Miltä näyttävät uudet kestävät kunnat 2030 -luvulla?

Millaisia ovat tulevaisuuden erilaiset kestävät kunnat? Miten ne edistävät 2030 -luvulla ekologista, sosiaalista, taloudellista ja teknologista kestävyyttä? Miten kunnat toimeenpanevat YK:n Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteita?

Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia keväällä 2021 toteutetussa Kestävät kunnat 2030 –ennakointiprosessissa. Tulokseksi saimme 4 erilaista kestävän kunnan skenaariota, joissa kestävän kehityksen edellyttämiin haasteisiin on vastattu eri tavoin, sekä kehityspolkuja näiden skenaarioiden toteuttamiseksi.

Toiveskenaariossa “Vähähiiliset hyvinvointiverkostot” kunta edistää tasavertaisesti ekologista, sosiaalista, taloudellista ja teknologista kestävyyttä yhdessä asukkaiden, sidosryhmien, yritysten ja muun muassa oppilaitosten kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että kestävä kunta huolehtii asukkaiden hyvinvointipalveluista, vaikutusmahdollisuuksista ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Sen rinnalla kunta tekee aktiivisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Samalla kestävä kunta ei velkaannu liikaa pitkällä aikavälillä ja sopeuttaa taloudellisen toiminnan luonnon reunaehtoihin. Lisäksi kunta hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

Uhkaskenaariossa “Yksinäisten kestämätön kunta” kunnalla ei ole resursseja kestävien ratkaisujen kehittämiseen eikä paikallisuutta, yhteistyötä ja verkostoja ei hyödynnetä vipuvoimina kestävän kehityksen edistämiseen. Tämä johtaa elinvoiman näivettymiseen, sillä uusia yrityksiä ei synny. Uhkana myös eri väestöryhmien välisen kuilun kasvaminen ja muut sosiaaliset kriisit. Myös luonnon monimuotoisuuden kato jatkuu.

Jotta skenaarioista päästäisiin konkreettiseen toimintaan Kestävät kunnat 2030  -ennakointiprosessissa muodostettiin kehityspolkuja sellaisista toimenpiteistä, joilla voidaan edetä uhkaskenaarion sijasta toiveskenaarion suuntaan.  Skenaarioiden toimeenpanon tueksi oli koottu valmiiksi 115 jo koetultua innovaatiota,  jotka on jaoteltu toimenpidekimppuihin kestävyyden johtamisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden teemoissa.

Toimenpiteitä myös jäsenneltiin erilaisten kuntaryhmien näkökulmasta

Kestävät kunnat 2030 -ennakointiprosessin skenaarioita ja toimenpidekimppuja voi jatkossa hyödyntää uusien kuntastrategioiden valmistelun tukena. Toivottavasti toimenpiteistä löytyy myös vinkkejä siihen, miten sinun kunnassasi rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Tärkeintä on löytää työkalut, jotka soveltuvat oman kunnan toimintaan parhaiten.

Kestävät kunnat 2030 -ennakointiprosessi toteutettiin keväällä 2021 yhdessä Uuden sukupolven organisaatiot (USO) ja Kestävä kuntatalous -verkostoprojektien 54 kunnan sekä kuutoskaupunkien kanssa. Siihen osallistui viranhaltijoita eri toimialoilta ja kuntien luottamushenkilöitä. Mukana oli myös edustajia Malmön ja Uppsalan kaupungeista Ruotsista. Lisäksi Tampereen yliopiston, Suomen ympäristökeskus SYKEn, Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkijoita sekä ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman, Kuntaliiton ja FCG:n asiantuntijoita oli ennakointiprosessissa mukana.

Kirjoittaja

Sini Sallinen on Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja. 

Sini Sallinen Twitterissä: @SallinenSini

Kuntaliiton innovaatioasiantuntija, jonka sydäntä lähellä on julkisten palvelujen käyttäjälähtöinen uudistaminen. Pitää yhteistyöstä palvelumuotoilijoiden ja kuntakentän kehittäjien kanssa.

Vapaa-ajalla löytyy joko opiskelujen tai kulttuuriharrastusten parista.

Tuula Jäppinen Twitterissä: @Tujappi