

Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.
Kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan kuntalain lisäksi kirjanpitolakia. Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain tilinpäätöstä sekä toimintakertomusta koskevien säännösten soveltamisesta.
Kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös.
Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, annettava tilinpäätös tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Kunnan tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja tai pormestari.
Vuosi lähenee loppuaan, ja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten valmistelu on käsillä. Mitä uutta kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2022 tilinpäätöksissä pitää huomioida kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston antamien lausuntojen perusteella?
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry: sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat lokakuussa 2022 hyväksyneet erillissopimuksen ajalle 1.5.2022–30.4.2025 tehtyjen kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten sekä muiden asiakirjojen soveltamisesta.
Sopimuksen mukaan koronapotilaiden hoitoon osallistuneelle henkilöstölle maksetaan 600 euron kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä. Palkkio koskee henkilöstöä, joka on ollut kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa vähintään seitsemän kalenteripäivää 13.3.–15.6.2020 välisenä aikana.
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunnossa 134/2022 todetaan, että suoriteperusteen mukaan meno kohdistetaan sille tilikaudelle, jonka aikana tuotannontekijä on vastaanotettu.
Koska kertapalkkion maksamisesta on sovittu vasta vuonna 2022, kyse ei ole aikaisempaan tilikauteen liittyvän virheen korjaamisesta. Kertapalkkiosta aiheutuvat menot kirjataan työnantajana olevan kunnan tai kuntayhtymän vuoden 2022 kuluksi ja siirtovelaksi.
Voimaanpanolain nojalla hyvinvointialueelle siirtyvien kuntayhtymien jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän siirtämistä hyvinvointialueelle.
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto katsoo lausunnossaan 127/2022, että kuntayhtymän alijäämien kattamista koskevan voimaanpanolain säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että kuntien järjestämisvastuun aikana syntyneet kuntayhtymän menot jäävät kuntien rahoitettaviksi.
Peruspääoman alentaminen alijäämien kattamiseksi merkitsisi sitä, että kunnat eivät vastaisi niiden järjestämisvastuun aikana syntyneistä kuntayhtymän menoista, vaan alijäämien määrä vähentäisi hyvinvointialueelle siirtyvää nettovarallisuutta.
Lausunnossa todetaan, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksessa kuntayhtymän toiminta lakkaa lain nojalla, toiminta jatkuu hyvinvointialueen järjestämisvastuulla. Järjestämisvastuun siirtyminen ei vaikuta palvelutoiminnassa käytettävän omaisuuden eikä rahoituksen tarpeeseen.
Kyse ei siten ole kuntalain perusteluissa ja kuntajaoston lausunnossa 121/2019 tarkoitetusta tilanteesta, jossa kuntayhtymän palvelutoiminta supistuisi ja pääomarahoituksen tarve pysyvästi vähenisi. Tämän vuoksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän peruspääomaa ei ole mahdollista alentaa kirjanpidon toimenpiteenä tase-erien välisenä siirtona.
Voimaanpanolain mukaan siirtyvien kuntayhtymien taseeseen kertyneet ylijäämät voidaan palauttaa jäsenkunnille. Ylijäämän käsittelystä kuntayhtymän jäsenkunnat päättävät kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti.
Päätökset ylijäämän palauttamisesta tulee tehdä kuntien järjestämisvastuun aikana vuoden 2022 puolella, vaikka lopullinen ylijäämän määrä tiedetään vasta vuoden 2022 tilinpäätöksen valmistuttua keväällä 2023.
Hyvinvointialueelle siirtyvän sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin alijäämän kattaminen ja ylijäämän palauttaminen kirjataan jäsenkunnissa tulosvaikutteisesti vuodelle 2022. Yli- ja alijäämän käsittelystä jäsenkuntien ja kuntayhtymien vuoden 2022 tilinpäätöksessä on annettu tarkemmat ohjeet kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunnossa 128/2022.
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunnon 128/2022 mukaan kunnat, sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät laativat vuoden 2022 tilinpäätökset toiminnan jatkuvuuden oletuksella.
Edellä mainittujen kuntayhtymien hyvinvointialueille siirtyvät omaisuus- ja pääomaerät kirjataan kuntayhtymän tilinpäätökseen perustuen hyvinvointialueiden aloittavaan taseeseen 1.1.2023.
Vastaavalla tavalla kunnista ja muista vapaaehtoisista kuntayhtymistä hyvinvointialueelle siirtyvät omaisuus- ja pääomaerät kirjataan alkusaldojen muutoksina vasta tilinavaukseen päiväykselle 1.1.2023. Siirtyvien erien kirjaamista ei siis ennakoida mitenkään vuoden 2022 tilinpäätöksessä.
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto on antanut lausunnon 133/2022 takautuvien palkkojen käsittelystä kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidossa. Lausunnon perusteella keskeistä on arvioida, onko kyseessä kirjanpidollisen arvion muutos vai virhe.
Vaikka kunnissa ei sovelleta kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston yleisohjeessa viitattu kirjanpitolautakunnan lausunto 1750/2005 perustuu IAS 8 -standardin mukaisiin periaatteisiin. Standardin mukaan:
Kirjanpidollisen arvion muutos on sellainen oikaisu omaisuuserän tai velan kirjanpitoarvoon tai kauden aikana tapahtuvaan omaisuuserän käyttöön, joka aiheutuu varojen ja velkojen tarkasteluhetken tilan ja niihin liittyvien odotettujen vastaisten hyötyjen ja velvoitteiden arvioimisesta. Kirjanpidollisten arvioiden muutokset johtuvat uudesta informaatiosta tai uusista tapahtumista, eivätkä näin ollen ole virheitä.
Aikaisempia kausia koskevat virheet ovat yhteisön yhden tai useamman aikaisemman tilikauden tilinpäätöksessä esittämättä jätettyjä tai virheellisesti esitettyjä tietoja sen seurauksena, että ei ole käytetty tai että on käytetty väärin sellaista luotettavaa informaatiota, joka
on ollut käytettävissä silloin, kun kyseisten kausien tilinpäätökset on hyväksytty julkistettavaksi; ja
olisi voitu kohtuudella odottaa hankitun tai otetun huomioon kyseisiä tilinpäätöksiä laadittaessa ja esitettäessä.
Tällaiset virheet voivat johtua esimerkiksi laskuvirheistä, laatimisperiaatteiden virheellisestä soveltamisesta, siitä, ettei asiaa ole huomattu, tosiasioiden vääristä tulkinnoista, tai väärinkäytöksistä.
Kirjanpidollisten arvioiden muutokset sekä vastaiset menot ja menetykset kirjataan tuloslaskelmaan päätettäville kulutileille varovaisuuden periaatteen mukaisesti. Aikaisempia tilikausia koskevien virheiden oikaisut tehdään oman pääoman erää Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä oikaisemalla. Kirjausten perusteet tulee dokumentoida osana tositetta.
Lisäksi lausunnossa todetaan, että kuntayhtymässä tehdyt kulukirjaukset heijastuvat maksuosuuksina tai niiden oikaisuina jäsenkuntien kirjanpitoon, jos niitä ei saada katetuiksi muilla tuotoilla. Jäsenkunta ratkaisee maksuosuuden tai oikaisun kirjaustavan itsenäisesti riippumatta siitä, millä tavalla kuntayhtymä on esittänyt erän omassa kirjanpidossaan.
Kirjanpidollinen taseyksikkö -malli on sovellettavissa kunnan tehtävään, jossa edellytetään kirjanpidon eriyttämistä ja tasejatkuvuutta mutta joka kuitenkin pidetään talousarviossa kunnan muiden tehtävien yhteydessä.
Kirjanpidollisesta taseyksiköstä voidaan muodostaa taloushallinnon järjestelmään erillinen kirjanpitoyksikkö tai se voidaan pitää erillään muun laskentatunnisteen osan avulla (esimerkiksi organisaatiorakennetta kuvaava koodi).
Eriytettävän liiketoiminnan avaavan taseen vastaava- ja vastattavaerien arvojen tulee perustua kunnan edellisen tilikauden tasearvoihin. Kirjanpidollista taseyksikköä muodostettaessa yksilöidään liiketoimintaan kohdistuvien omaisuus- ja velkaerien sisältö. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta, ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Koska aloittavassa taseessa määritellään omaisuus ja velkaerät lähtökohtaisesti pysyväisluonteisesti, valtuuston on päätettävä asiasta.
Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan tasejatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen taseyksikkö, aloittavaan taseeseen on suositeltavaa merkitä myös ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt yli-/alijäämä. Ellei yli-/alijäämää ole mahdollista selvittää toiminnan aloittamisesta saakka, kertynyt yli-/alijäämä on perusteltua selvittää vähintään viidestä edeltävästä tilinpäätöksestä.
Aloittavaa tasetta ensimmäistä kertaa laadittaessa tase-erien siirrot tehdään kirjanpitoarvoissa tasetilien välisinä käsittelemättä siirtoja eriyttämisvuoden talousarviossa. Aloittavan taseen valtuustokäsittely on johdettavissa kuntalain 14 §:n säännöksestä, jonka mukaan liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista päättää valtuusto. Peruspääomasta maksettava korvaus on liiketoiminnassa keskeinen taloudellinen tavoite, jonka kohtuullisuutta arvioidaan taseeseen merkittyjen erien perusteella. Näin ollen korvauksen on perustuttava valtuuston vahvistamaan peruspääomaan.
Hankintamenon jaksottamisessa noudatetaan suunnitelman mukaista poistokäytäntöä.
Raha- ja yhdystilien saldot sekä lainat tulisi kohdistaa aiheuttamisperiaatteella taseyksikölle.
Siirtymävaiheessa on annettava selostus niistä periaatteista, joiden mukaan eriytetyt, aloittavat taseet on muodostettu.
Eriytettyyn tuloslaskelmaan merkittävien rahoitustuottojen ja -kulujen tulee perustua eriytetyn taseen saatava- ja velkaeriin sekä taseeseen merkittyyn peruspääomaan.
Jotta rahoituslaskelmassa tase-erien muutoksesta saadaan oikea kuva, tulisi saldot selvittää mahdollisuuksien mukaan jo tilikauden alun tilanteen mukaan. Tällöin avaavan taseen saldot ja suoritukset kohdistetaan taseyksikölle; tällä ei ole vaikutusta saldoihin koko kunnan tasolla.
Jos laskennallinen taseyksikkö muutetaan kesken tilikauden kirjanpidolliseksi taseyksiköksi, on kaikki tilikauden aikaiset tapahtumat käytävä läpi ja varmistettava niiden kirjaamisperiaatteet. Aloittava tase on laadittava yllä olevan ohjeistuksen mukaisesti, ja kirjanpitoon on tehtävä tarvittavat oikaisut.
Kirjanpitosäännöksistä poiketen eriytettyyn tulos- ja rahoituslaskelmaan otetaan ulkoisten tulojen ja menojen lisäksi sisäinen tulo, meno tai rahoituserä, jossa vastapuolena on kunnan muu toiminta. Eriytettyyn taseeseen otetaan sisäinen saatava ja velka sekä sisäinen kate, jossa vastapuolena on kunnan muu toiminta.
Kirjanpidollisen taseyksikön tilinpäätöslaskelmat laaditaan samoilla kaavoilla kuin kunnallisen liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat. Taseyksikön talousarvion toteutumisvertailu, toimintakertomusta koskevat tiedot ja liitetiedot sisältyvät kunnan tilinpäätöstietoihin ao. kohtiin.*)
Laskennallisen ja kirjanpidollisen taseyksikön talousarviokäsittelyt eivät eroa toisistaan, joten laskennallisen taseyksikön muuttaminen kirjanpidolliseksi taseyksiköksi ei sinänsä aiheuta talousarviomuutoksia. Jos mallin muuttamisen yhteydessä otetaan käyttöön kunnan sisäinen laina ja siitä maksettava korko tai jos esimerkiksi korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta muuttuu, on talousarvioon perusteltua tehdä vastaavat muutokset.
*) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (2017).
Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto, 2.5.2017
Kirjanpidon eriyttäminen – mitä, miksi, milloin?
- Kilpailulaki 30 d §
- Kilpailutilanteessa markkinoilla toimiessa eriytettävä
- Liikevaihto vähintään 40 000 €/vuosi
- 1.1.2020 alkaen
- Kunta, kuntayhtymä tai niiden määräysvaltaan kuuluva yksikkö
- Taseyksikkö, tulosyksikkö, liikelaitos, toimiala, tytäryhteisö, säätiö
- Ei koske viranomaistoimintaa
- Tuloslaskelma + kustannuslaskennan periaatteet
- Yksikkökohtaisesti eriytettävä
- Tarkoituksena estää mm. alihinnoittelu ja ristisubventio
- Kustannusten kohdentaminen
- Markkinaperusteinen hinnoittelu
- Ml. tuottovaatimus
Julkisyhteisöllä on velvollisuus pitää erillistä kirjanpitoa eri toiminnoistaan silloin, kun toimija harjoittaa sekä kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa että muuta toimintaa. Markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan tulkinnassa on ratkaisevaa harjoitettavan toiminnan luonne, joka on arvioitava tapauskohtaisesti.
Markkina- ja ei-markkina toiminnan erottamiseen ei ole yksiselitteistä ohjetta, mutta monet tilanteet selviävät tutustumalla kilpailulain 30 d §:ää koskevaan hallituksen esityksen perusteluihin (HE 68/2018 vp) sekä kuntalain 126 ja 127 §:ien sisältöön ja niitä koskevaan hallituksen esityksen 2a ja 2 b §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin (HE 32/2013 vp).
Kirjanpidon eriyttämisvaatimus ei koske tilanteita, joissa
Kirjanpidon eriyttämisvaatimus koskee tilanteita, joissa
- julkissektori tai sen määräysvaltaan kuuluva yksikkö, esim. yhtiö, harjoittaa kilpailutilanteessa markkinoilla olevaa taloudellista toimintaa ja muuta toimintaa
- kysymys on hankintalain 15 §:n sallimasta ulosmyynnistä ulkopuolisille toimijoille
- kunta tai kuntayhtymä kuntaorganisaatiomuodossa toimii kuntalain 127 §:n poikkeussäännöksen perusteella kilpailutilanteessa markkinoilla.
Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden ulkopuolelle jää vähäiseksi katsottava taloudellinen toiminta. Mikäli julkissektorin tai sen määräysvallassa olevan yksikön kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan liikevaihto on alle 40 000 euroa vuodessa, kyseiseen sääntelyyn liittyvää kirjanpidon eriyttämisvelvollisuutta ei ole.
Kuntaliiton kyselyyn annetut vastaukset eivät juurikaan tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi mahdollisuus ohjeistaa kuntakenttää tarkemmin, vaan mahdolliset tulkintatilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti.
Kuntien ja kuntayhtymien kannattaa kiinnittää erityistä huomioita toimintaan, jossa kunta tai kuntayhtymä toimii kuntaorganisaatiomuodossa kuntalain 127 §:n poikkeussäännöksen perusteella kilpailutilanteessa markkinoilla ja jos kunta tai kuntayhtymä on osakkaana in house -yhtiössä, joka myy hankintalain 15 §:n sallimissa rajoissa palveluita ulkopuolisille toimijoille vuodessa 40 000 € tai sen yli.
Kirjanpidon eriyttäminen toimii markkinaperusteisen hinnoittelun pohjana. Markkinaperusteisella hinnoittelulla tarkoitetaan hintatasoa, jonka suuruiseksi vastaava yksityinen toimija hinnoittelisi palvelut. Kyse ei siten ole keskimääräisen markkinahinnan mukaan hinnoittelusta. Markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan hinnoittelun on oltava liiketaloudellisten periaatteiden mukaan kannattavaa. Taloudellisen toiminnan myyntituottojen tulee siten kattaa:
Kustannusten kohdentamisessa tulee noudattaa aiheuttamisperiaatetta, jolloin vastuutahojen on itse arvioitava, mikä jako- tai kohdennustekijä kuvaa parhaiten resurssien käyttöä. Taloudelliseen toimintaan ei tulisi myöskään kohdentaa sellaisia kuluja, jotka eivät täytä aiheuttamisperiaatetta.
Jos sama yksikkö tuottaa sekä markkinoille ja julkiseen toimintaan ja kulut eivät ole suoraan jaettavissa, kohdentamisessa on käytettävä kustannuslaskennallisia menetelmiä (esim. suoritemääriä ja ekvivalenssilaskentaa). Liikevaihdon käyttö kulujen jakotekijänä ei kuvaa aiheuttamisperiaatetta.
Tuottovaatimusta voidaan arvioida joko sitoutuneen pääoman tuottona tai liikevoittoprosenttina. Ensimmäisessä vaihtoehdossa syntynyttä tuottoa verrataan toimintaan sitoutuneeseen pääomaan. Tämä arviointitapa soveltuu toimintaan, jossa sitoutuneen pääoman osuus on suuri. Tuottovaatimuksen tulisi kattaa perustuottovaatimus sekä riskilisä.
Palveluliiketoiminnassa (pääoman osuus pieni) lähestymistapa on verrata liikevoittoa liikevaihtoon (liikevoitto-%). Vertailuarvona käytetään vastaavia palveluita tuottavien yksityisten yritysten liikevoittoprosentteja.
Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon:
1. Selvitä merkittävimmät eriytettävät toiminnot
2. Kohdenna ja dokumentoi kustannukset ja tuotot
3. Onko toiminta hinnoiteltu markkinaperusteisesti?
Lisätietoja eriyttämisvelvollisuudesta:
Pirkka-Petri Lebedeff
Lisätietoja markkinaperusteisesta hinnoittelusta ja kustannuslaskennasta:
Mikko Mehtonen
Lisätietoja kirjanpidosta:
Sari Korento
Marja-Liisa Ylitalo
Kirjanpidon eriyttäminen kilpailutilanteessa markkinoilla
Mikko Mehtosen luentomateriaali Kuntamarkkinoilla 11.9.2019
Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuudesta kilpailulaissa
Pirkka-Petri Lebedeffin luentomateriaali Kuntamarkkinoilla 11.9.2019
Esimerkkejä kirjanpidon eriyttämisestä
Pdf-diaesitys
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä on tarkistettu ja sen uusi nimi on yleisohje kunnan ja kuntayhtymän eriytetyn liiketoiminnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Yleisohjeeseen on tehty tekstitarkistuksia mm. kuntalain (410/2015) ja kirjanpitolain (1620/2015) muutoksista johtuen.
Ohjeeseen on lisätty laskennallista eriyttämistä koskevat ohjeet ja tilinpäätöskaavat. Yleisohje korvaa vuonna 2013 annetun liikelaitosyleisohjeen. Tarkistettua yleisohjetta voidaan noudattaa tilikaudesta 2017 alkaen.
Maksuton yleisohje kunnan ja kuntayhtymän eriytetyn liiketoiminnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä löytyy Kuntaliiton julkaisuista.
Kunnan liikelaitoksen ja liikelaitoskuntayhtymän lakkauttamisesta päätetään perustamista vastaavalla tavalla. Jos kunnan liikelaitos lakkaa olemasta ennen tilikauden päättymistä, erillistilinpäätös esitetään kunnan tilinpäätöksessä.
Erillistilinpäätöksen perusteella saadaan kunnan tilinpäätökseen tieto mm. liikelaitokselle kertyneistä tuloista ja menoista. Kunnan toimintakertomuksessa ja liitetiedoissa on lisäksi kuvattava liikelaitoksen vaikutus kunnan tulokseen sekä todettava tapahtuneet toiminnan organisointimuutokset.
Lakkaavan liikelaitoksen tase yhdistellään kunnan taseeseen rivi riviltä sisäiset erät eliminoiden. Liikelaitoksen tilikauden tulos siirretään osana liikelaitoksen tasetta kunnan taseeseen. Liikelaitoksen tuotot ja kulut on esitettävä tilinpäätöksessä erikseen, ja ne yhdistellään muun kunnan tuottoihin ja kuluihin tilinpäätöslaskelmia laadittaessa.
Liikelaitoskuntayhtymän purkamisen yhdistelykirjaukset tehdään jäsenkuntien ja -kuntayhtymien kirjanpidossa liiketapahtumina, minkä jälkeen eliminoidaan liikelaitoskuntayhtymän ja jäsenkuntien ja -kuntayhtymien väliset saamiset ja velat.
Jos liikelaitos päätetään muuttaa kirjanpidolliseksi tai laskennalliseksi taseyksiköksi, voi taseyksikön avaava tase jatkaa liikelaitoksen päättävästä taseesta. Jos taserakennetta muutetaan, tehdään kirjaukset avaavaan taseeseen tase-erien välisenä siirtona.
Liikelaitoksen toiminnan siirto yhtiölle voi tapahtua eri tavoin. Liikelaitos voidaan purkaa ensin, jonka jälkeen peruskunta yhtiöittää toiminnan. Tällöin omaisuus- ja velkaerien siirto sekä luovutusvoitto kirjataan peruskunnalle. Toinen vaihtoehto on, että liikelaitos yhtiöittää toiminnan ja liikelaitos puretaan sen jälkeen. Tällöin omaisuus- ja velkaerien siirrot sekä luovutusvoitto kirjataan liikelaitokselle.
Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen automatisoitu raportointi alkoi vuodesta 2021. Taloustiedot raportoidaan XBRL-muodossa Valtiokonttorille. Raportointi perustuu mm. aikaisempiin JHS-suosituksiin: tililuettelo, talousarvio ja -suunnitelma, palveluluokitus, kustannuslaskenta ja taloustietojen raportointi. Nämä suositukset on koottu käsikirjaan (AURA), joka on julkaistu Valtiokonttorin internet-sivuilla.
Aura-käsikirjan liitteenä nro 1 on kuntien ja kuntayhtymien tililuettelo. Liitteenä nro 5 on palveluluokitus.
Kuntien ja kuntayhtymien automatisoidun talousraportoinnin käsikirja (AURA) sisältää yleisiä ohjeita taulukkomallien käyttöön ja automatisoidun raportoinnin sisällön tuottamiseen sekä raportointia selventäviä täsmennyksiä jokaiseen raportointikokonaisuuteen.
Pääsääntöisesti kaikkien raportointikokonaisuuksien ohjeet siihen, miten tapahtumat pitää viranomaisraportoinnin kannalta kirjata ja raportoida, löytyvät tästä käsikirjasta, sanastoista tai kirjanpitolautakunnan ja sen hyvinvointialue- ja kuntajaoston yleisohjeista tai lausunnoista. Raportoinnin teknisestä osuudesta ohjeistetaan Valtiokonttorin internet-sivuilla.
Automatisoidun talousraportoinnin käsikirja AURA
Marja-Liisa Ylitalon luentomateriaali Taloustorstaissa 14.5.2020
Helsingin käräjäoikeus on 28.11.2013 antamissaan tuomiossa velvoittanut vastaajina olevat asfalttialan yritykset suorittamaan kantajina olleille kunnille aiheutuneista vahingoista vahingonkorvausta tuotto- ja viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen tuomiosta tarkemmin ilmenevin tavoin. Kaikki vastaajana olevat asfalttialan yritykset ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä tuomioihin, minkä vuoksi tuomiot eivät ole tällä hetkellä lainvoimaisia.
Varovaisuuden periaate on tilinpäätöksen laadinnassa noudatettava yleisperiaate, jonka mukaan mm. kulut on kirjattava riittävän suurina ja vastaavasti aktivoinnit tehtävä riittävän kriittistä harkintaa käyttäen. Myös tulojen kirjaamisessa on noudatettava varovaisuutta. Varovaisuuden periaatetta on selvennetty kirjanpitolain 3:3.2 §:ssä.
Helsingin käräjäoikeuden tuomioiden lopputulosta ja niihin perustuvia kuntien tuloja ei voida pitää varmana, koska tuomiot eivät vielä ole lainvoimaisia, ja tällä perusteella kirjauksia (tuloutus, hankintamenon vähennys) ei tässä vaiheessa synny.
Jo maksettuja korvauksia tai vielä maksamattomia korvauksia ei ole syytä kirjata tuloslaskelmaan tai hankintamenon vähennykseksi, mikäli ne katsotaan epävarmoiksi. Jos korvaus on maksettu, se on suositeltavaa kokonaisuudessaan (pääoma, tuotto- ja viivästyskorot sekä oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen) kirjata siirtovelkoihin. Maksamatonta korvausta ei tulisi kirjata siirtosaamiseksi.
Viime kädessä kukin kunta tekee kuitenkin oman arvionsa tulojen kirjauskelpoisuudesta.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa ja/tai toimintakertomuksessa on suositeltavaa käsitellä kyseistä asiaa.
Lainvoimaa vailla olevan päätöksen perusteella saatava korvaussumma kannattaa tarjottaessa ottaa vastaan, vaikka siitä mahdollisen palautuksen yhteydessä täytyykin maksaa vastaajalle lain mukaan määräytyvää korkoa. Maksun vastaanottamisella voidaan eliminoida tai ainakin pienentää riskiä tilanteessa, jossa joku vastaajina olevista yhtiöistä tulisi myöhemmin maksukyvyttömäksi.
Viimeistään lainvoimaisten tuomioiden jälkeen kuntien on varmistettava, että niiden saamat maksut on suoritettu tuomioiden mukaisesti tuotto- ja viivästyskorkoineen. Jo nyt suoritetun korvauksen yhteydessä on perusteltua pyytää maksajalta yksityiskohtainen selvitys suoritetun maksun perusteista kuten käytetyistä koroista laskenta-aikoineen, jotta kunta voi verrata sitä omiin laskentaperusteisiinsa.
Eläkevakuutusmaksujen käsittely muuttui vuonna 2019. Palkkaperusteisia työeläkemaksuja ei enää tilitetä, vaan Keva laskuttaa ne tulorekisteriin ilmoitettujen palkanmaksutietojen perusteella kuukausittain. Lisäksi palkkaperusteinen eläkemaksu muuttuu siten, että se sisältää sekä työnantajan että työntekijän eläkemaksun ja työkyvyttömyyseläkemaksun.
Talousarvioon merkitään eläkemenoksi työnantajakohtaisen kokonaisprosentin mukainen määrä vähennettynä työntekijöiltä pidätettävällä eläkemaksuosuudella. Kevan nettisivuilla on vuosittain laskettuna alustava työnantajan maksuprosentti.
Palkanmaksun yhteydessä työntekijältä pidätetään eläkemaksu, jonka suuruus on ikäsidonnainen (alle 53-vuotiaat ja 63 vuotta täyttäneet / 53–62-vuotiaat). Tämä merkitään kirjanpidossa muihin velkoihin (kirjanpidon tilinumero 2569).
Työnantajan eläkevakuutusmaksu eli palkkaperusteinen eläkemaksu saadaan vähentämällä työnantajakohtaisesta kokonaisprosentista työntekijöiden maksuosuus. Ko. osuus merkitään palkanmaksun yhteydessä kirjanpitoon tuloslaskelmaan eläkevakuutusmaksuihin (kirjanpidon tilinumero 4110) ja taseeseen muihin velkoihin (kirjanpidon tilinumero 2569). Kirjanpidossa ei ole tarpeen erotella palkkaperusteista maksua ja työkyvyttömyyseläkemaksua omille alatileilleen, koska työkyvyttömyyseläkemaksu on osa palkkaperusteista eläkemaksua.
Keva laskuttaa eläkevakuutusmaksun kuukausittain. Muihin velkoihin merkityn määrän tulisi täsmätä Kevan laskuun. Pieniä eroja todennäköisesti tulee, jolloin kunnan kirjanpidossa on tehtävä vastaavan suuruinen oikaisu työnantajan eläkemaksun määrään. Suositeltavaa on täsmätä eläkemaksuvelan saldo kuukausittain.
Vuonna 2023 tulee ensimmäistä kertaa tasausmaksu. Se merkitään henkilösivukulujen ryhmään tilille 4110 Eläkevakuutusmaksut.
Koska kunnat ovat järjestäneet toimintaansa eri tavoin, ohjeistukseen on annettu joustoa kustannuslaskennan toteuttamiseen. Kunnan näkökulmasta on tärkeää huomioida, että tasausmaksu tulee kohdennetuksi oikeudenmukaisesti eri palveluille ja että se tulee mukaan valtionosuuspohjaan. Jos toimitte esimerkiksi isäntäkuntana, on syytä käyttää harkintaa sen suhteen, kuinka paljon ko. tehtävään kohdistetaan tasausmaksua suhteessa kunnan muuhun toimintaan.
Kunnat kirjaavat tasausmaksun varsinaisille palveluluokille, joita ovat muut kuin luokat 5352 Tilavuokrauspalvelu ja 5501 Tukipalvelu.
Ohjeistuksen mukaan tasausmaksu kirjataan
a) henkilöstömenojen suhteessa
TAI vaihtoehtoisesti
b) toimintakulujen suhteessa, jolloin kustannukset on mahdollista kohdentaa myös ulkoistettuun palveluun.
Tasausmaksu voidaan kirjata suoraan varsinaisille palveluluokille tai ensin tukipalveluluokalle ja sieltä edelleen varsinaisille palveluluokille vyöryttämällä.
Joukkoliikenteen järjestämisvastuu muuttui 1.7.2014 alkaen siten, että toiminta vastuutettiin ELY-keskuksille, kunnallisille joukkoliikenteen viranomaiskaupungeille ja kunnallisille joukkoliikenteen seutuviranomaiskaupungeille eli keskuskaupungeille. Käyttöön on otettu yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä, Waltti-matkakortti.
Waltti-kortille voi ladata eri myyntipaikoissa esimerkiksi kerta-, arvo- ja kausilippuja. Waltti-matkakortin kirjanpitoon ja arvonlisäverotukseen liittyviä ohjeita on koottu liitteenä olevaan tiedostoon. Siinä on käsitelty mm. ilmaislippuja ja matkakorttimaksuja sekä koulumatkatukea.
Waltti-matkakortin kirjanpitoon ja arvonlisäverotukseen liittyviä ohjeita
Kuntaliitossa on päivitetty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen laskelmakaavojen englanninkieliset versiot:
Tuloslaskelma suomeksi ja englanniksi
Rahoituslaskelma suomeksi ja englanniksi
Konsernituloslaskelma suomeksi ja englanniksi
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.