Kokeilukulttuurin mahdollisuudet perusopetuksessa

Perusopetuksen järjestämisen olosuhteet muuttuvat tällä vuosikymmenellä. Tänä lukuvuonna peruskoulunsa aloittanut ikäluokka oli 58 000 lasta. Syntyvyyden perusteella vuonna 2026 peruskoulunsa aloittava ikäluokka tulee olemaan hieman yli 45 000 lasta. Kunnissa tilanne realisoituu siten, että väestön ja lapsimäärän kasvun keskittyy murto-osaan kuntia ja kaupunkeja. Tämä lisää paineita koulujen lakkauttamiseen muualla.

Kunnan asema toimia perusopetuksen järjestäjänä on ollut vuosikymmeniä vakaalla pohjalla ja hyvä niin. Perusopetuksen laadukkuudesta, saatavuudesta ja saavutettavuudesta on aina pidetty huolta monenlaisissa olosuhteissa.

Perusopetuksen uudistaminen ja kokeilut

Kuntien uudistuksen aallokoissa 1960-luvulta 2020-luvulle on ollut hyvin nähtävissä, että perusopetus on kehittynyt yhteiskunnallisten tilanteiden mukaisesti. Yhtenäiskulttuuriin panostanut Suomi toteutti peruskoulu-uudistuksen 1970-luvulla. Yhtenäiskoulujärjestelmään siirtyminen eteni vaiheittain kuntakokeiluja eli myös paikallista osaamista hyödyntäen ja vahvistaen.

Toinen kuntien kannalta merkittävä rakenteita uudistanut vaihe toteutui kunnallisen itsehallinnon nousuaallon aikana. Perusopetuslain kokonaisuudistus vuonna 1998 antoi kunnille ansiokkaasti lisää päätösvaltaa siinä, miten laadukas ja kaikille yhteinen perusopetus järjestetään siten, että se on kaikille oppivelvollisuusikäisille saavutettava koulutuspalvelu. Vaikka peruskoulujen vähenemisen vauhtia on hämmästelty, on hyvä muistaa, ettei majoitettavia oppilaita juurikaan ole pitkistä koulumatkoista huolimatta.

Voimassa oleva perusopetuslaki tunnistaa koulutuksen ja opetuksen kehittämisen määräaikaisten kokeilujen keinoin. Perusopetuslain 20 §:ää lienee hyödynnetty kitsaasti, sillä säännöksen perusteella jää varsin epäselväksi minkälainen kokeilutoiminta tosiasiassa sallitaan. Paljon keskeisemmäksi kehittämistoiminnan tavaksi ovat muodostuneet hallituskausittaiset valtionavustushankkeet, jolloin tavoitteet ja rahoituskriteerit ohjataan kansallisesti.   

Kuntien kehittämistyölle on annettava mahdollisuus

Miten kestäviä ovat nykyiset perusopetuksen rakenteet silloin kun lapsimäärien muutokset eivät ole vaikutuksiltaan samoja yhden tai kahden peruskoulun kunnissa kuin esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa tiheällä ja monipuolisella palveluverkolla? Yhteistyötä jo tehdään kuntarajat ylittäen tai sitä harkitaan. Kunnissa tarve löytää uusia toimintatapoja on tiedostettu ja valmiutta kokeilemiseen löytyy. Järjestelmämme ei kuitenkaan tarjoa kannusteita yhteistyöhön ja osaamisen jakamiseen riittävästi. Kuntien moniääninen viesti perusopetuksen kehittämisen tarpeista kannattaa ottaa tosissaan.

Kuntaliitto on esittänyt, että oppivelvollisuusikäisten osalta selvitettäisiin perusteellisesti, miten etäopetusta olisi mahdollista tarjota lähiopetusta täydentävänä ratkaisuna perusopetuksessa. Olemme oppineet, että poikkeus- ja häiriötilanteet voivat syntyä ennalta-arvaamattomasti, jolloin niiden jälkeinen aika on mahdollisuus pysähtyä kokemusten äärelle ja uudistaa toimintatapoja. Hyvin toteutetut digitalisaatiota hyödyntävät ratkaisut ovat keino edistää opetuksen saavutettavuutta.     

Valtio ja kunnat jakavat näkemyksen siitä, että laadukas perusopetus on tärkeä sivistyksellinen oikeus ja toiminnan kehittämiseen on kaikkien osapuolten panostettava. Uusia ratkaisuja ei saisi hukata pelkotiloilla, jotka estävät hyvin harkitut ja suunnitellut opetuksen järjestämiseen vaikuttavat tai sitä muuttavat kokeilut. Kunnat voivat toimia suunnannäyttäjänä antamalla monipuolisia mahdollisuuksia kehittää opetuksen järjestämistapoja joustavasti.     

Lisätietoa aiheesta

Norminpurkuselvitysten ja kokeilujen monivaiheinen historia ja nykytila

Etäopetus tulisi mahdollistaa oppivelvollisuusikäisten perusopetuksessa -etäopetusaloite 2022

Kuntaliiton ehdotukset hallitusohjelmakirjauksiksi

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MariSjostrom

Vaaleansininen laasti

Tule kuulolle kuinka kunnat sykkivät -webinaariin

Valtakunnallisessa kuntakyselyssä ”Kuinka kuntasi sykkii?” kartoitettiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntansa tilannekuvasta. Perjantaina 15.3. kello 8.30-10 vedämme yhteen mielenkiintoisimpia tuloksia.

Ilmoittaudu mukaan tästä!

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme