Tiedote, 

Toisen asteen koulutuksen hankeraportti hyvä keskustelunavaus

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tänään toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämishankkeen loppuraportin.  Hankkeen toimikausi oli 22.11.2021—23.6.2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen virkamiehet ovat tuottaneet loppuraportin.

Suomen Kuntaliitto pitää nyt julkaistua raporttia hyvänä lisänä sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskevaan työhön. Raportti syventää toisen asteen koulutuksen osalta eduskunnan keväällä 2022 käsittelemää hallituksen koulutuspoliittista selontekoa.

— Vaikka ministeriön hankkeen kestoaika oli poikkeuksellisen lyhyt, on tuloksena syntynyt laadukas virkamiesraportti. Sen ansioksi on luettava sekä hyvä tilannekuva-analyysi että näkemys toisen asteen koulutuksen järjestämistä koskevista haasteista, johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta kiittelee.

Nuorten ikäluokat ovat supistuneet jo pitkään useimmilla seutukunnilla. Muutos jatkuu väestöennusteiden mukaan kiihtyvänä 2020-luvulla. Tämä vaikuttaa etenkin lukiokoulutuksen järjestämiseen.

— Lukiokoulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön tarve kasvaa ikäluokkien pienentyessä, mikäli laadukkaasta lukiokoulutuksesta ja sen saavutettavuudesta halutaan jatkossakin pitää kiinni, Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri toteaa.

— Lukiokoulutuksessa tulee välttämättömäksi tarkastella, miten rahoitusjärjestelmä voi parhaiten tukea koulutuksen järjestäjiä ja mahdollistaa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. On varmasti paikallaan myös pohtia, tarvitaanko jatkossa nykyisentasoista järjestämislupasääntelyä.

Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien tilannetta ei helpota se, että myös työikäinen väestö supistuu. Koska enemmistö ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia, haasteet koskevat myös ammatillista koulutusta.

— Sekä TE-palvelut että kotoutumista edistävät palvelut siirtyvät lähivuosina kuntien vastuulle. Ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmää kehitettäessä ammatillisen koulutuksen ja kuntien yhteyttä tulee vahvistaa. Ammatillinen koulutus tukee omalta osaltaan kuntia alueen väestön osaamisen kehittämisessä ja osaavan työvoiman saatavuudessa, kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela korostaa.

— Ministeriön raportissa jää kuitenkin määrittämättä julkisella rahoituksella tuotetun ammatillisen koulutuksen keskeiset kansalliset tavoitteet niin työelämän, yksilön kuin alueiden kannalta. Niiden pohjalta voidaan sitten pohtia tarkoituksenmukaista sääntely-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat aktiivisia toimijoita mietittäessä kunkin alueen erityispiirteisiin ja olosuhteisiin sopivia yhteistyö- ja toimintamalleja. Myös ministeriön tuki on tärkeätä vauhditettaessa alueilla tapahtuvaa yhteistyötä kansallisten linjausten pohjalta. Kyseeseen voisivat tulla sekä taloudellinen tuki että alueiden skenaariotyötä tukeva monipuolinen tietoaineisto.

 

Lisätietoja:

Terhi Päivärinta, 050 590 4796, terhi.paivarinta@kuntaliitto.fi

Maarit Kallio-Savela, 050 437 0045, maarit.kallio-savela@kuntaliitto.fi

Kyösti Värri, 050 431 1926, kyosti.varri@kuntaliitto.fi

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme