Sami Niemi 22.4.2021

Kunta lasten ja nuorten kasvun ja hyvinvoinnin tukena

Kunnan yksi kuntalain mukaisista perustehtävistä on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Mitä tämä hyvinvoinnin edistämisen tehtävä pitää lasten ja nuorten osalta sisällään?

Monesti ensimmäinen mielikuva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vie ajatukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Ne ovatkin tärkeä ja välttämätön osa hyvinvointia, mutta usein siellä tehtävät toimenpiteet ovat jälkikäteisiä tai korjaavia. Kuntien laaja hyvinvointitehtävä pitää sisällään kaikki ne asiat, joita kunta tekee joko itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja hyvän arjen turvaamiseksi. Päätösten vaikutuksia on tärkeä miettiä eri näkökulmista. Joskus vaikkapa nopeat taloudelliset säästöt tulevat maksettavaksi myöhemmässä vaiheessa muina kustannusten nousuna.

 Lasten ja nuorten ensimmäinen kosketus kuntaan on monesti oma lähiympäristö. Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun avulla lapsille voidaan luoda turvallisia ja viihtyisiä asuinympäristöjä, jotka tarjoavat myös myöhemmissä lapsuuden ja nuoruuden vaiheissa hyvän kasvuympäristön. Myös eri palveluiden sijoittamisen osalta kaavoituksen ja maankäytön ratkaisut kunnissa ovat keskeisessä roolissa.

Lasten ja nuorten elämään liittyy monenlaisia kunnan palveluita. Näillä palveluilla ja niiden saavutettavuudella on merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten lisäksi myös perheiden arkeen. Päiväkodit, koulut ja harrastuspaikat ovat paitsi fyysisiä rakennuksia tai paikkoja, myös sisällöltään tärkeiden palveluiden tarjoamispaikkoja. Erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsia ja perheitä kasvussa. Monelle perheelle riittävät peruspalvelut, kuten neuvola, lääkäripäivystys tai hammashoito, mutta joidenkin kohdalla tarvitaan pitkälle meneviä tukipalveluita kasvun tukena. Kunnan rooli näiden palveluiden järjestämisessä on tärkeä.

Kunta on merkittävässä roolissa myös lasten ja nuorten vapaa-ajan vietossa. Siinä missä pienille lapsille monesti riittää toimiva lähiympäristö leikkipuistoineen, tarvitsee kouluikäinen lapsi ja nuori laajempaa ja monipuolisempaa toimintaympäristöä. Lasten omaehtoisen liikkumisen mahdollistaminen helpottaa perheiden arkea. Kunnat voivat käyttää tilojaan monipuolisesti myös vapaa-ajan toimintaan, esimerkiksi koulun tilojen hyödyntäminen harrastuskäytössä on järkevää tilojen käyttöä. Kunta voi joko luoda puitteita tai järjestää itse palveluita vapaa-aikaan. Kunta voi olla tukemassa erilaisten toimijoiden edellytyksiä tarjota lapsille ja nuorille harrastustoimintaa. Kirjastot, musiikkileikkikoulut, liikuntakerhot jne. ovat palveluita, jotka tarjoavat virikkeitä viettää vapaa-aikaa.

Suomen malli laajentaa harrastustoimintaa

Uusi Suomen malli on luonut koulun ja harrastusten yhdistämiseen kunnille uudenlaisia mahdollisuuksia ja laajentanut lasten mahdollisuutta osallistua matalalla kynnyksellä harrastustoimintaan. Tätä kehittämistyötä tulee jatka ja laajentaa toimintamallia myös vanhempiin, jo perusopintonsa suorittaneisiin, ikäluokkiin. Kunta voi olla mukana myös tarjoamassa huipputason suorituspaikat ja edellytykset vaikkapa liikunnan ja kulttuurin saralla lahjakkaille lapsille ja tarjota näin harrastuksesta urapolun kohti ammattia. Harrastustoiminnan mahdollistamisella vahvistetaan lasten ja nuorten kehittymistä ja   ehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä.

Aikuistuvan ja itsenäistyvän nuoren palveluissa toisen asteen opinnot muovaavat pitkälti tulevaisuutta. Moni kunta tarjoaa itsenäisesti lukio-opetusta, mutta ammatillinen koulutus on monesti keskitetty suurempiin yksiköihin. Niiden kohdalla, jotka hakevat urapolkujaan, koulun opinto-ohjuksella ja vaikkapa nuorisotyöllä on suuri vaikutus nuoren elämään.

Kuntien hyvinvointitehtävä on suurten uudistusten edessä. Sote-uudistus on muuttamassa merkittävällä tavalla kuntien tehtäväkenttää, kun sosiaali- ja terveyspalveluita ollaan siirtämässä uusille hyvinvointialueille. Tällöin monet kuntalaisten palvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Lasten ja nuorten palveluissa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet merkittävässä roolissa niin perheiden kuin lasten ja nuorten arjen tukena. Jatkossa suuri haaste onkin varmistaa, että uudet yhteistoimintamallit takaavat saumattoman ja oikea-aikaisen palveluketjun lasten ja nuorten elämän tueksi.

Kunnat ovat erilaisia ja omaleimaisia, kuten jokainen niiden asukkaana oleva lapsi ja nuorikin. Jokaisella kunnalla on lasten ja nuorten osalta omanlaisensa haasteet. Kunnilla on mahdollisuus itse päättää siitä, millainen on hyvä elinympäristö juuri oman kunnan lapsille ja nuorille.

Kirjoittaja

Sami Niemi on kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija.

Sami Niemi Twitterissä