Kaupungit ja kunnat avasivat norminkevennyksen ehdotuksillaan: hallituksen tärkeimmän kuntakenttää kehittävän hankkeen onnistumisessa on kyse paitsi säästöistä, myös luottamuksesta kuntiin

Kuntakentän toimintaa sääntelevän normituksen keventäminen sekä kokeilujen mahdollistaminen on tärkein Petteri Orpon hallituksen kuntakenttää kehittävä hanke. Työ aloitettiin talvella 2024 keräämällä ehdotuksia kevennettäviksi normeiksi kunnilta ja kuntalaisilta. Kuntaliitto on julkaissut raportin, jossa avataan Kuntaliiton toimia norminkeruun etenemiseksi ja sen tuloksia.

Kuntaliitto teki aktiivisesti työtä sen eteen, että kaupungit ja kunnat aktivoituisivat kevennettävien normien keruussa. Kunnat ja kaupungit toimittivat ehdotuksia normien keventämiseksi ja kokeilujen järjestämiseksi paitsi valtiovarainministeriöön, myös Kuntaliittoon, josta Kuntaliitto toimitti ne valtiovarainministeriön normikyselyihin 2023–2024. Kuntien ja kaupunkien ilmiantamien normien suuri määrä osoitti tarpeen kuntia koskevien normien keventämiselle.

Valtaosa eli 78 prosenttia ehdotuksista tuli kunnista, loput järjestöiltä tai kuntalaisilta. Eniten ehdotuksia tuli suurimmista kaupungeista ja maakuntakeskuksista.

Eniten kevennettävää löydettiin hyvinvointi-, sivistys-, ympäristö- ja työvoimapalvelujen sääntelystä

Toimitetuista normiehdotuksista yli kolmannes liittyi hyvinvointiin ja sivistykseen. Seuraavaksi eniten oli ympäristötoimialaan liittyviä ehdotuksia. Käynnissä oleva kuntien työllisyyspalvelu-uudistus korostui myös vastauksissa. Erityisesti pohjoismaiseen asiakaspalvelumalliin ehdotettiin monia kevennyksiä.

Ehdotuksissa mainitut normit koskivat erityisesti erilaisia kelpoisuusvaatimuksia tai ryhmäkokoja. Useita ehdotuksia tuli myös erilaisten tuottamistapojen vapauttamisesta tai mahdollistamisesta.

Kaiken kokoiset kunnat toivoivat myös kevyempiä suunnitteluvelvoitteita tai määräaikoja.

Vastauksissa toivottiin myös niin tehtävien siirtoa suuremmille alueille tai valtiolle kuin lakkauttamista kokonaan.

Lainsäädäntöä pyritään keventämään, mutta samalla tiukennetaan toisaalla

Normeilla tarkoitetaan valtion asettamaa tarkkaa sääntelyä kunnille ja kaupungeille. Normi on laki, asetus tai sääntö, joka pitää toteuttaa, oli se paikallisesti järkevää tai ei. Usein normi tuo mukanaan erilaista hallintoa ja byrokratiaa, johon pitää käyttää aikaa ja rahaa.

Kuntiin kohdistuvien normien purkamista on kokeiltu aikaisemminkin useampaan kertaan. Nyt kuitenkin paine aidosti keventää sääntelyä on olemassa. Tiukan julkisen talouden ajassa normien keventämisen ohjelman merkitys niin julkisesti kuin myös ministeriöiden ja politiikan tasolla on erittäin tärkeä.

Normit ovat keskeinen lainsäätäjien ja politiikan työkalu. Normien keventämisen rinnalla kunnille valmistellaan parhaillaan myös lisää sääntelyä ja uusia tehtäviä. Lopulta norminkevennyksessä on kyse valtakunnan päättäjien luottamuksesta kaupunkeihin ja kuntiin.

Onko tavoiteohjaus utopiaa?

Hallitus pyrkii kohti kuntien tavoiteohjausta, jossa kunnille tarkkojen normien sijaan määriteltäisiin yhteiset tavoitteet, joita kohti kunnat saisivat pyrkiä vapaasti valitsemillaan keinoilla, kuitenkin määrätyt tehtävät huomioiden.

Vaikka tavoiteohjaus on kirjattu hallitusohjelmaan, sen saavuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia ja perustavanlaatuista kuntien ja valtion välisen yhteistyön kehittämistä. Tälle työlle on mahdollista normien keventämisen kautta asetella ensimmäiset askelmerkit.

Tutustu Kuntaliiton normien keventämisen ensiaskeleita käsittelevään julkaisuun: Kuntien normien keventäminen: Tuumasta toimeen

Kuntaliiton kooste kaupunkien ja kuntien ehdotuksista normien keventämiseksi