Sota Ukrainassa: koottuja ohjeita kuntien toiminnan tueksi

Tälle sivulle on koottu kuntien toimintaa tukevaa tietoa Ukrainassa käytävän sodan vaikutuksista ja varautumisesta.

Kuntaliitto välittää tietoa

Olemme lähettäneet kuntiin muistion Venäjän ja Ukrainan tilanteen vaikutuksista. Välitämme kunnille ajankohtaista tietoa, edistäen kuntien ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä pyrkien tarjoamaan tukea mm. varautumiskysymyksissä. Ajankohtaisista asioista tiedotamme Kuntaliiton julkisten kanavien sekä kuntaverkostojen kautta. 

Ulkoministeriö valmistelee parhaillaan linjauksia ja ohjeistuksia sekä rajat ylittävään yhteistyöhön että Venäjä-yhteistyöhön yleisesti.

Kuntaliiton ohjeistukset

Kuntaliiton muodostamat ohjeistukset kunnille ovat luettavissa alla:

Avaa kaikki

Palvelut tilapäistä suojelua hakeville ja saaville

Ukrainasta paenneiden oleskelu Suomessa perustuu pääsääntöisesti tilapäiseen suojeluun. Vähäisissä määrin kyseeseen voi myös tulla työntekoperusteinen oleskeluoikeus ja maahantulon alkuvaiheessa pelkkä matkailun perusteella syntynyt 90 päivän oleskeluoikeus. Oikeus erilaisiin palveluihin riippuu oleskeluperusteesta. Ainoastaan kiireellisiä sosiaali- ja terveyspalveluita voi saada kuka tahansa Suomeen saapunut.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuten turvapaikanhakijoilla myös tilapäistä suojelua hakevilla ja saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa ja saada vastaanottokeskuksen järjestämiä palveluita. He saavat esimerkiksi terveydenhuollon palveluita, vastaanottorahaa ja välttämättömiä sosiaalihuollon palveluita, ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan. Halutessaan he voivat järjestää asumisensa myös itse. Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus tehdä työtä ja opiskella.

STM on julkaissut erillisen Kuntainfon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Ukrainasta paenneille.

Sivistyspalvelut

Tilapäistä suojelua saavalla lapsella on oikeus esi- ja perusopetukseen sekä niihin liittyvään oppilas- ja kouluterveydenhuoltoon. Oikeus varhaiskasvatukseen arvioidaan olosuhteen perusteella.

Tilapäistä suojelua saava voi hakeutua muihin koulutuksiin (toisen asteen koulutus, korkeakoulut, vapaa sivistystyö). Tilapäistä suojelua saavat eivät kuitenkaan ole oppivelvollisia. Oheisista materiaaleista löytyy lisätietoa asiasta.

Esi- ja perusopetus sekä niihin liittyvä oppilas- ja kouluterveydenhuolto

Peruskouluun valmistava opetus ja kielten opetus

Lukio-opetus (oikeus hakeutua lukio-opetukseen)

Ammatillinen opetus (oikeus hakeutua ammatilliseen opetukseen)

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Tietoa ukrainan kielellä

Miten lasten kanssa puhutaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Varhaiskasvatus Ukrainassa

Ajankohtaiswebinaari: Kunnan sivistyspalvelut ovat merkittävässä roolissa edistämässä Ukrainasta saapuneiden henkilöiden hyvinvointia ja sujuvoittamassa hyvää arkea. Kuntaliiton 13.5. järjestämän ajankohtaiswebinaarin materiaalit:

Ajankohtainen tilannekuva Ukrainasta Suomeen tulosta, Anu Wikman-Immonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto 

Hyvät väestösuhteet ja yhdenvertaisuus muuttuvan tilanteen valossa, Maria Salenius, erityisasiantuntija, Kuntaliitto

Kunnan sivistyspalvelut arjessa - vastuut, velvoitteet ja keskeistä rahoituksesta, Jarkko Lahtinen, kehittämispäällikkö, Mari Sjöström, erityisasiantuntija, Johanna Selkee, erityisasiantuntija, Mari Ahonen-Walker, erityisasiantuntija, Kuntaliitto

Kuntaesimerkki varautumisesta ja käytänteistä: Huittinen, Eija Mattila, sivistysjohtaja, Huittisten kaupunki

Kuntaesimerkki varautumisesta ja käytänteistä: Helsinki, Anssi Ahlberg, erityissuunnitelija, Helsingin kaupunki

Kela

Jos tilapäistä suojelua saava henkilö on muuttanut Suomeen Ukrainan sodan alkamisen jälkeen eikä hänellä ole aiempia perhesiteitä Suomeen, hän ei yleensä voi saada Kelan etuuksia. Tilapäistä suojelua saavalla voi olla oikeus Kelan asumisperusteisiin etuuksiin, jos Kela arvioi hänen asuvan Suomessa vakinaisesti. Arvio perustuu kokonaisharkintaan.

Tietoa Kelan etuuksista liittyen Ukrainasta paenneiden tilanteeseen

Työnteko ja työllistyminen, TE-palvelut

Ukrainasta paenneilla on välitön oikeus työntekoon, kun rekisteröityminen tilapäistä suojelua hakevaksi on tehty. Oikeus työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin TE-palveluihin tulee siinä vaiheessa, kun päätös tilapäisestä suojelusta on tehty. Tilapäistä suojelua saavalla ei kuitenkaan ole oikeutta työmarkkinatukeen.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje sotaa pakeneville

TE-palvelut

Työskentely Suomessa (kielet mm. suomi, ruotsi, englanti, ukraina, venäjä)

Tietoa kotoutumisesta

Varautuminen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa vaikutuksia moniin toimijoihin Suomessa, myös kuntiin. Kunnat myös kehittävät koko ajan varautumistaan. Olosuhteet ja tarpeet ovat erilaisia eri alueilla.

Varautumisen yhteistyötä on suositeltavaa tehdä laajasti eri viranomaisten kanssa. Pelastuslaitos, Puolustusvoimat, aluehallintovirastot, ELY-keskukset, Maahanmuuttovirasto, poliisi ja muut viranomaiset ovat tärkeäitä yhteistyökumppaneita yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitetyn kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisessa varautumisessa.

Suomessa siviiliyhteiskunnan häiriötilanteiden suorituskyvyn yksi keskeinen tunnusmerkki on ollut toimiva yhteistyö eri viranomaisten välillä.

Ohessa on muistilista ajankohtaisten varautumistarpeiden osalta:

  • Valmiussuunnitelmien ajantasaisuus – myös sotilaalliseen voimakäyttöön varautuminen
  • Huomio valmiussuunnittelussa siihen, että Ukrainassa kaupunkien kestäminen sotilaallisen voimankäytön edessä on ollut erittäin tärkeää niin fyysisesti kuin myös henkisen kriisinkestävyyden kannalta
  • Laajamittaisen maahantulon valmiussuunnitelma
  • Evakuointisuunnitelmat sotilaallisen voimankäytön näkökulmasta
  • Väestönsuojien tarkistukset, ohjeistukset ja väestösuojelun suunnittelu
  • Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen (kybervaikutukset, suunnitelmat jos esim. vesi, lämpö tai sähkö katkeaa – mihin vaikuttaa, miten korjataan, kuka tekee?)
  • Kyberturvallisuus (erityisesti ajantasaiset varmuuskopiot)
  • Huoltovarmuus (kukin varautuu oman toimintansa osalta)
  • Paikkatieto ja muut julkiset informaatiolähteet
  • Kiinteistökaupat ja taustojen selvittäminen
  • Venäjä-yhteistyön keskeytykset
  • Varautuminen rikollisuuden lisääntymiseen tilanteen seurauksena (avustuspetokset, verkkorikollisuus, hyväksikäyttö, ihmiskauppa)
  • Resilienssi, ihmisten henkinen kriisinkestävyys ja sen tukeminen

Ystävyyskuntasuhteet ja kumppanuussopimukset

Kuntaliitto suosittaa toistaiseksi ystävyyskuntatoimintojen keskeyttämistä ja pidättäytymistä uusien toimintojen aloittamisesta venäläisten kaupunkien ja kuntien kanssa.

Suomi noudattaa EU-linjauksia Venäjä-yhteistyöstä. Seuraamme linjausten mahdollista päivittymistä.

Venäjä-yhteistyötä edistävät hankkeet

Sekä EU- että kansallisen rahoituksen piirissä olevien rahoitusinstrumenttien ohjeistuksia laaditaan rahoittajatahojen puolesta parhaillaan ja niistä on tulossa tietoa myöhemmin. Käytännössä maksuliikenteen katkeaminen tarkoittaa EU:n Venäjälle suuntautuvissa ulkorajayhteistyön ohjelmissa hankkeiden toteutuksen pysähtymistä.

Myös Itämeren alueen Interreg-ohjelmassa (BSR) päättyvän ohjelmakauden venäläisten kumppaneiden kaikki maksatukset jäädytetään välittömästi. Uuden ohjelmakauden ensimmäisen haun hankkeisiin ei suositella otettavaksi mukaan venäläisiä kumppaneita.

Kuntaliitto välittää tietoa sitä mukaa, kun sitä on saatavilla. Kuntaliitto suosittaa, ettei uusia hankkeita aloiteta toistaiseksi.

Julkiset hankinnat

Julkiset hankintasopimukset ovat osittain sodan vaikutuksen alaisia. Hankintayksiköiden on huomioitava esimerkiksi pakotteet omassa toiminnassaan. Myös komission tiedonanto vuodelta 2015 pätee yhä turvapaikanhakijoihin liittyviin hankintoihin.

Päivittyvä katsaus hankinta-asioiden ajankohtaistiedosta löytyy Julkisten hankintojen neuvontayksikön sivustolta.

Muuttoliikkeen hallintaan liittyvät toimet

Ukrainan tilanne aiheuttaa pakolaisvirtaa Eurooppaan. Tällä hetkellä arviot ovat maltillisia eikä laajamittaisen maahantulon riskiä Suomeen toistaiseksi pidetä todennäköisenä.

Ukrainan kansalaiset voivat tulla viisumivapaasti EU:n alueelle biometrisellä passilla. Tällöin oleskeluoikeus on 3 kk.

Laajamittaisen maahantulon valmiussuunnitelman malli löytyy verkkosivuiltamme.

Majoitus

On mahdollista, että ukrainalaisten tilapäinen suojelu johtaa hätämajoitustarpeeseen. Kuntaliitto on välittänyt kuntien rakennusvalvontoihin vuonna 2015 Ympäristöministeriön kanssa laaditun tiedotteen, joka on hätämajoituksen osalta edelleen paikkansapitävä.

Ukrainan ystävyyskaupunkeja tai kaupunkeja, joissa on ukrainalaisia yhteisöjä, saatetaan myös lähestyä majoittamiseen liittyvillä pyynnöillä.

Kasvatus- ja koulutuspalvelut

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut sivustoillaan tietoa Ukrainan tilanteen vaikutuksista kasvatus- ja koulutuspalveluiden järjestämiseksi kunnissa.

Lemmikkieläimet

Ruokavirasto on julkaissut ohjeistuksen Ukrainasta Suomeen tuotavista lemmikkieläimistä. Tullitarkastus, rokotukset ja madotukset on tärkeä suorittaa muihin kohdistuvien terveysriskien vuoksi.

Kotikansainvälisyys

Ukrainan konflikti voi aiheuttaa jännitteitä ihmisten välille myös arjessa Suomessa. On pyrittävä kaikin tavoin estämään vastakkainasettelun syntyminen.

Osa kunnista on jo tarttunut toimeen esim. tiedottamalla ja keskustelemalla aiheesta kouluissa.

Humanitäärinen apu

Kuntaliitto kannustaa kuntia ja maakuntien liittoja tukemaan omien mahdollisuuksien mukaan Ukrainan ystävyyskuntia ja paikallishallintoa luotettavien tahojen kautta.

Kuntien on kuitenkin hyvä huomioida myös omat huoltovarmuuskysymykset, kun tukikysymyksiä harkitaan.

Maahanmuuttoviraston kuntamalli kunnille

Kunta voi tehdä Maahanmuuttoviraston ylläpitämän vastaanottokeskuksen kanssa sopimuksen majoituksen ja vastaanottopalveluiden järjestämisestä tilapäistä suojelua saaville henkilöille. Sopimus voidaan tehdä vain kunnan kanssa, ei muiden toimijoiden kanssa.

Mallissa kunta järjestää tilapäistä suojelua saavalle majoituksen ja erikseen sovittavat vastaanottopalvelut. Sopimus on kunnille vapaaehtoinen. Jos kunta on halukas tekemään sopimusta vastaanottokeskuksen kanssa, kunta voi olla yhteydessä Maahanmuuttovirastoon, kunnat@migri.fi.

Asumisen korvaus kunnalle

Kunta voi tarjota majoitusta kunnan osoittamissa kalustetuissa asunnoissa. Edellytyksenä on, että majoitus on samantasoista asumista mitä kunta tarjoaisi omille kuntalaisilleen. Kunnalla on vastuu majoituksen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta.

Maahanmuuttovirasto korvaa asumisen kiinteällä hinnalla asiakas/vuorokausi. Maahanmuuttovirasto määrittää korvaustason, joka sidotaan kuntakohtaisesti ARA-vuokrien tasoon. Korvattava hinta sisältää kaikki asumiseen liittyvät kustannukset: vuokra, vesi, sähkö, kalustus ja varustus, hallintokulut sekä asiakkaan arjen ohjaus.

Esimerkkilaskentakaava vuorokausihinnalle: ARA-vuokratason mukaan, 60 m2 asunto, jossa asuu kolme henkilöä ja kuukaudessa on 30 vrk + 2,4 € (sähkö, vesi ym.) (Manner-Suomen keskiarvo 10,5 € / vuorokausi)

Muut vastaanottopalvelut

Vastaanottokeskusten palveluihin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Migrillä on kilpailutettuja palveluntarjoajia (Terveystalo, Mehiläinen, Aava), ja joissakin vastaanottokeskuksissa osa palveluista on ostettu kunnista ja/tai sairaanhoitopiiriltä. Toimivin ratkaisu kussakin kunnassa sovitaan kuntakohtaisesti vastaanottokeskuksen kanssa. Sopimukset mukaiset palvelut korvataan kunnalle laskutuksen perusteella.

Työ- ja opintotoimintaa ei järjestetä vastaanottokeskuksen toimesta. Tilapäistä suojelua saava voi rekisteröityä TE-toimistossa ja saada palveluita sitä kautta. Tarvittaessa kielenopetusta voidaan yksilöllisissä tarpeissa maksaa täydentävällä vastaanottorahalla. Vapaaehtoisen paluun tuen myöntää ja järjestää vastaanottokeskus. Tulkkauksen hankkii ja maksaa se, jonka palveluun se liittyy, ja akunta laskuttaa tulkkauspalvelut vastaanottokeskukselta.

Kustannusten korvaaminen jälkikäteen (maalis-huhtikuu)

Kunnille korvataan tilapäistä suojelua hakevien ja saavien ensivaiheen vastaanottopalveluiden järjestämisen kustannuksia ajalta 4.3.2022–30.4.2022 perustuen lakiin kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (17.6.2011/746).

Korvattaviin vastaanottopalveluihin kuuluvat majoitus, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut sekä tulkki- ja käännöspalvelut. Henkilöstökulut korvataan, mikäli kunta on palkannut henkilön hoitamaan tilapäistä suojelua hakevien ja saavien henkilöiden vastaanottopalveluiden järjestämistä ja pystyy osoittamaan työaikakirjanpidossa, että työaika on nimenomaisesti kohdennettu tilapäistä suojelua hakevien ja saavien vastaanottopalveluiden järjestämiseen. Tämä koskee myös tilanteita, jos korvauksia haettaisiin kunnan varsinaisen henkilöstön käyttämän työajan kustannuksiin.

Laskuun liitettävässä selvityksessä tulee eritellä kulut seuraavien kustannuslajien mukaisesti. Erittelyn tulee sisältää vain tosiasiallisesti kunnalle aiheutuneet kustannukset ja vain ne kululajit, joita kunnalle on syntynyt.

1. Henkilöstökulut
2. Kiinteistöistä aiheutuvat kulut (kuntien omistamien tai vuokraaminen kiinteistöjen kulut)
3. Aineet ja tarvikkeet
4. Palveluiden ostot (esim. tulkkauspalvelut)
5. Terveydenhuollon kulut
6. Muut menot
7. Sosiaalietuudet

Kuntien tulee toimittaa Maahanmuuttovirastoon yksi lasku aiheutuneista kustannuksista sekä sen liitteenä selvitys aiheutuneista kustannuksista kululajeittain viimeistään 31.5.2022 mennessä. Laskulle on maksuaikaa 31.8.2022 asti. Lasku ja selvitys toimitetaan verkkolaskuna. Laskun viitteenä tulee olla 2320M-3007 Ukrainan kulut.

Selvityksestä tulee käydä ilmi aiheutuneet kustannukset ja kunnan alueella asuvien tilapäistä suojelua hakevien ja saaneiden henkilöiden määrä, joille vastaanottopalveluita on annettu ajalla 4.3.2022–30.4.2022, sekä heidän asumisaikansa. Laskutettujen kustannusten tulee olla osoitettavissa aiheutuneiksi juuri näistä henkilöistä, ja syntyneiden kustannusten tulee olla jäljitettävissä kunnan kirjanpidossa.

Selvityksessä on oltava selvityksen laatijan yhteystiedot, jotta Maahanmuuttovirasto voi tarvittaessa olla yhteydessä, jos tarvitaan lisätietoja laskutettavien kustannusten tarkemmaksi selvittämiseksi. Laskun liitteenä olevassa selvityksessä tulee olla kunnanjohtajan ja selvityksen laatijan allekirjoittama vakuutus, jolla kunta vahvistaa laskutettavien kulujen syntyneen kunnalle tilapäistä suojelua hakevista ja saaneista henkilöistä aikavälillä 4.3.2022–30.4.2022.

Maahanmuuttovirastolla tai sen valtuuttamalla tarkastajalla sekä valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa kunnan tilinpitoa kunnan hakemien korvausten kohteena olevan toiminnan osalta. Tilinpito on järjestettävä siten, että toteutuneet kustannukset ovat luotettavasti todennettavissa kunnan kirjanpidossa erillään kunnan muusta toiminnasta.

Laskutusta koskevat tiedustelut tulee lähettää Maahanmuuttoviraston taloushallinnon sähköpostiin vastaanottotalous@migri.fi. Kustannusten korvaamista käsittelevä ohje lähetetään kunnille mahdollisimman pian.

 

Verkkolähetys: Miten Ukrainan sota vaikuttaa kuntiin?

Pidimme ylimääräisen Huomenta kunnat -lähetyksen perjantaina 4.3.2022 klo 9–10. Tallenteen voi katsoa lähetyksen linkistä.

Lähetyksessä keskusteltiin Ukrainan tilanteen vaikutuksista talouteen, tavaravirtoihin ja kuntien varautumistarpeeseen. Mukana olivat:

  • toimitusjohtajamme Minna Karhunen
  • varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntijamme Ari Korhonen
  • Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkija, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta
  • Pelastustoimen ja varautumisen johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta 

Tilastotietoa: ukraina- ja venäjätaustaiset Suomen kunnissa

Kirjastojen valtakunnalliseen verkkopalveluun on koottu tilastotietoa ukraina- ja venäjätaustaisista Suomen kunnissa. Koonti kattaa seuraavat tiedot:

  • ukrainataustaisten määrä kunnittain
  • venäjätaustaisten määrä kunnittain
  • Ukrainan kielisuhteet
  • ukrainalaisille myönnetyt kausityöluvat.

Kuntaliiton kannanotto

Kuntaliitto tuomitsee jyrkästi Suomen kannan mukaisesti Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Suomi tukee vahvasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Venäjän sotatoimet ovat aiheuttaneet laajan humanitaarisen hätätilan Ukrainassa.

Kuntaliitto on yhdessä Oulun, Tampereen ja Lahden kaupunkien kanssa allekirjoittanut 24.2.2022 kannanoton ystävyyskaupunkien ja paikallishallinnon puolesta Ukrainassa.

Kuntaliittojen kattojärjestön ja Alueiden komitean kannanotot

Kuntaliittojen eurooppalainen kattojärjestö CEMR (Council of European Municipalities and Regions) on myös ottanut kantaa Ukrainan tilanteeseen verkkosivuillaan.

Samoin Euroopan alueiden komitea (AK) on julkaissut julkilausuman solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan verkkosivuillaan.  

    tags
    Ari Korhonen

    Ari Korhonen

    Varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija
    Yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö
    +358 9 771 2533, +358 44 797 1550
    Vastuualueet
    • kuntien varautuminen ja turvallisuus