Kuntatalous ja valtio

Kuntatalous ja valtio

 

Kuntatalous ja valtio -sivustolla käsittelemme seuraavat asiat:  

Hallitusohjelma 

  • Pääministeri Sanna Marinin I hallitus, nimitetty 10.12.2019

Kuntien ja valtion yhteistyö

  • Kuntien ja valtion neuvottelumenettely sekä Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta (Kuthanek)

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 

  • Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2021-2024
  • Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2020–2023
  • Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2019-2022
  • Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2018-2021
  • Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2017-2020
  • Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen (Pdf-diaesitys)

    Valtion talousarvioesitykset 

    • Talousarvioesitykset 2017-2020

      Kuntatalouden sopeutusohjelmat 

      • Vuosina 2009-2015

      Julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä, esitykset tähän mennessä 

      • Kunnan talous kuntoon - mutta miten?, 2020
      • Elinvoima, kasvu ja työllisyys kuntatalouden haasteina, 2019
      • Kuntatalous kohti 2020-lukua, 2018
      • Uuden kunnan talous vuonna 2019 - Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista, 2017
      • Julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä - kuntatalouden tasapainosta ylijäämään, 2016

       

      Hallituksen kuntalinjaukset pyrkivät neutraalisuuteen

      Julkisen talouden suunnitelma sisältää lukuisia Sanna Marinin hallituksen päätösperäisiä toimia, jotka vaikuttavat kehyskaudella ja sen jälkeen kuntatalouden tuloihin ja menoihin. Linjausten tavoitteena on pitää kuntatalous päätösperäisten toimien suhteen neutraalina korvaamalla kunnille hallituksen päätöksistä aiheutuvat lisämenot tai tulomenetykset. Hallitusohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksien muodossa tai poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita. Lisäksi hallitus kompensoi kunnille veroperusteiden muutoksista kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset.

      Julkisen talouden suunnitelman mukaan julkisen sektorin menoja lisätään tällä hallituskaudella pysyvästi yhteensä noin 1,4 miljardia euroa. Summasta kuntatalouteen kohdistuu reilut 0,6 miljardia euroa. Keskeisiä esimerkkejä menoja pysyvästi lisäävistä toimista ovat vanhuspalvelulain hoivamitoitus ja oppivelvollisuuden pidentäminen.

      Vanhuspalvelulain mukaisen hoivamitoituksen säätäminen merkitsee julkisen talouden suunnitelman mukaan leikkausta kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuonna 2023 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Leikkauksia perustellaan säästöillä, joita syntyy kyseisenä vuonna digitalisaation hyödyntämisestä ja ostopalveluiden sekä kilpailutusten tehostamisesta. Leikkaus kohdistuu tuolloin mahdollisesti tulevien maakuntien rahoitukseen. Julkisen talouden suunnitelma sisältää myös muutamia muita pienempiä toimia, jotka rahoitetaan siirrolla kuntien peruspalveluiden valtionosuusmomentilta. Tällaisia toimia ovat muun muassa harkinnanvarainen yhdistymisavustus kriisikunnille ja kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä. Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä poistuu vuonna 2024.

      Kuntien menoja lisätään kehyskaudella myös määräaikaisesti niin sanotuilla tulevaisuusinvestoinneilla. Tulevaisuusinvestoinnit, kuten esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaaminen sekä perusopetuksen laadun parantaminen, ovat valtion rahoittamia määräaikaisia panostuksia, jotka toteutetaan useimmiten valtion-avustushakujen kautta. Tulevaisuusinvestoinnit ovat suurimmillaan vuonna 2020, jolloin niiden arvioidaan kasvattavan kuntatalouden menoja 200-300 miljoonaa euroa. Tulevaisuusinvestointien valtion rahoitus vedetään pois täysimääräisesti viimeistään vuonna 2023.

      Julkisen sektorin menoja ei tule lisätä

      Kuntien menoihin kohdistuu kovia kustannuspaineita liittyen väestön ikääntymiseen, pitkäaikaistyöttömyyteen, yhdenvertaisiin palvelutarpeisiin ja ongelmiin saada avoimiin työpaikkoihin ammattitaitoista työvoimaa. Tänä keväänä julkisen sektorin rahoitukselta on pudonnut taloudellinen pohja alta. Koronapandemia heikentää julkista sektoria merkittävällä tavalla ja pitkäkestoisesti.

      Erityisesti koronapandemian rajujen taloudellisten vaikutusten vuoksi kuntien menopaineita ei tule lisätä kehyskaudella. Hallitusohjelmaan kirjattujen pysyvien ja määräaikaisten julkisen sektorin menolisäysten voimaantulon ajoitusta ja mitoitusta tulee sen vuoksi harkita uudelleen.

      Jos menoja lisätään suunnitellusti, on erittäin todennäköistä, että jo kehyskaudella menoihin joudutaan kohdistamaan uusia sopeutustoimia eli leikkauksia. Samalla olisi hyvin todennäköistä, että mahdolliset leikkaukset kohdistuvat juuri hyvinvointiyhteis-kunnan palvelujen yleiskatteelliseen perusrahoitukseen. Tämänkaltainen viime vuosina jo nähty kehitys ei ole ollut julkisten varojen tehokasta käyttöä.

       

      Aiheesta lisää Kuntaliiton verkkopalvelussa:

        tags