Miira Riipinen ja Sini Sallinen 4.2.2021:

Vaikuttavat ympäristöteot tehdään kunnissa

Asukkaat arvostavat hyvää asuinympäristöä ja luonnonläheisyyttä yhä enemmän. Säästeliäs luonnonvarojen käyttö ja vastuullinen energiapolitiikka voivat lisätä kunnan vetovoimaa ja elinvoimaa. Yhä useammat kaupungit pyrkivät näyttäytymään ympäristökaupunkeina ja ovat saavuttaneet siinä myös kansainvälistä menestystä.

Yli puolet suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut valtiotakin kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita. Lisäksi lukuisat kunnat tekevät monipuolista työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Kunnat voivat myös tarjota alueellaan mahdollisuuksia monenlaisille kiertotaloustoimijoille kiihdyttäen siirtymää kohti resurssiviisaita yhdyskuntia.

Kuntien ilmastopäästöt ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä, ja kasvavatkin kaupungit ovat onnistuneet säilyttämään lähiluontoa. Metsien hoidolla kunnat tavoittelevat kokonaiskestävyyttä. Taloudellisen tuoton ohella kuntaomisteisten metsien käytössä korostuvat virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. 

Suomalaisilla kunnilla on laajat mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön tilaan. Kaikilla kunnan toimialoilla tehdään päivittäin päätöksiä, joilla on suoria tai epäsuoria vaikutuksia ilmastopäästöihin sekä luonnon ja ympäristön tilaan. Muuttuva ilmasto asettaa lisähaasteita monille kunnan vastuulla oleville arkisille palvelutoiminnoille ja rakenteille, siksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen on syytä ottaa osaksi kunnan päätöksiä entistä vahvemmin,

Valtuutetut päättävät, millainen on kestävä tulevaisuus sinun kunnassasi

Valtuutettujen tehtävänä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla kun se ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. Uudet valtuutetut tekevät niitä kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä, joilla edistetään samanaikaisesti asukkaiden hyvinvointia, suojellaan ympäristöä ja taataan yhteisten rahojen riittävyys. Päätökset liittyvät esimerkiksi koulutukseen, hoivaan, alueidenkäyttöön ja liikkumiseen sekä yhdyskuntien rakentamiseen ja palvelujen, kuten vesi- ja jätehuollon järjestämiseen. Ilmastonmuutoksen ja köyhtyvän luonnon ohella niukkeneva kuntatalous ja väestön ikääntyminen asettavat vaatimuksia ympäristöäkin koskeville valinnoille.

Kuntapäättäjät edistävät ilmastokestävää arkea yhdessä kuntalaisten ja yritysten kanssa. Kunnan konkreettiset asumisen, liikkumisen ja palvelujen ratkaisut parhaimmillaan lisäävät ihmisten hyvinvointia ja luovat siten pohjan sosiaalisesti hyväksyttävälle ilmastopolitiikalle. Kestävät ratkaisut ja innovaatiot syntyvät yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa.

Seuraava valtuustokausi ratkaisee siksi sen, miten Suomi edistyy kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Uusilla kuntapäättäjillä on tärkeä rooli sekä paikallisen että valtakunnallisen tulevaisuuden näkökulmasta. Ilman kuntien konkreettisia ilmasto- ja luontoratkaisuja Suomi ei saavuta hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä eikä pysäytä luonnon köyhtymistä.

Kirjoittaja

Miira Riipinen on Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja

Twitter @miirariipinen

Sini Sallinen on Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja. 

Sini Sallinen Twitterissä: @SallinenSini

Kuntavaalit 2021

Seuraavat kuntavaalit järjestetään 18. huhtikuuta 2021. Silloin meillä on mahdollisuus valita, kuka meitä edustaa kuntien päättävissä elimissä. Kuntavaalit ovat meille ennen kaikkea lähidemokratiaa edustavat vaalit. 

lateral-image-left