30.9.2026

Kunnille tärkeä alueellinen tieverkko murenee – uusi visio tarjoaa ratkaisuja

30.9. julkaistiin kunta-alan ja elinkeinoelämän järjestöjen Destialta tilaama selvitys alueellisen tieverkon tilasta. Selvityksen mukaan alueellisen verkon kunto heikkenee samalla, kun sen merkitys taloudelle, huoltovarmuudelle ja ihmisten arjelle kasvaa. Tähän selvitys tarjoaa ratkaisuja.

Alueellinen tieverkko on Suomen talouden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittinen. Seutu-, yhdys- ja yksityisteiden muodostama alueellinen tieverkko kattaa 96 prosenttia Suomen tieverkosta. Se on useissa maaseudun kunnissa välttämätön linkki kuntakeskuksen katuverkon ja valtion päätieverkon välillä sen lisäksi, että se palvelee haja-asutusalueen vakinaisia ja vapaa-ajan asukkaita.

Alueellinen tieverkko on välttämätön lukuisille toimialoille, kuten energiantuotannolle, metsäteollisuudelle, maataloudelle ja matkailulle. Verkon varassa on kymmenien miljardien eurojen liikevaihto sekä yli miljoonan ihmisen arki: palvelut, pelastustoimi, poliisi sekä koulu- ja sote-kuljetukset.

Selvityksen mukaan valtion tieverkon korjausvelka on 2,6 miljardia euroa, josta 90 prosenttia eli 2,4 miljardia euroa kohdistuu seutu- ja yhdysteihin. Lisäksi yksityisteiden korjausvelaksi arvioidaan 1,3 miljardia euroa.

Tänä vuonna päällystettyjen teiden korjauksiin käytetään Suomessa 279 miljoonaa euroa, mutta jo vuonna 2027 rahoitus putoaa 165 miljoonaan euroon. Rahoituksessa priorisoidaan pääteiden päällysteiden korjauksia, vaikka valtion tieverkon korjausvelasta 90 prosenttia on seutu- ja yhdysteillä. Sama linja jatkuu vuoteen 2029.

Korjausvelan kasvu vaikeuttaa investointien toteutumista sekä heikentää huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Heikossa asemassa ovat etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen tiet. Rahoitus täytyy saada kuntoon.

Kuntien vastuulla olevan runsaan 30 000 kilometrin katuverkon korjausvelan on viime vuosikymmenen lopulla arvioitu olleen karkeasti noin 2 miljardia euroa. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kukin väyläverkon omistaja huolehtii vastuullaan olevan verkon kunnosta.

Miten korjausvelan kasvu pysäytetään?

Selvityksessä esitetään visio, jolla pysäytetään alueellisen tieverkon korjausvelan kasvu, turvataan sen toimivuus kaikissa oloissa sekä vahvistetaan talouskasvua, huoltovarmuutta ja turvallisuutta.

Selvityksen visiossa alueellinen tieverkko mahdollistaa kestävän kasvun ja turvaa huoltovarmuutta kaikissa olosuhteissa. Se mahdollistaa ihmisille toimivan ja turvallisen arjen. Korjausvelan kasvu tulee pysäyttää vuoden 2026 tasolle.

Toteutuakseen visio edellyttää pitkäjänteistä parlamentaarista tahtotilaa väylärahoitukselle, EU:n rahoituskanavien parempaa hyödyntämistä, siirtymää oikea-aikaiseen ja ennakoivaan kunnossapitoon sekä tehokkaiden uusien toimintamallien, teknologioiden ja tiedonhallinnan käyttöönottoa.

Alueellinen tieverkko Suomen toimivuuden, talouskasvun ja turvallisuuden pohjana -selvityksen teettivät INFRA, Koneyrittäjät, Kuntaliitto, Metsäkeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Tieyhdistys ja Destia. Selvityksen toteuttamisesta vastasivat diplomi-insinöörit Riku Huhta, Markus Pajarre ja Pertti Virtala sekä johtaja, professori Jorma Mäntynen Destian strategisten liikennejärjestelmien yksiköstä.