Marianne Pekola-Sjöblom 22.3.2021:

Kuntavaalit koronan kourissa

Kukapa olisi uskonut, että olisimme tässä tilanteessa vielä tänäkin keväänä - vuosi ensimmäisten koronaviikkojen jälkeen. Kun teimme Kuntaliitossa vuosi sitten vapun alla kunnille korona-ajan haasteita kartoittaneen kyselyn, pohdimme alkaako koronan jälkihoitovaihe kunnissa puolen vuoden vaiko vasta vuoden päästä.

Toivoimme, että eläisimme viimeistään tänä keväänä normaaleissa oloissa, jolloin myös kuntavaalit järjestyvät niin kuin aina ennenkin - totutun vanhan kaavan mukaisella rutiinilla ja yllätyksettä. 

Puoli vuotta ennen kuntavaaleja 2021 - viime lokakuussa - koronatilanne oli kuitenkin edelleen päällä ja jopa mahdollisesti kasvava uhka. Se näkyi esimerkiksi oikeusministeriöltä osana normaalia vaaliprosessia kunnille lähetetyssä kuntavaalien ohjekirjeessä.

Kuntavaalien siirto - paras mahdollinen ratkaisu

Epävarmuuksien ajan aiheuttaman jahkailun lopputulemana kuntavaalit järjestetään huhtikuun sijaan kesäkuussa. Varsin historiallinen päätös, mutta varmastikin paitsi äänestäjien, ehdokkaiden ja kuntien, myös ylipäätään kuntademokratian näkökulmasta tarpeellinen, välttämätön ja paras mahdollinen ratkaisu.

Haluamme uskoa siihen, että kunnissa olisi pystytty huhtikuussa järjestämään pahentuneen ja mahdollisesti pahentuvan koronatilanteen aiheuttamista, paikoin erittäinkin suurista haasteista huolimatta koronaturvalliset vaalit. Tämä kävi ilmi myös useimpien kuntien meille välittämistä tiedoista. Kuntien tilanne kuitenkin vaihtelee monin eri tavoin eikä täyttä varmuutta tästä olisi ollut.

Kaikessa tässä on kyse kuntalaisten arjen kannalta tärkeimmistä paikallisista vaaleista ja kaikille meille tärkeiden kuntien toiminnan ja päätöksenteon jatkuvuuden turvaamisesta. Vaalien siirron takia nykyisten valtuustojen toimikausi pitenee ja uusi valtuustokausi pääsee käynnistymään viiveellä vasta kesälomien jälkeen.

Vahvempaa ennakointia ja rohkeita kokeiluja tarvitaan

Yhtenä merkittävänä ja varsin realistisena uhkana on ollut paitsi kansainväliset esimerkit äänestysaktiivisuuden laskusta korona-ajan vaaleissa myös kuntakentän omat varsin pessimistiset arviot huhtikuussa järjestettävien kuntavaalien äänestysaktiivisuudesta. Tähänastisen kuntavaalihistorian heikoin äänestysprosentti, 55,9 %, koettiin vuoden 2000 vaaleissa. Huhtikuussa järjestetyt vaalit olisivat mitä todennäköisimmin tuottaneet tätäkin selvästi heikomman tuloksen. Uskoa ja optimismia tuottaa koronan ja vaalien siirron aiheuttama suuri mediajulkisuus - toivottavasti se herättää äänestäjien keskuudessa entistä laajempaa uteliaisuutta ja kiinnostusta paikallisiin asioihin vaikuttamiseen.

Jälkiviisaana voisi todeta, että koronaennakointia ja mahdollisia erilaisia skenaarioita ja niiden vaatimia toimenpiteitä olisi pitänyt pohtia tarkemmin ja jo paljon aiemmin. Varmastikin myös meillä.

Eikö nyt olisi syytä ottaa (jälleen kerran) valmisteluun nettiäänestysmahdollisuuden käyttöönoton kuntavaaleissa - alkuun vaikkapa kokeiluna. Ja miksei myös kirjeäänestyksen käyttöönoton laajentaminen ulkomailla asuvista äänioikeutetuista kaikkiin äänioikeutettuihin. Muuttuvan maailman haasteisiin ja mahdollisuuksiin pitäisi uskaltaa tarttua rohkeammin.

Oman positiivisen häivähdyksen kesäkuun kuntavaaleille lisäksi tuo myös äänestysajan pidentyminen kahteen viikkoon (vaikka tuottaakin kunnille lisätyötä), avautunut lisäaika ehdoaslistojen täydentämiseen sekä äänestäjien joukon täydentyminen uusilla 18 vuotta täyttäneillä nuorilla. - Ja onhan kesän vihreydessä ja lämmössä mukavampi käydä äänestämässä kuin huhtikuun mahdollisessa takatalvisäässä. Twitterissä viriteltiin kuntavaaleista kesän festareiksi, ja miksikä ei, jos onnistuu koronaturvallisesti.
 

 

Uudet vaaliaikataulut:

  • Kuntavaalit 13.6.2021
  • Ennakkoäänestysaika kotimaassa 26.5.-8.6. ja ulkomailla 2.-5.6.
     

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä: @M_PekolaSjoblom