Jarkko Lahtinen 20.8.2021

Uusi kausi käyntiin - mitä kuuluu varhaiskasvatukselle?

Moni saattaa unohtaa, että koulujen alkaessa usea alle kouluikäinen lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tänä syksynä iso osa viisivuotiaista aloitti kaksivuotisen esiopetuksen, jota kokeillaan reilussa 100 kunnassa. Pienet lapset aloittavat yleensä tutustumisjaksolla, jossa harjoitellaan varhaiskasvatukseen jäämistä pienin askelin. Varhaiskasvatuksen aloittaminen on iso asia sekä lapselle että koko perheelle. Aluksi lapsi saattaa itkeä vanhemman poistuessa, ja saattaahan se kyynel tulla myös vanhemman silmäkulmaan. Tätä ei onneksi kovinkaan pitkään kestä. Useimmiten lapset sopeutuvat taitavan henkilöstön avustuksella tilanteeseen ja ryhtyvät päivän puuhiin nopeasti.

Haasteista huolimatta varhaiskasvatuksen henkilöstö toimii suurella sydämellä

Julkisessa keskustelussa keskitytään enimmäkseen henkilöstöpulaan, lakimuutoksiin ja kaikkeen muuhun paitsi siihen, miten paljon hienoja asioita varhaiskasvatuksessa päivittäin tapahtuu. Haasteita varhaiskasvatuksessa riittää, mutta siitä huolimatta niin opettajat, sosionomit, lastenhoitajat kuin perhepäivähoitajatkin tekevät työtään suurella sydämellä joka ikinen päivä. Näin toimikauden alussa se on hyvä muistaa.

Varhaiskasvatusta on annettu poikkeusoloissa jo koko edellisen toimintavuoden, ja totutut käytänteet jatkuvat edelleen. Kaikilla lapsilla on ollut oikeus osallistua varhaiskasvatukseen koko pandemian ajan. Altistumisten ja karanteenien aikana on toki pitänyt pysytellä kotona. Henkilöstö on toiminut äärirajoilla, eikä heillä ole ollut mahdollisuutta etätyöhön. On pakko todeta, että yleisesti tilanne on hoidettu loistavasti ja että kiitos siitä kuuluu koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle!

Pienillä lakimuutoksilla uuteen toimikauteen

Varhaiskasvatuksen uusi toimikausi aloitetaan jälleen kerran osin muuttunein pelisäännöin. Varhaiskasvatuksen järjestäjien on huomioitava, että varhaiskasvatuslakia muutettiin 1.8.2021 alkaen mitoituksesta poikkeamisen osalta (36 §), ja samalla lakiin lisättiin henkilöstön ilmoitusvelvollisuus (57 a ja b §). Lisäksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain tulorajojen ja sisarusalennuksen muutos tuli voimaan.

Monilla perheillä varhaiskasvatuksen asiakasmaksu pieneni tai jopa poistui kokonaan. Tämä merkitsee, että kuntien on löydettävä varhaiskasvatuksen järjestämiseen hieman aiempaa enemmän rahaa. Vaikka moni muutos on ymmärrettävä ja kannatettava perheiden näkökulmasta, vaatii se kunnissa laajaa pohdintaa niin päätösten kuin rahoituksen osalta. 

Monesti otsikoissakin olevan varhaiskasvatuksen mitoituksen osalta pelisääntöjä täsmennettiin selkeyttämällä henkilöstön poissaoloihin liittyvää tulkintaa. Henkilöstömitoituksesta ei voida poiketa mistään henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä. Kunnissa on varmistuttava siitä, että varhaiskasvatukselle on riittävät ja toimivat sijais- tai muut varajärjestelyt myös henkilöstön äkillisissä ja yllättävissä poissaolotilanteissa. On hyvä pitää mielessä, että muilta osin ei sääntöihin tullut muutoksia. Edelleen tarkastellaan koko päiväkodissa käytettävissä olevan henkilöstön ja lasten määrää. Aluehallintoviranomaisen laatiman varhaiskasvatuksen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan suhdeluvun toteutumista tarkastellaan toimipaikka- ja päiväkohtaisesti eli laskemalla lasten ja ammatillisen kelpoisuuden omaavan henkilöstön määrä kussakin toimipaikassa kunakin päivänä. Lapsia voi kuitenkin jossakin toimipaikan osassa hetkellisesti olla paikalla enemmän kuin varhaiskasvatusasetuksen 1 §:ssä säädetty suhdeluku sallii, jos suhdeluku päivän aikana tasaantuu.

Varhaiskasvatuslakiin lisättiin uusi velvoite, joka koskee lain 26–30 §:ssä tarkoitettua henkilöstöä. Lain mukaan kyseisen työ- tai virkasuhteisen henkilön on ilmoitettava viipymättä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Ilmoitus tulee tehdä, mikäli varhaiskasvatuksen tavoitteet, lapsen hyvinvoinnin tai kasvun, kehityksen tai oppimisen edellytykset ovat vaarantuneet. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi laadussa ilmenevät puutteet, lapsen epäasiallinen tai sopimaton kohtelu, toimintakulttuuriin sisältyvät lapselle vahingolliset toimet eli kaikki sellaiset tilanteet, joissa toimitaan tai olosuhteet voivat johtaa varhaiskasvatuslain tai sen tavoitteiden toteutumisen vastaiseen tilanteeseen. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti.

Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja yksityisen palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on laadittu ja ne ovat julkisesti nähtävillä. Ohjeistuksista tulee selkeästi ilmetä mm. ne henkilökuntaan kuuluvat työntekijät, joita ilmoitusvelvollisuus koskisi ja miten ja kenelle ilmoitus tulee tehdä. Lisäksi on hyvä keskustella ja antaa riittävästi ohjausta sen arvioimiseksi, millaisia epäkohtia ilmoitusvelvollisuus koskisi.

Eivätkä muutokset tähän lopu. Lapsen tukemiseen ja yksityiseen varhaiskasvatukseen liittyviä lakimuutoksia on jo valmisteilla. Tulevan perhevapaauudistuksen yhteydessä myös varhaiskasvatuslakia ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia viilataan.

Paljon muutoksia on siis tiedossa melko lyhyessä ajassa kaikkien jo aiemmin tehtyjen muutosten lisäksi. Kaikesta huolimatta lapset tulevat joka aamu varhaiskasvatukseen ja henkilöstö ottaa heidät lämpimästi vastaan. Varhaiskasvatuksen toiminnassa on kyse lasten kohtaamisesta ja huomioimisesta joka hetki, ja siksi tuleekin jokaisen huolehtia osaltaan myös omasta jaksamisestaan. Muistetaan pitää mielessä, että tavoitteena on taata lapselle hyvä päivä ihan jokaisena päivänä

Lue lisää:

Varhaiskasvatuslakiin muutoksia 1.8.2021 alkaen

Kirjoittaja

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä @JLtwiitti