Kuntatalous ja valtio

Kuntatalous ja valtio

Hallituksen kuntalinjaukset pyrkivät neutraalisuuteen

Julkisen talouden suunnitelma sisältää lukuisia Sanna Marinin hallituksen päätösperäisiä toimia, jotka vaikuttavat kehyskaudella ja sen jälkeen kuntatalouden tuloihin ja menoihin. Linjausten tavoitteena on pitää kuntatalous päätösperäisten toimien suhteen neutraalina korvaamalla kunnille hallituksen päätöksistä aiheutuvat lisämenot tai tulomenetykset. Hallitusohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksien muodossa tai poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita. Lisäksi hallitus kompensoi kunnille veroperusteiden muutoksista kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset.

Julkisen talouden suunnitelman mukaan julkisen sektorin menoja lisätään tällä hallituskaudella pysyvästi yhteensä noin 1,4 miljardia euroa. Summasta kuntatalouteen kohdistuu reilut 0,6 miljardia euroa. Keskeisiä esimerkkejä menoja pysyvästi lisäävistä toimista ovat vanhuspalvelulain hoivamitoitus ja oppivelvollisuuden pidentäminen.

Vanhuspalvelulain mukaisen hoivamitoituksen säätäminen merkitsee julkisen talouden suunnitelman mukaan leikkausta kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuonna 2023 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Leikkauksia perustellaan säästöillä, joita syntyy kyseisenä vuonna digitalisaation hyödyntämisestä ja ostopalveluiden sekä kilpailutusten tehostamisesta. Leikkaus kohdistuu tuolloin mahdollisesti tulevien maakuntien rahoitukseen. Julkisen talouden suunnitelma sisältää myös muutamia muita pienempiä toimia, jotka rahoitetaan siirrolla kuntien peruspalveluiden valtionosuusmomentilta. Tällaisia toimia ovat muun muassa harkinnanvarainen yhdistymisavustus kriisikunnille ja kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä. Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä poistuu vuonna 2024.

Kuntien menoja lisätään kehyskaudella myös määräaikaisesti niin sanotuilla tulevaisuusinvestoinneilla. Tulevaisuusinvestoinnit, kuten esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaaminen sekä perusopetuksen laadun parantaminen, ovat valtion rahoittamia määräaikaisia panostuksia, jotka toteutetaan useimmiten valtion-avustushakujen kautta. Tulevaisuusinvestoinnit ovat suurimmillaan vuonna 2020, jolloin niiden arvioidaan kasvattavan kuntatalouden menoja 200-300 miljoonaa euroa. Tulevaisuusinvestointien valtion rahoitus vedetään pois täysimääräisesti viimeistään vuonna 2023.

Julkisen sektorin menoja ei tule lisätä

Kuntien menoihin kohdistuu kovia kustannuspaineita liittyen väestön ikääntymiseen, pitkäaikaistyöttömyyteen, yhdenvertaisiin palvelutarpeisiin ja ongelmiin saada avoimiin työpaikkoihin ammattitaitoista työvoimaa. Tänä keväänä julkisen sektorin rahoitukselta on pudonnut taloudellinen pohja alta. Koronapandemia heikentää julkista sektoria merkittävällä tavalla ja pitkäkestoisesti.

Erityisesti koronapandemian rajujen taloudellisten vaikutusten vuoksi kuntien menopaineita ei tule lisätä kehyskaudella. Hallitusohjelmaan kirjattujen pysyvien ja määräaikaisten julkisen sektorin menolisäysten voimaantulon ajoitusta ja mitoitusta tulee sen vuoksi harkita uudelleen.

Jos menoja lisätään suunnitellusti, on erittäin todennäköistä, että jo kehyskaudella menoihin joudutaan kohdistamaan uusia sopeutustoimia eli leikkauksia. Samalla olisi hyvin todennäköistä, että mahdolliset leikkaukset kohdistuvat juuri hyvinvointiyhteis-kunnan palvelujen yleiskatteelliseen perusrahoitukseen. Tämänkaltainen viime vuosina jo nähty kehitys ei ole ollut julkisten varojen tehokasta käyttöä.

    Avaa kaikki

    Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta (Kuthanek)

    Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä käsitellään kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kuntahallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja kunnallishallinnon yhteensovittamista. Menettelystä on säädetty asetuksella (596/2015).

    Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä toteutetaan kuntatalousohjelman valmistelussa sekä esimerkiksi kuntia koskevien asioiden käsittelyssä Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek).

    Neuvottelukunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä. Se kokoustaa noin 10–15 kertaa vuodessa, ja edustettuina ovat valtiovarainministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. Kuntaliitto nimeää neuvottelukuntaan puolet jäsenistä ja heidän varajäsenensä.

    Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan tehtävä on käsitellä:

    • valmisteluvaiheessa kuntien taloutta ja hallintoa koskevia kehittämissuunnitelmia ja lainsäädäntöhankkeita
    • valtion talousarvioehdotusta kuntataloutta koskevilta osilta
    • kuntien taloutta ja hallintoa koskevia hallituksen esityksiä ennen niiden käsittelyä valtioneuvostossa
    • valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa
    • muita merkittäviä kuntien taloutta ja hallintoa koskevia asioita

    Kaikki kuntien taloutta ja hallintoa koskevat lakiesitykset tulee siten käyttää Kuthanekissa yleisen lausuntokierroksen jälkeen ennen kuin esitykset etenevät valtioneuvoston esittelyyn ja eduskuntaan. Tyypillisiä Kuthanekissa käsiteltäviä asioita ovat myös kuntien tuoreet taloustilastot sekä kuntatalousohjelma. Neuvottelukunta voi asettaa asioiden valmistelua varten myös jaostoja.

    Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 15.1.2021-14.1.2024: 

    Valtiovarainministeriö:

    kuntaministeri Sirpa Paatero 
    (alivaltiosihteeri Päivi Nerg)

    osastopäällikkö Jani Pitkäniemi 
    (hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen) 

    osastopäällikkö, budjettipäällikkö Annika Klimenko 
    (budjettineuvos Tanja Rantanen) 

    neuvotteleva virkamies Niina Huotari 
    (budjettineuvos Tero Tyni) 

    Sosiaali- ja terveysministeriö: 

    osastopäällikkö Kari Hakari 
    (osastopäällikkö Satu Koskela) 

    Opetus- ja kulttuuriministeriö: 

    ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen 
    (neuvotteleva virkamies Timo Ertola) 

    Suomen Kuntaliitto: 

    toimitusjohtaja Minna Karhunen 
    (lakiasiain johtaja Juha Myllymäki) 

    varatoimitusjohtaja Timo Reina 
    (johtaja Jarkko Huovinen) 

    varatoimitusjohtaja Hanna Tainio
    (johtaja Sari Raassina)

    johtaja Terhi Päivärinta
    (erityisasiantuntija Päivi Väisänen-Haapanen)

    johtaja Sanna Lehtonen
    (johtaja Miira Riipinen)

    pääekonomisti Minna Punakallio
    (johtaja Tommi Karttaavi)

    Lue lisää:

    Liitteet:

    Kuntaliiton näkemykset Julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmisteluun 2022-2025
    Muistio 16.2.2021 Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnalle

    Kuntaliiton näkemykset Julkisen talouden suunnitelman valmisteluun
    Muistio 12.2.2020 Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnalle

    Kuntaliiton näkemykset hallitusohjelmasta ja valtion vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman valmistelusta
    Kuntaliiton muistio 13.6.2019 Kuntalouden ja -hallinnon neuvottelukunnalle

    tags