Kyselytutkimus: Ennakointi kuuluu kunta-alan ydintoimintoihin
Ennakointi on saavuttanut vakiintuneen aseman kunta-alalla ja sitä käytetään ensisijaisesti päätöksenteon valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen, käy ilmi Kuntaliiton kyselystä.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kuntatoimijat tekevät ennakointityötä joko kunnissa ja kuntayhtymissä yleisesti tai omalla toimialallaan. Vastanneista ennakointia tekee itse 85 prosenttia ja yhteistyössä toisten kuntien ja kuntayhtymien kanssa 44 prosenttia. Joka kolmas kunta ja kuntayhtymä ostaa ennakointityötä ulkopuoliselta taholta.
- Ennakointi on saavuttanut kunta-alalla strategisen aseman ja sitä tehdään kunnissa jo osana normaalia toimintaa. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ennakoinnin merkitys tulee tulevaisuudessa entisestään kasvamaan, sanoo innovaatio-asiantuntija Tuula Jäppinen.
Ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden vaihtoehtoja, mahdollisuuksia ja todennäköisyyksiä kartoittavaa työtä.
Ennakointia käytetään osana strategiatyötä ja tietojohtamista
Suurin osa kunnista ja kuntayhtymistä tekee ennakointia sisäisesti (91%) ja/tai verkostoissa (80%). Sisäistä ennakointityötä täydennetään ulkopuolisilla ostoilla sekä verkosto- ja hanketyöllä. Ennakointia tehdään perustyönä esimerkiksi strategiatyön ensivaiheena, tietojohtamisen osana, kaupunkiseudun yhteistyössä ja maakunnan tulevaisuusryhmässä.
- Ulkopuolisina ostoina ennakointia täydennetään esimerkiksi laadittaessa skenaarioita, tulevaisuustaulukkoja, ilmiökarttoja ja erilaisia selvityksiä. Tuotettu tieto suunnataan yleensä oman organisaation sisäiseen käyttöön sekä poliittisille päättäjille erilaisten raporttien muodossa osaksi päätöksenteon valmistelua ja palvelujen kehittämistä, Jäppinen sanoo.
Käytössä monipuolisia menetelmiä
Vastanneista 76 prosenttia kertoo käyttävänsä ennakointitietoa ensisijaisesti päätöksenteon valmisteluun ja 56 prosenttia palvelujen kehittämiseen. Joka kolmannella kunnalla ja kuntayhtymällä ennakointi kuuluu ylimmän johdon tehtäviin. Vajaalla puolella vastanneista vastuu ennakoinnista on hajautettu eri toimialoille.
- Vastuu ennakoinnista on joko hajautettu eri toimialoille tai keskitetty kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmälle, ennakointitiimille, tietylle henkilölle tai tietylle yksikölle kuten strategia- ja kehittämisyksikölle, konsernihallinnolle tai tietopalveluyksikölle, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Käytetyistä menetelmistä yleisimpiä ovat tilastolliset analyysit ja ennusteet sekä muutosilmiöiden keruu omalta toimialalta. Menetelminä käytetään myös vaihtoehtoisia skenaarioita, tulevaisuusverstaita ja muita osallistavia työpajoja.
Merkittävimmäksi ennakointi koetaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa ja maakuntaliitoissa.
Raportin lopuksi esitetään kuusi suositusta ennakointitoiminnan kehittämiseksi kunta-alalla.
Kuntaliitto toteutti ennakointikyselyn syksyllä 2019 yhteistyössä Valtioneuvoston kanslian Kansallinen ennakointi Suomessa 2020 -selvityshankkeen kanssa. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 156 vastausta, joista 114 (73 %) edustaa kuntia ja 42 (27 %) kuntayhtymiä ja kunnallisia yhtiöitä.
Lisätietoja:
Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija, p. 050 520 0385
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634
Tutkimuksien pohjalta järjestetään online Foresight Friday-keskustelutilaisuus kansallisen ja kunta-alan ennakoinnin kehittämisestä ke 22.4 klo 14-15.30. Tilaisuuden linkki päivittyy osoitteeseen: https://www.ennakointi2020.fi/blogi/