Aaro Hottinen ja Minnamaria Korhonen 17.11.2022

Kohti parempaa talousraportointia – ja nopeasti

Kuntien taloustietojen raportointi siirrettiin Tilastokeskukselta Valtiokonttorille tilastovuodesta 2021 lähtien. Uudistuksen yhteydessä kuntien raportointitaakka paisui massiiviseksi, eivätkä tavoitellut kustannussäästöt ole toteutuneet. 

Uudistus ei ole toistaiseksi onnistunut toivotulla tavalla. Raportoitavia tietoja on paljon ja merkittävä osa tiedoista on vaikeasti raportoitavia, koska kunnat eivät saa niitä suoraan kirjanpidostaan. Uudistus on työllistänyt valtavasti kuntia, Tilastokeskusta, Valtiokonttoria, Valtiovarainministeriötä, palveluntarjoajia ja tiedon hyödyntäjiä.  

Uudistuksen ongelmat on huomattu myös muualla. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) havaitsi tarkastuksessaan (VTV 15.11.2022), että kuntataloustietojen uudistuksen yhteydessä Valtiokonttorille siirretty tietojen keruu ei vielä ole onnistunut kaikilta osin ja että tiedon laatu heikentyi uudistuksessa. 

Jäykät asetukset eivät mahdollista akuuttien virheiden korjaamista 

Ongelmien ytimessä on paitsi raportointitaakan suuruus myös tietosisältöjen jäykkyys, jatkuva muutos ja puutteet tietojen tarkistusprosessissa.  

Raportoitavat tietosisällöt säädetään vuosittain asetuksella. Testauksen ja raportoinnin aikana on löytynyt huomattavia virheitä, joiden korjaaminen vaatisi muutoksia tietomäärityksiin. Tietosisältöjä ei kuitenkaan voi korjata joustavasti asetusta avaamatta. 

Raportoitavia tietosisältöjä on laajennettu vuosittain eri ministeriöiden toiveiden mukaan, vaikka onnistuneita kokemuksia aiempienkaan tietosisältöjen mukaisesta raportoinnista ei ole ehditty saada. Jokainen uusi tietokenttä on suora lisäkustannus kunnalle. 

Tämä lisää sekä epätietoisuutta että henkilöstö- ja järjestelmäkustannuksia. Alati käynnissä oleva muutos lisää virheiden todennäköisyyttä sekä heikentää tietojen laatua ja vertailukelpoisuutta. 

Aiemmin Tilastokeskus tarkisti kuntataloustietoja erityisesti omia käyttötarpeitaan varten ja vastasi tietojen laadusta. Uudessa prosessissa Valtiokonttorilla raportointipalvelun tarjoajana ei ole vastaavaa roolia. Laaduntarkastus tehdään hajautetusti ja osittain sattumanvaraisesti, mikä näyttäytyy kuntiin hajanaisina korjauspyyntöinä. Selkeä vastuu tietojen tarkistuksesta ja laadusta tulisi olla yhdellä toimijalla.  

Tarvitaan malttia ja mahdollisuutta onnistua 

Raportoinnin automatisointi ja tiedonkeruiden keskittäminen ovat ehdottoman kannatettavia tavoitteita kuntien talousraportoinnin uudistamiselle. Luotettavan, kaikilta toimijoilta samoin perustein kerätyn tiedon tarve ja merkitys korostuvat tulevaisuudessa. Julkisen talouden tasapainotuksessa ei onnistuta ilman vertailukelpoiseen ja tuoreeseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. 

Alkukankeudesta huolimatta uudistuksella tulee tavoitella myös kustannussäästöjä. Tämä onnistuu vain, jos tietotarpeisiin liittyvän toiveiden tynnyri suljetaan määräajaksi ja keskitytään perusasioihin.  

Tilinpäätöksen erien summausten ja tarkastussääntöjen tulee toimia. Tutkihallintoa.fi-palvelun täytyy palvella talousasiantuntijoiden, kuntajohdon, päätöksentekijöiden ja valtiohallinnon tarpeita vähintään Tilastokeskuksen aiempaa Kuntataloustilastoa ja StatFin-tietokantaa vastaavalla tasolla. Tietojen käytettävyyden kannalta olennaisten välisummien, tunnuslukujen ja suhdelukujen tulee olla saatavilla ja helposti käytettävissä.  

Ongelmien ratkaisemisella on kiire. Vuosien 2021 ja 2022 kuntien Valtiokonttorille raportoitavilla taloustiedoilla on suora vaikutus sote-uudistuksen siirtolaskelmien kautta uuden kunnan valtionosuuteen. Vaikutus on pysyvä sekä koko maan että yksittäisen kunnan tasolla. Talousraportoinnissa olevat virheet aiheuttavat pahimmillaan kymmenien miljoonien virheen yksittäisten kuntien valtionosuuteen.  

Kuntatalouden raportoinnin ongelmien ratkaisemiseen tulee kohdentaa resursseja pikaisesti, vaikka samaan aikaan Valtiokonttori rakentaa vastaavia palveluita hyvinvointialueille. Eri tahojen välinen yhteistyö uudistuksessa ollut hyvää, ja sitä tulee jatkaa entistä tiiviimpänä. 

Kirjoittaja

Aaro Hottinen on kuntatalouden tilastoasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @AaroHottinen

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MinnaMariaK