Kuntatalous ja valtio

Kuntatalous ja valtio

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus, ja valtio rahoittaa osan lainsäädännöllä kunnille annetuista tehtävistä maksamalla kunnille valtionosuuksia.

Kuntalaissa määritellään kuntien ja valtion suhteesta tarkemmin. Valtiovarainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa.

Kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia valtion toimenpiteitä sekä valtion- ja kuntatalouden yhteensovittamista käsitellään valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä. Kuntia neuvottelumenettelyssä edustaa Suomen Kuntaliitto.

Osana valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä valmistellaan kuntatalousohjelma. Sen valmistelu on osa julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua.

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä kuntien tehtävien hoitamiseen. Ohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön, palveluiden kysynnän ja kuntien tehtävien muutokset sekä tehdään arvio kuntatalouden kehityksestä. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Arviointi koskee kuntien lakisääteisiä ja muita tehtäviä sekä kuntien toiminnan tuottavuutta.

Valtion talousarvioesityksen yhteydessä esitetään arvio kuntatalouden kehityksestä sekä valtion talousarvion vaikutuksista kuntatalouteen. Kuntatalousohjelman valmistelee valtiovarainministeriö yhdessä kuntien talouden ja toiminnan kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Ohjelman perusteena olevat taloudelliset ennusteet ja kuntatalouden kehitysarvion laatii valtiovarainministeriö. Kuntaliitto osallistuu kuntatalousohjelman valmisteluun.

Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyyn kuuluu kuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevien asioiden käsittely valtiovarainministeriön yhteydessä toimivassa kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek). Sen tehtävänä on seurata ja arvioida kuntatalouden kehitystä sekä huolehtia, että kuntatalousohjelma otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön ja päätösten valmistelussa.

Avaa kaikki

Kuntaliiton keskeiset kehysriihitavoitteet

Venäjän Ukrainaan kohdistavan hyökkäyssodan seurauksena Suomeen tulevien ukrainalaisten määrä kasvaa voimakkaasti. Tästä aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset muut talousvaikutukset eivät saa jäädä yksittäisten kuntien harteille, vaan ne on korvattava. Malli, jossa kunnille korvataan tilapäisen suojelun hakijoiden majoittaminen ja vastaanottopalveluiden tarjoaminen ilman, että kuntiin perustetaan vastaanottokeskuksia, on otettava käyttöön viipymättä.

 

Kuntien varautumista muun muassa kyberturvallisuuden, kriittisen infran, kuten vesi- ja energiahuollon, ja muun huoltovarmuuden sekä väestönsuojelun riskeihin tulee vahvistaa valtion ja kuntien yhteisin voimavaroin.

 

Koronapandemian jatkumisesta syntyvät terveysturvallisuuden kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisesti hallituksen linjausten mukaisesti. Koronaan liittyviä suoria terveysturvallisuuden menoja ovat muun muassa testauksen, rokottamisen ja COVID-19-potilaiden hoidon kustannukset. Myös hoitovelan arvioidaan kasvaneen yhä.

Koronasta aiheutuvat talousvaikutukset on korvattava myös opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla. Lisäksi täsmätukea tarvitaan joukkoliikenteessä, jossa lipputulomenetykset ja rahoituskriisistä elpyminen kestävät vielä useamman vuoden ajan.

 

Valtion on pidettävä kiinni lakisääteisistä sitoumuksista ja velvoitteista. Valtionosuuksien indeksikorotukset ja muut lainsäädännön edellyttämät tarkistukset tulee tehdä lain edellyttämättä tavalla.

 

Vuoden 2023 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden määrässä syksyllä 2021 havaittu korjaustarve, noin 340 miljoonaa euroa, tulee huomioida kuntien valtionosuuksissa teknisenä, kehystasoa automaattisesti korottavana korjauksena. Eron korjaaminen on välttämätöntä, jotta sote-uudistus olisi kunta-valtio-suhteessa neutraali ja uudistuksen pääperiaatteet myös tältä osin toteutuisivat.

 

Resurssit kuntien perustehtäviin on turvattava. Valtion rahoitusosuus kuntien järjestämissä lakisääteisissä peruspalveluissa on pienentynyt samalla kun valtionavustusten määrä kunnille on lisääntynyt. Tämä koskee muun muassa ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestämistä mutta myös esimerkiksi kotoutumistoimintaa. Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitukseen ja ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen tulee tehdä pysyvä korotus.

Riittävän rahoituksen merkitys korostuu oppivelvollisuuden laajentumisen myötä. Nyt hankerahoituksella rahoitettu kotoutumisen edistämisen jatkuva toiminta tarvitsee pysyvän rahoituksen, myös uusien ja laajenevien tehtävien osalta. Raskaiden hakumenettelyjen kautta erillispäätöksinä myönnettävät valtionavustukset tuovat palvelutoimintaan ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia ja ovat tehottomia kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti. Veikkausvoittovarojen vähenevät tuotot on korvattava kunnille valtionosuuksia lisäämällä.

 

Mahdollisten päätösperäisten veroperustemuutosten aiheuttamat menetykset on kompensoitava kunnille. Tätä perusperiaatetta on noudatettu jo usealla hallituskaudella.

 

Pitkään valmisteltu kiinteistöverouudistus on saatava maaliin tällä vaalikaudella.

 

Pidättyväisyys menoissa luo kehyksiin liikkumavaraa. Julkisen sektorin menopaineita ei tule kasvattaa laajentamalla julkisen sektorin sääntelyä, tehtäviä ja velvoitteita. Menopaineita ei tule lisätä myöskään tiukentamalla palveluihin liittyviä mitoituksia. Vuoden 2023 menokehyksessä hallitus voisi porrastaa lisävelvoitteiden voimaantuloa, mikä helpottaisi myös akuutisti eri toimialoja vaivaavaa työvoimapulaa.

 

Osaavan työvoiman saatavuus kunnissa on muodostumassa yhä kriittisemmäksi pullonkaulaksi. Kuntaliitto ehdottaa, että ministeriöiden, kuntakentän, työmarkkinatoimijoiden ja muiden tarpeellisten tahojen kesken käynnistetään kevään kuluessa valmistelu työvoiman saatavuuden kohentamiseksi. Toimenpiteiden tulisi kattaa ainakin koulutusjärjestelmän uudistuksia ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin, työperäisen maahanmuuton sujuvoittamista sekä kunta-alan vetovoiman parantamista.

 

Vaikka työmarkkinat ovat elpyneet koronapandemian jälkeen, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon edistämistä on jatkettava. Kohtaanto-ongelmaa voi helpottaa esimerkiksi uudistamalla ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää vastaamaan paremmin työllisyyden edistämisen tarpeita.

Jo maahan muuttaneiden henkilöiden muunto- ja pätevöitymiskoulutustarjonta on puolestaan tärkeässä roolissa vastattaessa osaavan työvoiman saatavuuskysymyksiin. Kuntien järjestämiin moniammatillisiin osaamiskeskuksiin, ohjaus- ja neuvontapalveluihin sekä työperusteisten maahanmuuttajien palvelujen järjestämiseen on osoitettava riittävä ja pysyvä rahoitus.

 

Sote-uudistuksen toimeenpano synnyttää muutoskustannuksia myös kunnille esimerkiksi hallinnon, tukipalveluiden ja ICT-ratkaisujen uudelleenjärjestelyiden kautta. Valtion tulee sitoutua korvaamaan kunnille täysimääräisesti sellaiset uudistuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. 

Lisäksi valtion tulee pitää kiinni uudistuksen voimaanpanolainsäädännön mukaisesta kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyiden ja niistä johtuvien taloudellisten ongelmien korvausmenettelystä sekä kuntien kiinteistöomaisuuden rakennejärjestelyihin liittyvän varainsiirtoverovapauden valmistelusta.

 

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on jatkossa merkittäviä yhteyksiä niin tehtäviin liittyvien yhteistyötarpeiden kuin yhteisen julkisen talouden näkökulmasta. Hyvinvointialueiden liikkumatilaa toteuttaa kustannusvaikuttavia ja alueelliset olosuhteet huomioivia ratkaisuja ei tule kaventaa kiristämällä tehtäviä ja niiden kelpoisuusehtoja koskevaa sääntelyä.

Myös hyvinvointialueille uudistuksesta aiheutuvien muutoskustannusten rahoituksesta tulee huolehtia tavalla, joka ei johda kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisten asukkaiden palveluiden vaarantumiseen. 

 

TE-palvelujen uudistaminen ja siirto kunnille tulee toteuttaa siten, että järjestämisvastuu on lähtökohtaisesti kaikilla kunnilla. Samalla on varmistettava, että kunnille aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisesti eikä rahoitusmalli siirrä hallitsemattomasti työttömyyden kustannusvastuuta kunnille.

TE-palvelut 2024 -uudistukseen liittyvään rahoitusmalliin ja muutoskustannuksiin on varattava riittävä rahoitus. Rahoitusmallissa tulee huomioida väestökehitykseen sekä väestörakenteeseen liittyvät tekijä sekä yhteiskunnan muutokset, kuten muuttoliike ja talouden suhdannevaihtelut.

 

Kaupunkiseutujen kehittämisen kustannuksiin on varauduttava. Liikenne 12 -suunnitelman rahoitusraami on vaikuttavuuteen nähden liian matalalla tasolla. MAL-sopimusten jatko sekä valtion rahoituksen riittävä taso on turvattava.

Liikennehankkeiden yhteisrahoitusmallin yleisperiaatteet tulee neuvotella ennen seuraava MAL-sopimuskierrosta valtion ja MAL-kaupunkiseutujen kuntien kesken. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen valtiontuet on nostettava Fossiilittoman liikenteen tiekartassa määritellylle tasolle vuodesta 2023 lähtien.

 

Kestävän kasvun ohjelman sisältämän elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta tulisi suunnata myös kuntien ja kaupunkien toimiin, jotka tukevat suunnitelman mukaista uusiutumista. Toimissa on noudatettava kunta-valtio-suhteessa rahoitusperiaatetta.

Lue koko kannanottomme:

Kuntaliiton kehysriihitavoitteet 2022
Hyväksytty hallituksen kokouksessa 24.3.2022

 

Julkisen talouden suunnitelma

Valtio alkoi ohjata julkista taloutta aiempaa voimakkaammin kokonaisuutena, kun julkisen talouden suunnitelma (JTS) otettiin käyttöön vuonna 2015. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, jonka finanssipoliittinen osuus kattaa koko julkisen talouden sisältäen valtiontaloutta, hyvinvointialueiden taloutta, kuntataloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat. Lisäksi suunnitelma kattaa myös talousennusteen. Julkisen talouden suunnitelma laaditaan hallituskauden alussa ja tarkistetaan vuosittain kehysriihen yhteydessä.

Julkisen talouden suunnitelmassa kuntataloutta koskevaa osaa sanotaan kuntatalouden rahoituskehykseksi. Siinä kuntataloudelle eli paikallishallinnolle asetetaan kansantalouden tilinpidon* mukainen rahoitusasematavoite ja päätetään toimista tavoitteen saavuttamiseksi. Kuntatalouden ohjausjärjestelmää kutsutaan myös kuntien makro-ohjaukseksi.

Jos julkisen talouden suunnitelman tavoitteena on turvata koko julkisen sektorin kestävyyttä, hallitus ei enää esimerkiksi hyödy siitä, että se tasapainottaa valtiontaloutta kuntatalouden kustannuksella. Toisaalta ilman kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia ei ole selvitty myöskään julkisen talouden suunnitelman käyttöönoton jälkeen. Kuntien lakisääteisiin tehtäviin kohdistettua valtionrahoitusta on leikattu pysyvästi hyvin monilla eri perusteilla vuosina 2012–2022.

Kuntataloudelle asetettava rahoitusasematavoite ei kuitenkaan sido yksittäistä kuntaa. Yksittäistä kuntaa ja kuntayhtymää ohjataan kuntalain mukaisesti alijäämän kattamisvelvollisuudella. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnat eivät siten voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy niin sanottu kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely koskevat myös kuntayhtymiä.

* Kansantalouden tilinpidossa kuntasektoriin kuuluvien toimijoiden rahoituksellinen tasapaino muodostuu sektorin kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotuksesta, jota kutsutaan nettoluotonannoksi (alijäämä). Kansantalouden tilinpidon mukaisiin kokonaismenoihin luetaan mukaan myös tarkasteluvuoden investointimenot, kun taas kuntien kirjanpidossa toimintamenot ja investoinnit eriytetään.

Nettoluotonantoa lähinnä oleva käsite kunnallisessa kirjanpidossa on toiminnan ja investointien rahavirta. Se on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen.

Julkisen talouden suunnitelma 2023–2026

Julkinen talous painui finanssikriisin alkuvuosina alijäämäiseksi. Julkisen talouden alasektoreista suurin alijäämä kasaantui valtiolle. Alijäämä pieneni 2010-luvulla erittäin hitaasti, ja samalla sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kutistui. Vuonna 2020 koronapandemia heikensi julkisen talouden tilaa jälleen voimakkaasti, eikä tilanne näytä korjaantuvan ennustevuosina nopeasta koronaelpymisestä huolimatta. Sota Ukrainassa heijastuu myös Suomen julkiseen talouteen taloudellisen aktiivisuuden hidastuessa ja varautumis- sekä tukitoimien johdosta.

Julkista taloutta on heikentänyt COVID-19-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan ohella myös Sanna Marinin hallitusohjelmassa käynnistetyt mittavat julkisen talouden tehtävien laajennukset ja kehitysohjelmat. Keskeisimpiä pysyviä julkisen sektorin velvoitteita laajentavia päätöksiä ovat olleet oppivelvollisuuden pidennys, hoivamitoituksen nosto 0,7:ään ja hoitotakuun säätäminen. Pidemmällä aikavälillä hallituskauden kaikkien toimenpiteiden yhteisvaikutus julkisen talouden rahoitusasemaan on vähintään noin +2,5 miljardia euroa.

Julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisessa epätasapainossa, mikä näkyy myös velkaantumisen kasvuna. Julkisen talouden suunnitelman mukaan julkinen velkasuhde on jäämässä korkeammalle tasolle kuin ennen koronavirusepidemiaa.

Julkisen talouden suunnitelma 2023–2026 sisältää vuoden 2021 kehysriihessä sovitun 500 miljoonan euron kehysylityksen (vuonna 2023) lisäksi uuden poikkeuslausekkeen. Sen syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan: tilanteeseen välittömästi liittyvät ja välttämättömät menolisäykset korvataan kehyksen ulkopuolisina menoina

  • maanpuolustukseen
  • rajaturvallisuuteen
  • kyberturvallisuuteen
  • Ukrainaan annettuun apuun
  • sotaa pakenevien ukrainalaisten auttamiseen
  • sotaan liittyvien pakotteiden välittömiin vaikutuksiin valtion toiminnalle
  • määräaikaisiin huoltovarmuuden kannalta välttämättömiin toimiin, joita ovat erityisesti investoinnit, jotka samanaikaisesti lisäävät kotimaista energiantuotantoa ja tukevat fossiilista energiaa korvaavan teknologian hyödyntämistä

Vaalikauden kehystä korotetaan poikkeuslausekkeesta johtuen 1 998 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Poikkeuslausekkeen piiriin kuuluvat määrärahat yltävät vuonna 2024 vielä noin 1,3 miljardiin euroon. Vuonna 2025 ylitys arvioidaan yhdeksi miljardiksi euroksi ja vuonna 2026 vielä 0,8 miljardiksi euroksi.

Lue lisää:

Julkisen talouden suunnitelma 2023–2026

Kuntatalousohjelma

Julkisen talouden suunnitelman (JTS) rinnalla valmistellaan kuntatalousohjelma, joka syventää suunnitelmaa kuntataloutta koskevien päätösten osalta. Kuntatalouden rahoitusasematavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi kuntatalousohjelma arvioi kuntatalouden tilaa, kehitysarviota sekä kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä kuntatalouden rahoituskehyksen mukaisilla toimilla. Kuntien kehitysarvio esitetään kuntatalousohjelmassa kuntien kirjanpidon käsittein.

Uuden kuntalain mukaan kuntatalousohjelmassa tulee arvioida myös rahoitusperiaatteen toteutumista valtakunnallisesti ja kuntaryhmittäin. Rahoitusperiaatteen mukaisesti paikallisen itsehallinnon resurssien tulee olla riittävät suhteessa paikallishallinnolle annettuihin tehtäviin. Perustuslakivaliokunnan kannanottojen perusteella rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointi edellyttää, että kuntien tehtäväkokonaisuutta koskevien taloustietojen lisäksi tarvitaan tietoja yksittäisen tehtävän talousvaikutuksista sekä niiden vaikutuksista eri kuntiin.

Kuntatalousohjelma käsitellään Kunnallishallinnon ja talouden neuvottelukunnassa, jossa Kuntaliiton johto on laajalti edustettuna. Ohjelman valmistelee ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton edustajista koottu sihteeristö, johon Kuntaliiton puolelta varsinaisina jäseninä osallistuvat pääekonomisti Minna Punakallio ja erityisasiantuntija Olli Riikonen.

Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman tietoa

  • Kuntatalouden tila
  • Hallituksen kuntataloutta koskevat julkisen talouden suunnitelman linjaukset
  • Ministeriökohtaiset valtion toimenpiteet ja niiden kuntavaikutukset
  • Painelaskelmatyyppinen kuntatalouden kehitysarvio keskipitkällä aikavälillä
  • Rahoitusperiaatteen toteutuminen kuntakokoryhmittäin
  • (Toiminnan ja investointien rahavirta)

Kuntatalousohjelma 2023–2026

Keväällä 2022 työstetty kuntatalousohjelma kuvaa kuntatalouden tilaa vuonna 2021, Sanna Marinin hallituskauden loppuun ajoittuvia hallituksen kuntapäätöksiä sekä kuntatalouden painelaskelmaa tuleville vuosille.

Heti kehyskauden alussa tulee voimaan kaikkien aikojen mittavin julkisen sektorin rahojen, henkilöstön, omaisuuksien ja sopimusten uudelleenjärjestely sote- ja pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Uudistus pienentää sekä kuntatalouden tuloja että menoja vuodesta 2023 lähtien.

Käyttötalouden ohella sote-uudistus muuttaa myös kuntien rahoituslaskelmaa ja kasvattaa kuntien suhteellista velkaantuneisuutta rajusti. Lisäksi uudistus vaikuttaa kuntatalouden tulevaisuudennäkymiin monella eri tavalla. TE-palvelu-uudistusta ei ole otettu julkisen talouden suunnitelman linjauksissa tai ennusteessa vielä huomioon.

Valtion koronatuki kunnille, poikkeuksellisen suuret rahoitustuotot kunnissa sekä ripeä verotuottojen kasvu ovat kuitenkin vahvistaneet kuntatalouden tilaa 2020–2021. Myös kuntatalouden kehitysarvio 2022–2026 on vahvistunut edellisistä ennusteista.

Tästä huolimatta kuntataloudessa vallitsee keskipitkällä aikavälillä lievä rakenteellinen alijäämä eli tulot eivät riitä rahoittamaan kaikkia käyttötalouden menoja ja investointeja. Akuutti talouskriisi vaivaa kuitenkin vain pientä joukkoa kuntia. Painelaskelmien mukaan vaikein tilanne näyttäisi olevan alle 2 000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Kokonaisuutena kuntatalous saavuttaa hallituksen sille asettaman nimellisen rahoitusasematavoitteen vuonna 2023 (nettoluotonanto -0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen).

Julkisen talouden tilaan kohdistuu kuitenkin poikkeuksellisen paljon alasuuntaisia riskejä, jotka voivat heikentää julkisen sektorin tulokehitystä tai lisätä kehyskauden uudistusten kustannuksia odotettua enemmän. Koronapandemian sekä lakko- ja turvallisuusuhkien ohella kuntien toimintaan on vaikuttanut jo pitkään väestön ikääntyminen ja kasvava palvelutarve, maassamuutto sekä yhä voimistuva työvoimapula.

Valtion kuntalinjaukset ovat lähellä neutraalia mutta sisältävät jälleen uuden valtionosuusleikkauksen

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on pitää kuntatalous koko maan tasolla neutraalina suhteessa valtion päätösperäisiin toimiin. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Lisäksi hallitus kompensoi kunnille veroperusteiden muutoksista kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset.

Valtio on sitoutunut korvaamaan kunnille myös sekä koronaepidemiasta että Ukrainan sotaa pakenevien henkilöiden palveluista aiheutuvat lisäkulut.

Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on julkisen talouden suunnitelman mukaan lähellä neutraalia. Suhteessa edellisiin vuosiin tuore, vuoden 2023–2026 julkisen talouden suunnitelma sisältää vain vähän kuntiin kohdistuvia linjauksia.

Osana hallituksen jo vuoden 2021 kehysriihessä sopimaa 370 miljoonan euron säästöjen kokonaisuutta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan vuonna 2023 kuitenkin uusi 43 miljoonan euron leikkaus. Vuodesta 2024 lähtien lakisääteisten peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään pysyvästi 33 miljoonalla eurolla.

Toisaalta valtionosuuksia lisätään noin 344 miljoonalla eurolla sote-siirtolaskelmaan liittyneen tasokorjauksen vuoksi. Uusi JTS-linjaus on myös ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan paikkaaminen, josta kuntatalouteen arvioidaan kohdistuvan noin 37 miljoonaa euroa. Rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen menot siirretään valtion budjettirahoituksen piiriin.

Lisätietoa valtiovarainministeriön sivuilla.

Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta (Kuthanek)

Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä käsitellään kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kuntahallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja kunnallishallinnon yhteensovittamista. Menettelystä on säädetty asetuksella (596/2015).

Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä toteutetaan kuntatalousohjelman valmistelussa sekä esimerkiksi kuntia koskevien asioiden käsittelyssä Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek).

Neuvottelukunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä. Se kokoustaa noin 10–15 kertaa vuodessa, ja edustettuina ovat valtiovarainministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. Kuntaliitto nimeää neuvottelukuntaan puolet jäsenistä ja heidän varajäsenensä.

Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan tehtävä on käsitellä:

  • valmisteluvaiheessa kuntien taloutta ja hallintoa koskevia kehittämissuunnitelmia ja lainsäädäntöhankkeita
  • valtion talousarvioehdotusta kuntataloutta koskevilta osilta
  • kuntien taloutta ja hallintoa koskevia hallituksen esityksiä ennen niiden käsittelyä valtioneuvostossa
  • valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa
  • muita merkittäviä kuntien taloutta ja hallintoa koskevia asioita

Kaikki kuntien taloutta ja hallintoa koskevat lakiesitykset tulee siten käyttää Kuthanekissa yleisen lausuntokierroksen jälkeen ennen kuin esitykset etenevät valtioneuvoston esittelyyn ja eduskuntaan. Tyypillisiä Kuthanekissa käsiteltäviä asioita ovat myös kuntien tuoreet taloustilastot sekä kuntatalousohjelma. Neuvottelukunta voi asettaa asioiden valmistelua varten myös jaostoja.

Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 15.1.2021-14.1.2024: 

Valtiovarainministeriö:

kuntaministeri Sirpa Paatero 
(alivaltiosihteeri Päivi Nerg)

osastopäällikkö Jani Pitkäniemi 
(hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen) 

oasastopäällikkö, budjettipäällikkö Mika Niemelä 
(budjettineuvos Tanja Rantanen) 

neuvotteleva virkamies Niina Huotari 
(budjettineuvos Tero Tyni) 

Sosiaali- ja terveysministeriö: 

osastopäällikkö Kari Hakari 
(osastopäällikkö Satu Koskela) 

Opetus- ja kulttuuriministeriö: 

ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen 
(neuvotteleva virkamies Timo Ertola) 

Suomen Kuntaliitto: 

toimitusjohtaja Minna Karhunen 
(lakiasiain johtaja Juha Myllymäki) 

varatoimitusjohtaja Jari Heiniluoma 
(johtaja Jarkko Huovinen) 

varatoimitusjohtaja Hanna Tainio
(johtaja Sari Raassina)

johtaja Terhi Päivärinta
(erityisasiantuntija Päivi Väisänen-Haapanen)

johtaja Sanna Lehtonen
(johtaja Miira Riipinen)

pääekonomisti Minna Punakallio
(johtaja Tommi Karttaavi)

Lue lisää:

Liitteet:

Suomen Kuntaliiton näkemykset julkisen talouden suunnitelman valmisteluun 2023-2026

Kuntaliiton näkemykset Julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmisteluun 2022-2025
Muistio 16.2.2021 Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnalle

Kuntaliiton näkemykset Julkisen talouden suunnitelman valmisteluun
Muistio 12.2.2020 Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnalle

Kuntaliiton näkemykset hallitusohjelmasta ja valtion vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman valmistelusta
Kuntaliiton muistio 13.6.2019 Kuntalouden ja -hallinnon neuvottelukunnalle

Julkaisuja kuntataloudesta ja valtion kuntapolitiikasta

Kuntaliitto on vuodesta 2009 alkaen julkaissut helmikuussa kuntapolitiikan kehysvalmisteluun liittyvän julkaisun. Se on toisinaan keskittynyt kuntatalouden tilaan ja kuntataloutta vahvistaviin sopeutustoimiin, kun taas toisinaan julkaisuissa on käyty läpi myös monia muita ajankohtaisia teemoja, kuten kuntauudistusta, kuntien varainhankintaa tai kestävyysvajetta.

Isot reformit ja kuntatalous (2022)

Vuoden 2023 alusta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Heti perään vuonna 2024 vastuu työvoima- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä siirtyy TE-hallinnolta kunnille.

Tulevat muutokset ovat kuntakentän kannalta historiallisen suuria, ja niiden vaikutuksia kuntiin ja kuntatalouteen on vaikeaa arvioida tarkkaan. Roolien muuttumisesta huolimatta kuntalaiset kuitenkin pysyvät, ja kunta on yhä kuntalaisiaan varten.

Yhdyspintojen rakentamisessa yhteistyön sujuminen valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kesken on onnistumisen edellytys.

Tämä julkaisu pyrkii luomaan kokonaiskuvan ja tarjoamaan kattavan peruspaketin tulevista muutoksista. Ennen kaikkea sen tarkoituksena on tarjota tukea kunnille niiden valmistautuessa uuteen rooliinsa elinvoima- ja sivistyskuntina.

Lataa julkaisu

Yhteenvetokalvot julkaisusta

Kunnan talous kuntoon - mutta miten? (2020)

Kuntatalouden tila kokonaisuudessaan on nyt heikko, ja merkittävät haasteet odottavat jo kulman takana. Erot kuntien kesken ovat kuitenkin suuret. Keskiarvolukujen tarkastelu ei vie yksittäistä kuntaa eteenpäin, vaan tarvitaan perusteellisempaa analysointia. On syvennettävä näkemyksiä lukujen taustoista. Tarvitaan kattavampi kokonaisarvio ja tuntemus sekä nykytilanteesta että tulevaisuuden haasteista.

Julkaisussa pureudutaan näihin arviointeihin. Sen tavoite on tuoda esiin ajatuksia keinoista ja toimintatavoista, joilla kunnan taloutta voidaan tasapainottaa. Esittelemme muun muassa kuntien käyttöön tarjoamamme erityisen talouden toimintamallin: kuntatalouden kuntotarkastuksen. Sillä mitataan kunnan talouden nykykunto ja peilataan sitä odotettavissa oleviin näkymiin, ja sen avulla kunta voi arvioida taloutensa kestävyyttä ja kehittää ennakointiaan. Julkaisu on tarkoitettu ensi sijassa kuntien luottamushenkilöille, muille päättäjille sekä talousasiantuntijoille.

Lataa maksuton julkaisu.

Elinvoima, kasvu ja työllisyys kuntatalouden haasteina (2019)

Elinvoima kuntamaailmassa on suhteellisen uusi ja moninainen käsite. Keskeinen elementti on tehokas ja toimiva elinkeino- ja palvelurakenne, joka houkuttelee ja sitouttaa yrityksiä, yhteisöjä ja kaikenikäisiä ihmisiä.

Elinvoimalla on useimmiten yhteys kuntaa laajempaan alueeseen ja koko Suomen kykyyn kasvaa ja menestyä. Kunnan tehtävä lisätä omaa ja alueensa elinvoimaa on monelta osin haastava. Osa tekijöistä on sellaisia, joihin yksittäisellä kunnalla ei ole juuri vaikutusmahdollisuuksia, esimerkkinä vientiteollisuuden edistäminen tilanteessa, jossa maailmanlaajuinen kysyntä on heikkoa.

Kuntien ja alueen toimijoiden toimenpiteillä on kuitenkin merkittävä vaikutus moniin tekijöihin, kuten houkuttelevaan toiminta- ja investointiympäristöön sekä innovatiiviseen ja kehitysmyönteiseen kuntaorganisaatioon.

Sote-uudistuksen myötä kuntien talouden liikkumavara supistuu ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, mikä kaventaa kuntien mahdollisuuksia rahoittaa elinvoiman kannalta välttämättömiä kasvua tukevia ja peruskorjausinvestointeja. Toisaalta kuntatalouden ennakoitavuuden voidaan olettaa jossain määrin paranevan.

Kuntien verotulopohja, valtionosuusjärjestelmä, rahoitusriskit sekä kokonaisuuden toimivuus ja hallinta tulevat joka tapauksessa olemaan hallituksen työpöydällä ja kuntien elinvoimapohdinnoissa.

Julkaisussa pureudutaan elinvoiman osatekijöihin ensisijaisesti kuntatalouden kautta. Sen tavoite on tuoda esiin ajatuksia elinvoimamahdollisuuksien ja -haasteiden kartoittamiseksi. Julkaisu on tarkoitettu ensi sijassa kuntien luottamushenkilöille, muille päättäjille sekä talousasiantuntijoille.

Lataa maksuton julkaisu.

Kuntatalous kohti 2020-lukua (2018)

Kuntatalous on suurten muutosten edessä, kun sote-uudistus myllertää perusteellisesti koko julkisen hallinnon tehtävät, ohjauksen ja talouden.

Kuntien ja maakuntien taloutta on tähän asti tarkasteltu lähinnä uudistuksen siirtymävaiheessa. Siirtymävaiheen jälkeiseen aikaan kurkistaminen on jäänyt vähemmälle. Kuntatalous kohti 2020-lukua -julkaisu paikkaa osaltaan tätä aukkoa ja koettaa herättää keskustelua lähivuosien haasteista ja myös niiden ratkaisuvaihtoehdoista. 

Julkaisun tarkoitus on nostaa esiin näkymiä, kipukohtia ja haasteita sekä osaltaan pohjustaa seuraavan vaalikauden asialistaa. Julkaisu on tarkoitettu ensi sijassa kuntien luottamushenkilöille, muille päättäjille sekä talousasiantuntijoille.

Lataa maksuton julkaisu.

Uuden kunnan talous vuonna 2019 - Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista (2017)

Tämä julkaisu pyrkii kuvaamaan yleisluontoisesti uuden kunnan taloutta tämänhetkiseen valmistelutietoon perustuen. Se on tarkoitettu ensisijaisesti luottamushenkilöille sekä uudistuksesta kiinnostuneille, erityisesti kuntatalouden vaikutusarvioinnin pohjaksi. 

Lataa maksuton julkaisu.

Julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä - kuntatalouden tasapainosta ylijäämään (2016)

Hallituskauden ensimmäisen kehysriihen alla Kuntaliitto haluaa kuvata erityisesti kuntakentälle, mitä julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä tarkoittaa ja mitä kuntataloudelle asetetut rahoitusasematavoitteet yksittäisille kunnille merkitsevät. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös uuden kuntalain vaatimuksia kunnan tasapainottamiselle. Mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallintouudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen ei tässä julkaisussa ole voitu ottaa huomioon.  

Uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä tähtää kuntatalouden vahvistamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen. Tämä edellyttää kunnilta investointien tulorahoituksen nostamista. Sitä voidaan edistää kuntien omin toimenpitein priorisoimalla ja tehostamalla toimintoja. Jokaisella kunnalla tuleekin olla tavoitteena talouden ylijäämä ja velkaisuuden kasvun hallinta kunnan oma tilanne ja tulevaisuuden näkymät huomioiden. Ratkaisevassa asemassa on myös kunta-valtio-suhteen kehitys sekä tietenkin talouskehitys.

Lataa maksuton julkaisu.

Vanhempia julkaisuja

Kuntapalvelujen pelastusohjelma, julkaistu 11.2.2009

Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013, julkaistu 10.2.2010

Julkisen talouden kestävyys ja kuntatalouden rahoitusvaje, Julkaistu 9.2.2011

Kuntatalouden vakautusohjelma, julkaistu 8.2.2012

Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014–2017, julkaistu 8.2.2013

Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2018, julkaistu 12.2.2014

Kuntatalouden selviytymisen eväät 2015–2019, julkaistu 11.2.2015

Tilastoja ja visualisointeja kuntataloudesta

Kuntatalouden vuosikello

Julkiset kulutusmenot tehtävittäin 2020

Kuntasektori muodostaa kansantalouden arvonlisästä 11 prosenttia. Osuus työllisistä on lähes viidennes.

Kuntasektorin työllisten määrän kehitys Tehdyt työtunnit kuntasektorilla

tags