Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö jakaa jyrkästi kuntajohtoa – kolmannes kunnista kokee yhteistyön toimivan

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä on keskeinen vaikutus asukkaiden ja asiakkaiden sujuvien palvelujen saamiseen. 

Kunta- ja kuntayhtymäjohdolle tehdyn kyselyn mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on edennyt myönteiseen suuntaan. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista lähes kolmannes (31 %) kokee yhteistyön toimivan melko tai erittäin hyvin.

Melko tai erittäin huonoksi yhteistyön toimivuuden puolestaan arvioi 23 % vastanneista kuntajohtajista.

Yhteistyön sujuvuudessa on myös suuria alueiden välisiä vaihteluja. Alueittain tarkasteltuna yhteistyön sujuvuus arvioitiin parhaaksi Etelä-Karjalan ja Keski-Uudenmaan kunnissa. Heikoimmin yhteistyön arvioitiin puolestaan sujuvan Itä-Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

Kehitystä on, mutta yhteistyö saisi olla suunnitelmallisempaa

Kyselyn mukaan säännöllisiä tapaamisia kuntien ja hyvinvointialueiden kesken on aiempaa enemmän, yhteistyö on vuorovaikutteisempaa ja yhteistyön vastuuhenkilöt on selkeämmin määritelty. Myös strategisen yhteistyön osalta on havaittavissa pientä kehitystä parempaan suuntaan.

Kuitenkin vain 23 prosenttia vastaajista kertoo yhteistyön olevan suunnitelmallista, ja perustuvan yhteisiin tavoitteisiin ja toimintamalleihin.

"Hyvinvointialueuudistuksen suuri idea oli saada asukkaille ja asiakkaille apua ajoissa ja eri sote-palvelujen kokonaisvaltaisella otteella. Alueet kuitenkin tarvitsevat työnsä onnistumiseen kumppaneikseen kuntia, järjestöjä ja muita alueen toimijoita. Tämä työ ei voi olla sattumanvaraista, vaan sen tulee olla suunnitelmallista ja ennakoitavaa, aitoa yhteistyötä. Niin hyvinvointialueiden kuin kuntienkin johdon täytyy rakentaa tätä yhteistyötä määrätietoisesti ja vahvalla sitoutumisella", toivoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Epäselvä vastuunjako työllisyyden edistämisen ja työkyvyn tuen yhteistyössä

Hyvinvointialueuudistus ja sen jälkeen vuoden 2025 alussa voimaan tullut TE-palvelujen uudistus ovat vaikuttaneet keskeisesti kuntien tehtäväkokonaisuuteen ja rooliin osana julkista hallintoa.

”Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen TE-palvelu-uudistuksen vaikutukset näkyvät tässä kyselyssä vahvasti”, erityisasiantuntija Liisa Jurmu kertoo.

”Kyselyssä korostuvat vahvasti haasteet ja epäselvä vastuunjako työllisyyden edistämisen ja työkyvyn tuen yhteistyössä”, Jurmu jatkaa.

Työllisyyden ja kotoutumisen lisäksi työnjako on kyselyn mukaan epäselvää asumisen yhdyspinnoilla. Työnjako hyvinvointialueen kanssa koetaan selkeämmäksi suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa.

Varautumisen yhteistyö nostettiin kyselyssä verrattain usein esille toimivana yhteistyön osa-alueena. Työnjako koettiin selkeäksi myös sivistyksen ja sote-palveluiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla.

Tiukka taloustilanne ja vastakkainasettelu haastavat

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat rakentaneet yhteistyötä vaikeassa toimintaympäristössä.

”Kyselyn vastauksissa korostuvat tiukan taloustilanteen aiheuttamat kasvavat haasteet ja osin myös lisääntyvä vastakkainasettelu kuntien ja hyvinvointialueiden välille”, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.  

”Hyvinvointialueisiin kohdistuvan vahvan valtion ohjauksen ja talouden vähäisen liikkumavaran tunnistetaan osaltaan vaikeuttavan yhteistyön tekemistä”, Pekola-Sjöblom jatkaa.  

Yhteistyön merkitys korostuu resurssien niukentuessa: vaikuttavalla yhteistyöllä voidaan säästää resursseja, palvella asukkaita ja asiakkaita entistä vaikuttavammin sekä kehittää yhdessä uudenlaisia toimintatapoja. Monialaisen yhteistyön merkitys on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi, mutta kehittämisen varaa on edelleen runsaasti.

Kuntaliiton kyselyyn vastasivat Manner-Suomen kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. Vastauksia saatiin vastausaikana kunnista 486 ja kuntayhtymistä 19. Kuntaedustajien vastaukset edustavat kaikkiaan 209 kuntaa. Tutustu tarkempaan tiivistelmään oheisesta liitteestä.