaisen asuntopolitiikan ongelmat Suomeen hinnalla millä hyvänsä?

Hallitusohjelman mukaan toteutetaan maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain kokonaisuudistus. Lausunnoille lähetetyssä hallituksen esityksessä esitettyjen lakimuutosten keskeisenä tarkoituksena ilmoitetaan olevan turvata lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja osaltaan varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Lausunnoille lähetetyssä hallituksen esityksessä on luovuttu hallitusohjelman tavoitteesta turvata uudistuksella kuntien maapolitiikan harjoittaminen, jonka keskeinen lähtökohta on maanhankinta yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin.

Hallituksen esitys lunastuslainsäädännön kokonaisuudistukseksi on tarpeellinen ja esityksen menettelyn yksinkertaistamisesta on tarpeen. Hallituksen esitykseen sisältyy kuitenkin erittäin ongelmallinen kohta, jonka mukaan lunastuskorvaukselle on määrättävä suoritettavaksi 15 prosentin korotus markkina-arvoa vastaavan täyden korvauksen päälle. Tämä esitys on korotuksen käyttöönotolle arviointimenettelyn selväpiirteisyydellä, on riittämätön ja kestämätön.

Taloudellisia vaikutuksia arvioidaan hallituksen esityksessä kertaluontoisina suhteessa nykyiseen vuotuiseen maanhankinnan kustannukseen eri lunastustilanteissa. Markkinataloudessa elettäessä nyt esitetyn lunastuskorvauksen markkina-arvon päälle tehtävällä 15%:n korotuksella on suora vaikutus maan hinnan suhdanteista riippumattomaan, perusteettomaan nousuun, joka siirtyy rakennuspaikkojen ja asuntojen hintoihin sekä vuokriin. Vaikutus ei ole kertaluontoinen vaan kertaantuu jatkuvasti uusia kauppoja ja lunastuksia tehtäessä.

Esityksen mukaan taloudelliset vaikutukset kuntatalouteen muodostuisivat maanhankintakustannusten noususta ja kertaantuvia että välillisiä vaikutuksia ei ole tunnistettu. Hallituksen esityksen arvio vaikutuksista kuntatalouteen on riittämätön, perusteeton ja epärealistinen markkinataloudessa. Suoraa vaikutusta kuntien verotustarpeeseen ei ole tunnistettu. Hallituksen esityksestä puuttuu suorien ja välillisten yhteiskunnallisten kokonaisvaikutusten arviointi.

Lunastuskorvauksen korottamisesta yli markkinahinnan, tulee toteutuessaan pakottamaan kuntasektorin nostamaan rakennuspaikkojen myyntihintoja ja vuokria vastaavasti tai kiristämään verotusta infrastruktuurin ja lakisääteisten lähipalvelujen kasvavien kustannusten kattamiseksi. Jatkuvasti nousevaa maan hintaa ei voitane kaikkialla Suomessa erilaisissa markkinatilanteissa siirtää edelleen rakennuspaikkojen hintoihin ja vuokriin. Kohoava verotus on poissa kansalaisten ostovoimasta ja kansallisesta kilpailukyvystä.

Korotusmekanismi ainoastaan Ruotsissa käytössä - Kaupunkien vaikutusmahdollisuudet heikentyneet

Vertailumaista ainoastaan Ruotsi on ottanut esitetyn korotusmekanismin käyttöön. Ruotsin Kuntaliiton asiantuntijoiden arvion mukaan vastaava korotusmenettely on aiheuttanut segregaation, alueellisen eriytymisen lisääntymisen kerrannaisvaikutuksineen ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Ruotsissa kaupunkien vaikutusmahdollisuus asuntorakentamisen ohjaamiseen on heikentynyt.

Ruotsissa rakennuttajien kiinnostus asuntorakentamiseen on vähentynyt, koska kannattavuus on vuokrasääntelyt seurauksena huonontunut. Tukholman seudulla asuntorakentaminen on viime vuosina ollut merkittävästi vähäisempää, mitä Suomessa pääkaupunkiseudulla rakennetaan. Asiantuntija-arvioiden mukaan Tukholman seudulla rakennetaan vain kymmenysosa Suomen pääkaupunkiseutuun verrattuna, kun otetaan huomioon alueen asukasluku ja kasvu. Suomessa ei ole toistaiseksi jouduttu Ruotsin tapaan hillitsemään asumisen kustannuksia vuokrasääntelyllä.

Lunastuslain esitöiden (HE 179/1975 II vp s. 18-20) mukaan luovuttajien varallisuusasema ei saa lunastuksen vuoksi huonontua eikä myöskään parantua. Hallituksen esityksessä kuitenkin katsotaan, että Perustuslaista ei kuitenkaan johdu estettä säätää lunastuskorvauksen perusteista tavalla, joka johtaisi luovuttajan kannalta parempaan lopputulokseen. Tämä Perustuslain tulkinta johtaa siihen, että yksittäinen maan luovuttaja asetetaan parempaan asemaan kuin muut kuntalaiset, jotka joutuvat tekemään perusteettoman tulonsiirron yksittäisen kuntalaisen hyväksi. Onko tämä perustuslain kirjaimen ja hengen mukainen lopputulos?

On perusteltua luopua lunastuskorvauksen korottamisesta lunastuslain uudistuksen yhteydessä. Kuntasektori on jo aiemmin esittänyt, esitetyn lunastuskorvauksen päälle maksettavan korotuksen asemasta, luovutusvoiton verotuksesta luopumista kokonaan maata kunnalle ja valtiolle luovutettaessa. Luovutusvoiton verotuksen väliaikaisesta luopumisesta on aiemmin saatu erittäin positiiviset kokemukset sekä kuntien että maanomistajien suunnasta. Lunastuskorvauksen oikeellisuutta tulisi varmistaa tutkimusta ja koulutusta edistämällä yhteiskunnalle vahingollisen markkinahinnan päälle maksettavan korotuksen asemasta.

Kirjoittaja
Matti Holopainen

Matti Holopainen on kehittämispäällikkö Kuntaliitosta.