Kuntataloudessa ei leikkaus- tai jakovaraa: Puoliväliriiheen kasaantuu paine edistää kuntien keskeisiä uudistuksia 

Kunnat ja kaupungit odottavat hallituksen puoliväliriiheltä ratkaisuja kasvun edellytysten luomiseen. Kuntaliitto painottaa, että kuntataloudessa ei ole enää leikkaus- tai jakovaraa.

Kuntatalous on vahvistunut viime syksyn aallonpohjasta. Vaikka yksittäisten kuntien tilanteet vaihtelevat voimakkaasti, kuntakenttä on onnistunut tasapainottamaan talouttaan. Tulevaisuudennäkymiä kunnissa painaa kuitenkin yhä tuntuva sopeuttamistarve. 

Kunnissa huolta aiheuttavat erityisesti kasvaneet rahoitusvastuut työttömyydestä ja perustoimeentulotuesta. Koska kunnat vastaavat nykyään myös työllisyys- ja elinkeinopalveluista, niiden talous on entistä riippuvaisempi yleisestä talouden ja työllisyyden kehityksestä. 

Kuntien resurssit ovat erityisen tiukoilla muun muassa kuntien vapaa-ajan palveluissa, kotouttamisessa ja ammatillisessa koulutuksessa, joiden valtionrahoitukseen on kohdistettu kuluvalla hallituskaudella tuntuvia leikkauksia. Valtion rahoitusosuus kuntien lakisääteisiin tehtäviin on pienentynyt pitkällä aikavälillä. 

Kuntaliitto korostaa, että valtion rahoitusta ei ole mahdollista vähentää ilman, että se vaarantaa peruspalvelujen laadun ja saavutettavuuden tai johtaa verotuksen merkittävään kiristymiseen. 

– Osaoptimointi julkisen sektorin sisäisten toimijoiden kesken pitää lopettaa, koska se ei kohenna julkista taloutta. Nuorten toimeentulotuen täysimääräistä rahoitusvastuuta ei pidä siirtää kunnille, sillä kunnat rahoittavat jo nykyisellään puolet nuorten toimeentulotuesta ja lisäksi huomattavan osuuden työttömyysturvasta, Kuntaliiton työvaliokunnan puheenjohtaja Lauri Lyly toteaa. 

Kunnille keskeiset uudistukset eivät ole edenneet toivotusti puoliväliriiheen mennessä 

Puoliväliin mennessä hallituskauden keskeisissä kuntauudistuksissa ei ole edetty kuntien toivomalla tavalla. Tähän mennessä eduskunta on vähentänyt tai keventänyt kunnilta ja kaupungeilta vain 17 velvoitetta ja lisännyt 14 normia, vaikka tätä koskevia ehdotuksia on tehty kuntakentältä runsaasti. 

Tähän mennessä tehdyt normikevennykset ovat näennäisiä, ja hallituksen asettamasta 100 miljoonan euron säästötavoitteesta ollaan todella kaukana. 

Kuntaliitto vaatii, että kuntien toiminnan vapautta lisätään ja kustannuskehitystä hillitseviä normeja puretaan mitään hallinnonalaa pois sulkematta. Tämä ei tarkoita opetuksen ja varhaiskasvatuksen todellisen laadun heikentämistä.  Normien keventämisen varjolla jo toteutettu valtionosuusleikkaus on peruttava. 

Kuntien valtionosuusuudistuksen valmistelu on edelleen kesken eikä sen sisällöstä ole tietoa. Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteita koskeva, usealla vaalikaudella valmisteltu uudistus on edelleen tekemättä. 

Hallitusohjelmaan kirjatuissa, kuntien talouden kestävyyden kannalta keskeisissä uudistuksissa, on otettava loppukiri. Loppuvaalikaudesta on syytä luoda suunnitelma pidemmän aikavälin kuntien rahoitusjärjestelmän uudistukselle. 

Koko Suomi etsii kasvua: kaupungit ja kunnat avainasemassa 

Suomen talouden kasvu on ollut pitkään heikkoa. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa, Yhdysvaltain instituutioiden rapautuminen ja kauppasodan vaikutukset ylläpitävät osaltaan epävarmuutta ja kasvattavat investointitarpeita etenkin puolustukseen. 

Tämä lisää paineita entisestäänkin velkaantuneelle ja alijäämäiselle julkiselle taloudellemme, mutta tarjoaa samalla uutta dynamiikkaa Euroopan sisämarkkinoille. Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä Euroopan kasvunäkymiin kiinni. 

– Kuntien ja kaupunkien merkitys alueellisen kasvun edellytysten luomisessa on tunnistettava. Valtion tulee sitoutua kuntatalouden pitkäjänteiseen vahvistamiseen ja mahdollistaa nykyistä paremmin kuntien ja kaupunkien investoinnit kestävään kasvuun, Lauri Lylykiteyttää. 

Jos valtio päättää osana kasvutoimia sellaisista toimista, jotka aiheuttavat kunnille tulomenetyksiä, ne on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. 

Lisätietoja: 

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan puheenjohtaja Lauri Lyly, p. 050 682 93 

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458 

Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175