Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus on ollut käynnissä vuodesta 2018 lähtien. Ympäristöministeriön ehdotus kaavoitus- ja rakentamislaiksi oli lausunnolla 27.9.–7.12.2021. Lausuntopalaute oli kauttaaltaan kriittistä.

23.3.2022 ympäristöministeriö tiedotti lakiuudistusta koskevasta hallituksen linjauksesta: Eduskuntaan viedään syksyllä hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakentamislain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta.

Rakentamislakiluonnos julkaistiin 11.4.2022 ja kuulemistilaisuus järjestettiin 13.4. Kuntaliitto jätti lakiluonnoksesta kirjalliset kommentit 22.4

Kuntaliitto korosti Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa 8.6.2022, että rakentamislakiluonnoksella ja sen yhteydessä tehtävällä rakennuslain muutoksella on merkittävä vaikutus kuntien talouteen ja hallintoon. (Muistiot alempana Kuntaliiton kannat ja tausta-aineistot -osiossa)

Hallituksen esitykset rakentamislaiksi (HE 139/2022 vp) ja laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (HE 140/2022 vp) ovat parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Kuntaliitto on valiokuntakuulemisissa todennut, että lakiesityksissä on useita periaatteellisia ongelmia ja epäselviä ehdotuksia. Esitykset ovat kokonaisuutena arvioituna keskeneräisiä eikä niitä tule viedä eteenpäin esitetyltä pohjalta. (Lausunnot alempana Kuntaliiton kannat ja tausta-aineistot -osiossa)

Tarve maankäyttö- ja rakennuslain hyvälle uudistukselle ei ole poistunut. Toimintaympäristön muutokset haastavat edelleen nykyisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän. Uudistusta tulee jatkaa seuraavalla hallituskaudella.

Lisäksi on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota rakennettua ympäristöä koskevan lainsäädännön kokonaisuuteen. Maapolitiikka, kaavoitus, kaavojen toteuttaminen, rakennusvalvonta ja lupamenettelyt muodostavat kuntien toiminnan kannalta keskeisen yhdyskuntarakentamisen prosessin.

Avaa kaikki

Kuntaliiton kannat ja tausta-aineistot

Kuntaliiton kannanottoja rakentamislaki- ja RTJ-valmisteluun:

Kuthanek-muistiot:

Kuntaliiton kannanottoja MRL-uudistukseen:

Kuntaliittolaiset mediassa:

Tausta-aineistoa:

Kuntaliiton asiantuntijat kokonaisuudistuksen työryhmässä ja valmistelujaostoissa

  • Työryhmä, Anne Jarva, kehittämispäällikkö
  • Valmistelujaostot:
    • Alueidenkäyttö, Anne Jarva, kehittämispäällikkö
    • Osallistuminen, vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi, Minna Mättö, lakimies
    • Rakentaminen, Antti Salonen, lakimies
    • Kaavojen toteuttaminen, Matti Holopainen, kehittämispäällikkö
    • Rajapinnat, Marko Nurmikolu, lakimies
    • Digitalisaatio ja asiakaslähtöiset prosessit, Päivi Tiihonen, projektipäällikkö.

Kuntaliiton tavoitteena on saada kuntien näkemykset mahdollisimman laajasti lainvalmisteluun. Työ aloitettiin kaavoittajille suunnatulla Kuntaklinikkakierroksella. Kaavoittajien lisäksi klinikoita on järjestetty maapolitiikan ja kuntatekniikan asiantuntijoille sekä Kuntaliiton verkostoille.

Kaupunkiseutusuunnittelun roolia on selvitetty kymmenelle suurimmalle kaupunkiseudulle suunnatulla kyselyllä. Lisäksi syksyn 2019 aikana toteutetussa Kuntakaavasimulaatiossa pohditaan kuntakaavoituksen tulevaisuutta yhdessä kuntien, ympäristöministeriön ja Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeen kanssa.

Kuntakaavasimulaatio

Yksi kuntakaava ja sen simulointi eri kaavatilanteissa

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä ehdotettiin syksyllä 2019 nykyisen yleis- ja asemakaavoituksen korvaamista yhdellä kuntakaavalla. Kuntaliiton, ympäristöministeriön ja kuntien yhteisesti toteuttamassa hankkeessa testattiin, miten malli soveltuisi erilaisiin maankäytön suunnittelun tilanteisiin viidessä eri hankkeessa. Simulaatio osoitti, ettei yhden kuntakaavan malli riittäisi kaikkiin maankäytön suunnittelun tarpeisiin. 

Yhden kuntakaavan mallin suurimpana ongelmana pidettiin yleispiirteisen suunnittelun aseman heikentymistä suunnittelujärjestelmässä, mikä vaikeuttaisi muun muassa kunnan investointien pitkäjänteistä ohjelmointia ja yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia ennakoida omien hankkeidensa toteutettavuutta ja aikataulua.

Kaksiportaisen kuntakaavoituksen tarve korostuu suurissa kaupungeissa. Yhden kuntakaavan malli taas voisi olla käyttökelpoinen väline haja-asutusalueilla ja muilla alueilla, joissa rakentamisen ja maankäytön muutosten määrä on vähäinen tai muutokset tapahtuvat hitaasti.

Yhden kuntakaavan malli voisi tuoda joustavuutta myös sellaisiin tilanteisiin, jossa suunnittelun tarve kohdistuu vain selkeästi rajattaviin asioihin, eikä kaikkia suunnittelukysymyksiä tarvitse avata.

Hankkeessa mukana olleet kunnat olivat yhtä mieltä siitä, että digitalisaatio, kehittyvät työvälineet ja parantuva tiedonhallinta tulee joka tapauksessa vaikuttamaan ratkaisevalla tavalla kuntien kaavoitukseen ja mahdollisuuksiin sujuvoittaa prosesseja suunnittelutyössä, vuorovaikutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa.

Yleiskaavan ja asemakaavan välistä hierarkkista kynnystä voisi madaltaa sallimalla tietyissä tilanteissa yleis- ja asemakaavaprosessien yhdistäminen sekä ”alhaalta ylöspäin” lähtevien muutosten sujuva, mutta hallittu toteuttaminen laajentamalla mahdollisuutta laatia asemakaava yleiskaavasta poiketen.

Olisi myös hyvä selvittää, voitaisiinko eri kaavatasoihin kohdistuvat, samaa asiaa koskevat valitusprosessit yhdistää muutoksenhausta johtuvan viiveen vähentämiseksi. Käytännön toiminta edellyttää lisäksi, että kaavoitusta ja toteuttamista koskevat säännökset ovat jatkossakin toimiva kokonaisuus.

Lisätietoa:

Kuntakaavasimulaation loppuraportti

Kuntakaavasimulaation tiivistelmä

Uutinen 2.3.2020
Kuntakaavasimulaatio osoittaa: yleiskaava tarpeen myös tulevaisuudessa

Julkaisu: Kumppanuuden monet muodot

Esimerkkejä yhteistyöhön perustuvista kaavoituskäytännöistä. Muuttuva yhteiskunta haastaa kunnat ja niiden yhteistyökumppanit. Ilmastonmuutos, aluerakenteen erilaistuminen, väestön ikääntyminen ja talouden kiristyminen sekä hallinnon ja palvelutuotannon digitalisoituminen edellyttävät uudenlaisia

lateral-image-left

Kuntaliitto linjasi tavoitteet maankäytön ja rakentamisen kehittämiselle: Ketterää kaavoitusta ja parempaa rakentamista

Kuntaliiton mukaan maankäytössä ja rakentamisessa on mahdollistettava ketterä kaavoitus ja sen toteuttaminen, parannettava rakentamisen ja rakennusten laatua sekä tarjottava sujuvaa palvelua lähellä kuntalaista.

lateral-image-right
tags
Minna Mättö

Minna Mättö

Lakimies
Lakiyksikkö, Myytti-tiimi
+358 9 771 2037, +358 50 308 1487
Vastuualueet
  • alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen lainsäädäntö
  • rakennetun ympäristön digitalisaatioon liittyvät juridiset kysymykset
  • luonnon monimuotoisuuteen ja suojeluun liittyvät juridiset kysymykset
Marko Nurmikolu

Marko Nurmikolu

Johtava lakimies
Lakiyksikkö, Myytti-tiimi
+358 9 771 2597, +358 50 406 9494
Vastuualueet
  • ympäristönsuojelulainsäädäntö
  • jätelainsäädäntö
  • maa-aineslaki
  • ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö

Päivi Tiihonen

Erityisasiantuntija
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö, Maankäyttö- ja ympäristötiimi
+358 9 771 2151, +358 50 478 1604
Vastuualueet
  • kuntien teknisen ja ympäristötoimialan digitalisaation kehittäminen
  • kuntien ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön koordinointi sekä kuntien edunvalvonta ajankohtaisissa digitalisaatioon liittyvissä lainsäädäntö- ja kehittämishankkeissa.