Digitukeen panostaminen tulisi nähdä kaikkia osapuolia hyödyttävänä investointina – ei vain marginaalisena lisäpalveluna

Kuntaliitto selvitti keväällä 2025 kuntien ja kaupunkien digituen nykytilaa. Keskusteluja käytiin 21 kunnan kanssa. Keskeisimpiä haasteita digituen tarjoamiselle ja kehittämiselle ovat jatkuvuuden puute, vastuuhenkilön tai -tahon puuttuminen, ajanpuute sekä epävarmuus rahoituksesta. Digituen alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen tarvitaan vakituista koordinoijaa ja pitkäjänteistä tekemistä.

Kuntien tarjoama digituki on sähköisen asioinnin sekä palveluiden ja laitteiden käytön tukea. Tuen tarkoituksena on auttaa käyttämään laitteita tai palveluita itsenäisemmin ja turvallisemmin. Digitukea tarjotaan usein kirjastoilla, kauppakeskusten asiointipisteillä sekä kuntapalveluiden ja -asioinnin yhteydessä.

Digituen tarve tunnistetaan, mutta tarpeisiin vastaaminen on haastavaa

Asioinnin ja muiden palvelujen yhteydessä annettua digitukea ei aina tunnisteta digitueksi, jolloin digituen merkitys ja tarve tuelle saattavat jäädä piiloon. Asioinnin onnistumiseksi tarvitaan usein myös laiteopastusta, jolloin tarpeita voi olla hankala erottaa toisistaan. Tämä vaikeuttaa tarpeiden tunnistamista ja sen myötä oikeasuhtaista resursointia niin kunnissa kuin yhteiskunnallisesti.

Kyselyyn vastanneet uskovat digituen tarpeiden kasvavan entisestään. Yleinen kokemus oli kuitenkin se, ettei kuntalaisten tarpeisiin pystytä nykyiselläänkään vastaamaan riittävän hyvin. Osa kertoi, ettei digitukea uskalleta markkinoida siinä pelossa, että resurssit eivät riitä vastaamaan nousseeseen kysyntään. Myös Kuntaliitto ennakoi digituen tarpeen kasvavan ensi vuonna, kun hallituksen toimenpiteen ensisijaisesti digitaaliseen viranomaisasioinnin osalta tulevat käytäntöön.

– Digituen tarpeiden tunnistaminen ja tunnustaminen on oleellista, jotta sen järjestäminen saa ansaitsemansa merkittävyyden kansallisessa ja paikallisessa päätöksenteossa, Kuntaliiton projektikoordinaattori Niina Erkkilä painottaa.

Moni selvityksen vastaajista oli harmissaan, miten vähäistä huomiota digituen järjestäminen saa sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Digitukeen panostaminen tulisikin nähdä yhteiskunnallisesti merkittävänä ja kaikkia osapuolia hyödyttävänä investointina – ei vain marginaalisena lisäpalveluna.

Tuen tarjoamisessa suuria alueiden välisiä eroja

Digituen tarjoamisen monipuolisuus vaihtelee suuresti paikkakuntien ja alueiden välillä. Selvityksen mukaan kuntalaisten tuen tarpeisiin vastaaminen riippuu enimmäkseen asuinpaikasta. Isommissa kunnissa ja kaupungeissa digituen toimijoita saattaa olla useita, mutta pienemmillä paikkakunnilla digituki saattaa olla vain yhden ihmisen vastuulla tai yhtenä työtehtävien osana. Digituen kehittäminen saattaa nimellisesti kuulua työtehtäviin, mutta käytännössä sen toteuttamiselle ei jää aikaa muiden työtehtävien ohella.

– Kuntien ja kaupunkien tarjoama rahoitus digituen toteutukseen on pääasiassa melko pientä ja tuki toteutetaan monesti erilaisten hankkeiden avulla, Erkkilä muistuttaa. 
Vaikka hankkeet tuovat resursseja, koordinoitua tekemistä ja jonkun digituesta vastaavan tahon, hankkeiden varassa toimiminen on usein epävarmaa ja katkonaista. Tämä ei mahdollista säännöllisen ja selkeästi organisoidun digituen tarjoamista.

Digituen tarve koskettaa ikääntyneiden ohella monia muitakin väestöryhmiä

Selkein digituen kohderyhmä ovat ikääntyneet, vaikka tukea tarvitaan laajemmin myös muiden ryhmien keskuudessa. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että ikääntyneiden digitaitoja pidetään kaikkein heikompina, ja he myös hakeutuvat useimmiten digituen piiriin.

Tukea tarvitseviksi erityisryhmiksi mainittiin tyypillisimmin mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset, vaikeasti työllistyvät ja vammaispalveluiden asiakkaat. Lisäksi työssäkäyvillä ja nuorilla on tunnistettu tarpeita muun muassa asiointiin ja uusien laitteiden käyttöönottoon liittyvään tukeen.

Järjestöjen tuki digituelle on merkittävää, mutta verkostot tarvitsevat vetäjää

Digituen yhteistyötahoina mainitaan useimmiten järjestöt, vaikka yhteistyötä tehdään yhteisten verkostojen myötä myös muiden viranomaisten, yritysten ja hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyön aktiivisuuden taso on kuitenkin vaihtelevaa. Verkostojen epäaktiivisuutta pidetään haasteena ja niille kaivattaisi selkeämpää vetäjää, jotta verkostoyhteistyöstä saisi enemmän irti.

Järjestöjen vapaaehtoisia digitukijoita pidetään usein erityisen tärkeänä osana digituen tarjontaa. Toimintamalli oli myös eniten mainittu esimerkki muun toimijan kuin kuntien tarjoamasta digituesta.

Digitukiselvitys toteutettiin etä- ja läsnäkeskusteluiden avulla helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana 2025. Keskusteluita käytiin yhteensä 21 kunnan digituesta vastaavan tai sen parissa työskentelevän henkilön kanssa. Kuntien tilanteesta käytäviin keskusteluihin osallistui myös kahden hyvinvointialueen sekä kahden maakunnan edustajat.

Selvityksestä tehdään ruotsinkielinen yhteenveto, joka lisätään julkaisun yhteyteen käännöksen valmistuttua.

Lisätietoja

Niina Erkkilä
Projektikoordinaattori, Kuntaliitto
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi, p. 09 771 2173