Sami Niemi 1.10.2021

Sote tulee, mitä käy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle?

Suomen hallintohistorian suurin uudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus, on tullut siihen liittyvien lakien osalta maaliin kesäkuussa 2021. Rallikisojen tavoin edessä on kuitenkin vielä mahdollisesti kuoppainen ja mutkainen siirtymätaival ennen kuin päästään varsinaiseen palkintojenjakoon.  Siitä eteenpäinkin luvassa on varmasti kovaa työtä vaativaa testaamista, kokeiluja, huoltoa ja oikeiden säätöjen hakemista uusien toimijoiden ja toimintamallien etsiessä paikkaansa. Maailma ei tule valmiiksi tällä uudistuksella, vaikka se merkittävä askel onkin.

Miten takaamme kuntalaisten hyvinvoinnin?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, eli tuttavallisemmin ilmaistuna HYTE, on keskeisessä asemassa uudistuksessa. Monet hyvinvointia ja ennen kaikkea terveyttä edistävät tehtävät siirtyvät kunnilta uusien hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. 

Uudistuksella on myös huomattavia vaikutuksia kuntien talouteen ja toimintaan. Kunnilla ei ole jatkossa samanlaista ohjausmahdollisuutta itsehallinnollisiin hyvinvointialueisiin kuin omistamiinsa kuntayhtymiin tai muihin kuntien välisiin yhteistyömuotoihin - omana toimintana järjestetyistä palveluista puhumattakaan. Kunnissa ollaan siis monella tapaa uuden edessä.

Kuntalaisten hyvinvointi on paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-palvelut ovat vain yksi osa siitä ihmisten jokapäiväisestä elämässä, jossa hyvinvointi syntyy. Ne ovat ajoittain jopa elintärkeitä palveluita, mutta elinympäristön ja palveluiden toimivuuden osalta kuntien rooli kuntalaisten hyvinvointiin on jatkossakin hyvin keskeinen. 

Kunta luo hyvinvoivalle kuntalaiselle puitteet itsensä toteuttamiselle ja hyvälle elämälle. Osa kuntalaisista käyttää tarjottuja palveluita enemmän, osa vähemmän, mutta jo niiden olemassaolo ja mahdollisuus niiden käyttämiseen on kuntalaisille tärkeää. Välillä kuntien luomia palveluita ja niiden vaikutuksia ei välttämättä edes tiedosteta. Niiden puute sen sijaan tulee esiin nopeasti. 

Yhteinen tekeminen kuntien ja hyvinvointialueiden välillä tuottaa parhaan lopputuloksen

Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat jatkossakin toisiaan. Kyse on ennen kaikkea yhteisten asiakkaiden ja asiakkuuksien johtamisesta yhdessä. Tiedon pitää kulkea organisaatioiden välillä ja tuotettua tietoa pitää pystyä hyödyntämään kummankin organisaation päätöksenteon tukena. 

On hyvä, että soten järjestämislaissa ja eräissä muissa laeissa on asetettu kunnille ja hyvinvointialueille velvoitteita yhteensovittaa ja tukea toisiaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tätä lakiin kirjattua velvoitetta tärkeämpää on kuitenkin aito yhteinen tekeminen, paikalliset eri toimijoita tukevat innovaatiot sekä yhteistyö hyvinvoivien ja terveiden asukkaiden eteen. Se, jos mikä, on yhteistä vastuuta asukkaista. 

Sote tulee, hyte jää

Otsikon kysymykseen vastaus on hyvin helppo. Sote tulee, mutta hyte jää. Se muuttaa muotoaan, mutta hyte-työn merkitys tai tarve ei vähene. Parhaimmillaan uusi rakenne antaa mahdollisuuden kehittää yhteistä tekemistä ja auttaa näkemään kunnan roolin uudella tavalla kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuten monessa muussakin asiassa, kyse on ennen kaikkea johtamisesta ja kunnan sekä hyvinvointialueen strategisista valinnoista hyödyntää olemassa olevia mahdollisuuksia.

Kuntaliitto tukee kuntia muutoksen keskellä

Kuntaliitto on valmistellut ja valmistelee edelleen erilaisia tukiaineistoja ja palveluita muutoksen läpiviemistä varten. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalla yhdyspintatyöhön on valmistauduttu, ja nyt on aika tukea kuntia onnistuneeseen uudistuksen läpivientiin. 

Kuntaliiton organisaatiouudistuksen myötä hyvinvointi on noussut uudella tavalla esille ja Kuntaliiton hyte-työn uusien rakenteiden käynnistäminen on jo hyvässä vauhdissa.

 

Kirjoittaja

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @namisiemi