Kuntaliiton tuoreiden tutkimusten mukaan suomalaiset kuntalaiset ja kuntapäättäjät tukevat laajasti kestävää kehitystä kuntien päätöksenteossa. Sekä Kuntalaistutkimus 2024 että Kuntapäättäjätutkimus 2024 osoittavat, että enemmistö pitää kestävää kehitystä tärkeänä. Yhteinen perusta löytyy erityisesti taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. 

Jakolinjojakin on. Ekologinen kestävyys – kuten ilmastotoimet ja päästövähennykset – jakavat näkemyksiä erityisesti kuntapäättäjien keskuudessa, ja erot puolueiden välillä ovat paikoin huomattavia.

– On ilahduttavaa ja rohkaisevaa, että kestävä kehitys ymmärretään kunnissa laaja-alaisesti. Samalla tulokset kertovat, että eri kestävyyden osa-alueet herättävät erilaisia tunteita ja painotuksia. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistävät, mutta ekologinen kestävyys – erityisesti ilmastotoimet – jakaa näkemyksiä erityisesti päättäjien välillä, korostaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kuntalaisten ja kuntapäättäjien yhteinen ykkönen: taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys

Kuntatalous, työllisyys ja yhdenvertaisuus yhdistävät asukkaat ja päättäjät. 

Sekä kuntalaisilta että kuntapäättäjiltä vahvinta tukea saa vastuullinen ja ennakoiva kuntatalouden hoito:

• 91 % kuntalaisista ja
• 95 % kuntapäättäjistä pitää sitä erittäin tai melko tärkeänä.

Kärkisijoilla molemmissa ryhmissä ovat myös:

• Yrittämiseen ja työntekoon panostaminen (kuntalaiset 85 %, päättäjät 91 %)
• Kuntalaisten hyvinvoinnin yhdenvertainen edistäminen (86 % kummassakin ryhmässä)
• Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen (kuntalaiset 86 %, päättäjät 85 %)

Puolueiden väliset erot ovat pienimmillään juuri taloudellisen kestävyyden kysymyksissä – lähes kaikkien puolueiden päättäjistä yli 90 % pitää sitä tärkeänä.

Ekologinen kestävyys jakaa erityisesti päättäjien näkemyksiä – puolueiden välillä jopa 80 prosenttiyksikön eroja

Vaikka ekologiseen kestävyyteen liittyvät teemat, kuten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, saavat enemmistön tuen sekä kuntalaisilta että päättäjiltä, kuntapäättäjien suhtautumisessa puoluetaustalla on merkitystä. 

Ilmastonmuutokseen varautumista pitää tärkeänä:

• 72 % kuntalaisista
• 68 % päättäjistä, mutta puolueittain tarkasteltuna:
  • Vihreät: 99 %
  • Vasemmistoliitto: 97 %
  • SDP: 84 %
  • Keskusta: 73 %
  • Kokoomus: 65 %
  • KD: 49 %
  • Perussuomalaiset: 20 %

Liikenteen päästöjen vähentämistä pitää tärkeänä:

• 63 % kuntalaisista
• 56 % kuntapäättäjistä, mutta puolueittain tarkasteltuna:
  • Vihreät: 93 %
  • Vasemmistoliitto: 89 %
  • SDP: 74 %
  • Keskusta: 68 %
  • Kokoomus: 48 %
  • KD: 44 %
  • Perussuomalaiset: 18 %

Myös muissa ekologisen kestävyyden kysymyksissä, kuten kestävä elämäntapa kasvatuksessa ja kiertotalouden edistäminen, vihreät ja vasemmistoliitto korostavat teemojen merkitystä huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi perussuomalaiset tai kristillisdemokraatit. Erot näkyvät myös eri kokoisten kuntien asukkaiden vastauksissa.

– Se, asuuko ihminen pienessä kunnassa ilman joukkoliikennettä vai suuressa kaupungissa, jossa joukkoliikennettä on tarjolla, vaikuttaa ymmärrettävästi näkemyksiin ilmasto- ja ympäristötoimien tärkeydestä. Näissä tuloksissa näkyy konkreettisesti se, kuinka erilaisista lähtökohdista suomalaiset katsovat kestävää kehitystä, toteaa Pekola-Sjöblom.

Huomionarvoista on, että kuntien johtavat viranhaltijat suhtautuvat moniin kestävyyttä edistäviin asioihin selvästi myönteisemmin kuin kuntien luottamushenkilöt.

Esimerkiksi Ilmastonmuutokseen varautuminen on tärkeää viranhaltijoista 72 prosentille ja luottamushenkilöistä 59 prosentille. Kestävä elämäntapa kasvatuksessa puolestaan on tärkeää viranhaltijoista 84 prosentille ja luottamushenkilöistä 71 prosentille. 

Erilaiset todellisuudet näkyvät: sukupuoli, ikä ja kuntapäättäjillä puoluetausta vaikuttavat näkemyksiin

Naiset pitävät lähes kaikkia kestävyyden osa-alueita merkittävämpinä kuin miehet sekä kuntalaisina että päättäjinä.

Esimerkiksi kestävää elämäntapaa kasvatuksessa pitää tärkeänä:

• kuntalaiset: naiset 82 %, miehet: 69 %
• kuntapäättäjät: naiset: 81 %, miehet: 64 %

Talouden ja työn kysymyksissä sukupuolierot sen sijaan ovat hyvin pieniä.

Vanhemmat kuntalaiset pitävät lähes kaikkia kysyttyjä kestävän kehityksen osa-alueita tärkeämpinä kuin nuoremmat. Suurimmat ikäryhmittäiset erot löytyvät yllättäen ilmastoteemoista – alle 30- ja 40-vuotiaat pitävät niitä vähemmän tärkeinä kuin yli 70-vuotiaat.

Kuntakoolla sen sijaan on melko vähän vaikutusta, ja sitä enemmän tärkeysarvioihin vaikuttavat yleensä vastaajien sukupuoli, puoluetausta ja asema. Pieniä eroja toki on, erityisesti liikennepäästöihin liittyen. 

Liikenteen päästöjen vähentämistä pidetään tärkeänä erityisesti suurissa kaupungeissa: yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 73 % Kuntalaistutkimukseen vastanneista pitää sitä tärkeänä, kun taas alle 5 000 asukkaan kunnissa vastaava osuus on 52 %. Erot selittyvät osin pienempien kuntien autoiluriippuvuudella ja pitkistä etäisyyksistä.

– Kestävä kehitys ei ole kunnissa vain ympäristökysymys, vaan siihen kietoutuvat kaikki arjen realiteetit: työllisyys, talous, koulutus ja hyvinvointi. Tulokset osoittavat, kuinka kuntien erilaiset toimintaympäristöt ja väestöpohja vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja kunnissa pidetään tärkeinä ja mahdollisina, nostaa esille erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen. 

– Huomionarvoista on, että kuntien viranhaltijat suhtautuvat moniin kestävyyttä edistäviin toimiin keskimäärin myönteisemmin kuin luottamushenkilöt – he ovat usein valmiimpia viemään asioita käytäntöön myös silloin, kun päätöksenteko edellyttää pidemmän aikavälin vaikutusten huomiointia, korostaa tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom.

Kuntalaistutkimus 2024 pähkinänkuoressa

• Vastaajia: n. 10 500
• Toteutus: touko–kesäkuu 2024
• Mukana: 46 erikokoista ja -tyyppistä kuntaa
• Osa Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024

Kuntapäättäjätutkimus 2024 pähkinänkuoressa

• Vastaajia: 1 705 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa
• Kattavuus: yli 90 % Manner-Suomen kunnista
• Kohderyhmä: kunnanvaltuutetut ja johtavat viranhaltijat
• Tutkimus mahdollistaa vertailut mm. puolueittain, kunnittain ja päättäjäryhmittäin
• www.kuntaliitto.fi/kuntapaattajatutkimus2024