Rakentamislain mietintö sujuvoittaa kaavanvastaista asumista

Ympäristövaliokunnan mietintö rakentamislaista valmistui 17.02.2023. Hallituksen esitys laista annettiin jo 15.9.2022. Pitkään jatkunut valiokuntavalmistelu kertoo lakiesityksen keskeneräisyydestä. Lakiesitykseen on myös tehty huomattava määrä muutoksia.  

Ympäristövaliokunnassa on tehty muutos lakiesityksen poikkeamista koskevaan säännökseen. Muutoksen tarkoituksena on helpottaa asumisen käyttötarkoituksenmuutoksia asemakaava-alueilla. 

Käytännössä kunnan harkintavaltaan poikkeamisasioissa puututaan, kun kyse on asumisen sijoittamisesta kaavan vastaisesti. Kunta voisi määrätä poikkeamislupaan ehtoja muttei voisi oikeusharkintaperusteella evätä haettua käyttötarkoituksen muutosta koskevaa poikkeamishakemusta kaavoitukselle aiheutuvan haitan tai rakentamisen merkittävyyden perusteella. 

Esimerkiksi Helsingin keskustan toimisto- ja myymälätilat voisi muuttaa poikkeamisluvin asuinkäyttöön. Keskustojen lisäksi käyttötarkoituksen muutos olisi mahdollinen missä tahansa, kuten erilaisilla työpaikka-alueilla sekä teollisuus- ja varastoalueilla, kunhan asuinrakennusta koskevat rakentamismääräykset ja muut lupaedellytykset täyttyvät.

Muutos romuttaa kaavoituksen tehtävän eri toimintojen yhteensovittajana asemakaava-alueilla. Kuntien kannalta säännös olisi tullut kirjoittaa toisin. Jos käyttötarkoituksen muutos asumiseen on tarve käsitellä poikkeamisluvin nykyistä sujuvammin, säännökseen tulisi kirjoittaa vähintään vaatimus alueen soveltuvuudesta asumiseen. 

Päänvaivaa aiheuttaa myös mietinnön purkamisluvan edellytyksiä koskeva säännös, joka on edelleen erittäin epäselvä. Tuleeko kunnan myöntää taantuvalla alueella purkamislupa kaavassa suojelulle rakennukselle, vaikka rakennus olisi käyttökelpoinen?  

Kuten talousvaliokunta lausunnossaan toteaa, on epävarmaa, sujuvoituuko rakentaminen rakentamislain myötä. Rakentamislain mietinnössä lupakynnyksen rajaksi on esitetty edelleen 30 neliömetriä. Kuntien rekistereistä puuttuisivat jatkossa tiedot alle 30 neliömetrin toimisto-, majoitus- ja saunarakennuksista. Todennäköisesti näiden rakennusten tiedot tulisivat puuttumaan myös kiinteistöverotuksen piiristä.

Lupakynnyksen muutoksen kunnille tuoma haaste on sivuutettu ja rakentamaan ryhtyvän etua korostettu. Rakennusvalvonnassa kuluu paljon työaikaa paloturvallisuuteen ja jätevesien käsittelyyn liittyvään ohjaukseen ja neuvontaan. Muuttuvatko rakennukset ”määräykset täyttäviksi”, kun lupaharkintaa ei enää tarvita?  

Oikaisuvaatimuksen säilyminen lainsäädännössä oli tavoiteltu muutos sillä edellytyksellä, että oikaisuvaatimuksen aika olisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 14 vuorokautta. Nyt mietintöön muutetussa esityksessä noudatetaan hallintolain määräaikoja, jolloin oikaisuvaatimus tulee tehdä 30 päivässä. Tämä tulee hidastamaan rakentamisen aloittamista. Sujuvoittamisen sijaan asiat pitkittyvät.  

Positiivista on lain voimaantulon siirtyminen vuodella eteenpäin. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Kuntien kannalta positiivista on myös se, ettei valiokuntavaiheessa lakiin esitettyä palvelulupausta lisätty lakiehdotukseen.