Kuntakonsernit investoivat 8,4 miljardilla vuonna 2025 - merkittävä osa investoinneista tehtiin konserniyhtiöiden kautta

Kuntien lopulliset tilinpäätökset toteutuivat helmikuussa julkaistujen tilinpäätösarvioiden mukaisina. Peruskuntien heikentynyt taloustilanne näkyy myös kuntakonsernien vuoden 2025 tuloksessa. Tämä selviää Kuntaliiton julkaisemasta tuoreesta kuntakonsernien tilinpäätösanalyysistä.

Kuntakonsernilla tarkoitetaan peruskunnista, kuntayhtymistä sekä kuntien omistamista konserniyhtiöistä koostuvaa taloudellista kokonaisuutta. Kuntien omistamia yhtiöitä eli kuntien tytäryhtiöitä sekä kuntaomisteisia osakkuusyhtiöitä on noin 2 500.

Konserniyhtiöiden tulos pysyi kokonaisuutena viime vuoden tasolla. Kokonaisuudessaan konserniyhtiöt olivat ylijäämäisiä. Positiivista tulosta tekivät aiempien vuosien tapaan lähinnä energiasektoriin kuuluvat yritykset. Valtaosa kuntien omistamista yhtiöistä oli kuitenkin tulokseltaan lähellä nollaa.

Toimialoittain tarkasteltuna kuntayhtiöistä ainoastaan energia-alan yritykset ylsivät tyydyttävään eli yli 5 prosentin nettotulokseen ja vajaaseen 5 prosentin pääoman tuottoon. Muilla toimialoilla kuntayritysten nettotulos jäi alle 5 prosenttiin, joskin yksittäisten yritysten välillä on eroja. Kuntaomisteisten yhtiöiden omavaraisuusaste oli kuitenkin pääsääntöisesti hyvä, keskimäärin noin 40 prosenttia.

- Kilpailuilla markkinoilla, kuten energia-alalla, toimivien kuntayhtiöiden tulee tavoitella toimialan riskitasoon heijastuvaa voittoa, kun taas esimerkiksi in-house-asemassa toimivat tukipalveluyhtiöt, kehittämisyhtiöt ja ammattikorkeakoulut eivät vastaavasti tavoittele voittoa, selventää kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.

Konserniyhtiöiden osuus investoinneista oli 40 prosenttia

Konserniyhtiöiden negatiivinen rahavirta johtuu erityisesti investointimenoista. Kuntakonsernit investoivat vuonna 2025 yhteensä noin 8,4 miljardilla eurolla. Investoinnit laskivat vain hieman edellisvuodesta.

Konserniyhtiöiden osuus kuntakonsernien kokonaisinvestoinneista oli noin 40 prosenttia. 

- Kuntakonsernien investoinneista merkittävä osa tehtiin konserniyhtiöiden kautta. Kun arvioidaan kunnan talouden hyvyyttä tai huonoutta, on tärkeää tarkastella koko konsernin lukuja, esimerkiksi lainojen ja vastuiden kokonaismäärää, sanoo kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.

Kuntakonsernien lainakanta nousi viime vuonna 43 miljardiin euroon. Lisäksi kuntakonserneilla oli vuokravastuita ennakkoarvion mukaan reilun 7 miljardin euron edestä, joten lainojen ja vuokravastuiden yhteismäärä ylsi kokonaisuudessaan noin 50 miljardiin euroon vuonna 2025.

- Peräti 80 prosenttia kuntayhtiöiden lainoista liittyy kiinteistötoimialan ja energiayhtiöiden investointeihin, korostaa Mehtonen.

Energia-alan yritykset investoivat muun muassa puhtaaseen siirtymään. Isoja investointeja tehtiin kiinteistöalan heikosta tilanteesta huolimatta myös kuntien asunto-osakeyhtiöissä. 

Isot investoinnit ja pitkään jatkunut talouden alavireisyys ovat kasvattaneet kuntakonsernien lainakantaa koko 2000-luvun ajan.

- Lainakanta on kasvanut merkittävästi 2000-luvun aikana. Kasvua selittää erityisesti konserniyhtiöiden velkaantuminen. Konserniyhtiöiden velkamäärä on kasvanut peruskuntia nopeammin ja sen osuus kuntakonsernien lainakannasta on jo yli puolet, Mehtonen jatkaa.

Kuntakonsernien velat ja vuokravastuut suhteessa bruttokansantuotteeseen nousivat noin 18 prosenttiin BKT:sta. 

Kuntaliiton analyysissa on tarkasteltu Valtiokonttorin ja Tilastokeskuksen konserni- ja yritystietoja vuosilta 2024 ja 2025. Analyysi on ensimmäinen kattava kuva kuntakonsernien taloudesta vuodelta 2025.

Kuntien konsernitilinpäätökset 2025 (pdf)