TEAviisari: Liikunnanohjaukseen saatu lisää resursseja, mutta samalla harjoitusvuoromaksuissa kuntien erot kasvaneet

Liikunnanohjauksen henkilöstön määrä on kasvanut erityisesti suurissa kunnissa. Samalla kuntien erot lasten ja nuorten harjoitusvuorojen maksuissa ovat kasvaneet: maksuttomuus on vähentynyt suurissa kunnissa ja yleistynyt pienissä kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kunnille tekemästä TEAviisari-tiedonkeruusta.

Liikunnanohjauksen henkilöstön määrä on kasvanut erityisesti suurissa kunnissa

Liikunnanohjauksen henkilöstöresurssit ovat vahvistuneet edelleen. Kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna suurin muutos oli tapahtunut yli 50 000 asukkaan kunnissa.

 Pienemmissä kunnissa liikunnanohjauksen työpanos oli edelleen asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin suurissa kunnissa. Tulokset osoittavat kuitenkin, että juuri suurissa kunnissa resurssit ovat vahvistuneet viime vuosien aikana selvästi.

Kuvateksti: Liikunnanohjauksen henkilöstöresurssit ovat vahvistuneet kunnissa vuosien 2017–2025 välillä.

”Liikunnanohjauksen henkilöstöresurssien vahvistumisen trendi on ilahduttavasti jatkunut viimeisen lähes kymmenen vuoden tarkastelujakson ajan. Tämä on lisännyt väestömme mahdollisuuksia ohjattuun liikuntaan paikallisella tasolla. Ministeriössä tervehdimme tätä muutosta ilolla, sillä väestömme liikkuu edelleen tänä päivänä terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Nykyisen hallituskauden Suomi liikkeelle -ohjelma sekä aiempien hallituskausien panostukset koko väestön liikkumisen edistämiseen ovat olleet merkittäviä, ja uskon niiden nyt kantavan hedelmää ja näkyvän näissä luvuissa”, toteaa kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Harjoitusvuorojen maksuttomuus liikunta- ja urheiluseuroille yleistynyt pienissä kunnissa, suurissa kunnissa vähentynyt

TEAviisarin tiedonkeruun tuloksista käy ilmi, että lasten ja nuorten harjoitusvuorojen maksuttomuus on vähentynyt koulujen liikuntasaleissa suurissa yli 50 000 asukkaan kunnissa. Samaan aikaan maksuttomuus on yleistynyt pienissä alle 5000 asukkaan kunnissa.

Suurimmissa yli 50 000 asukkaan kunnissa lasten ja nuorten harjoitusvuorot liikunta- ja urheiluseuroille koulujen liikuntasaleissa olivat maksuttomia noin kolmanneksessa (29 %) kuntia vuonna 2026. Vuoden 2016 jälkeen liikuntavuorojen maksut ovat lisääntyneet merkittävästi yli 50000 asukkaan kunnissa ja kaupungeissa. Pienemmissä kunnissa liikuntasalien maksuttomuus on puolestaan yleistynyt.  

Kuvateksti: Lasten ja nuorten harjoitusvuorojen maksuttomuus koulujen liikuntasaleissa liikunta- ja urheiluseuroille on eriytynyt erikokoisissa kunnissa vuosien 2010–2026 aikana. 

Urheilu- ja pallokentillä kehitys oli samansuuntainen. Yli 50 000 asukkaan kunnissa maksuttomien harjoitusvuorojen osuus laski 33 prosentista 29 prosenttiin kahden vuoden aikana. Alle 5 000 asukkaan kunnissa kentät olivat seurojen lasten ja nuorten harjoitusvuoroilla maksuttomia lähes kaikissa kunnissa (98 % vuonna 2026; 97 % vuonna 2024).

”Lasten ja nuorten maksuttomat harjoitusvuorot ovat kautta aikain olleet yksi kuntien perinteisimmistä keinoista tukea liikuntaa. Maksujen lisääntymistä suurissa kaupungeissa voi selittää esimerkiksi se, että vuoroille on niin paljon tulijoita. Vuorot on pakko hyödyntää tehokkaasti ja kaikki keinot on otettava käyttöön. Tässä pienen maksun on koettu parantavan käyttöastetta”, avaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Elsa Mantere.

Kokonaisuus on vakaa, myönteisiä muutoksia näkyvissä

Kokonaisuudessaan liikunnan edistämisessä kunnissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoden 2024 tilanteeseen verrattuna. Useat rakenteet ovat vahvoja: poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä, toimii 95 prosentissa kunnista. Myös säännöllisesti kokoontuva liikunta- ja urheiluseurojen yhteiskokous tai yhteinen asiantuntijaelin toimii 95 prosentissa kunnista.

Liikunta-aktiivisuutta koskevia tietoja raportoitiin aiempaa yleisemmin luottamushenkilöhallinnolle. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta koskevia keskeisiä tietoja oli esitelty luottamushenkilöhallinnolle 90 prosentissa kunnista, kun vastaava luku oli kaksi vuotta aiemmin 80 prosenttia. 

Liikuntapaikkojen ympäristöjohtamisessa myönteistä kehitystä

Myös liikuntapaikkojen ympäristöjohtaminen on kehittynyt. Suurin muutos näkyi suurissa yli 50 000 asukkaan kunnissa, joista 67 prosenttia asetti vuosittain tavoitteita liikuntapaikkojen ympäristökuormituksen vähentämiselle, kun vuonna 2024 osuus oli 43 prosenttia. Lisäksi liikuntapaikkojen ylläpidosta vastaavaa henkilöstöä oli ohjeistettu kulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi lähes kaikissa kunnissa.

”On ilahduttavaa, että tietoa liikunta-aktiivisuudesta tuodaan entistä useammin päättäjien käyttöön ja että myös liikuntapaikkojen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Erityisesti suurten kuntien ottama harppaus ympäristötavoitteiden asettamisessa osoittaa, että kestävä liikuntapaikkojen ylläpito on nousemassa osaksi kuntien arkista johtamista”, sanoo asiantuntija Päivi Pelkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Joka toinen vuosi toteutettavaan Liikunnan edistäminen kunnissa -tiedonkeruuseen vastasi 290 kuntaa eli 99 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Tiedot kuvaavat kuntien liikunnan edistämisen rakenteita, resursseja, seurantaa, yhteistyötä ja muita toimintakäytäntöjä.

Lähde:

Liikunnan edistäminen kunnissa 2026. THL. Tilastoraportti 38/2026.

Kuntakohtaiset tiedot: teaviisari.fi

Lisätietoa:

Liikunnan ja nuorison erityisasiantuntija, Elsa Mantere, puh. 050 565 0306  ja [email protected] 

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), puh. 029 533 0054, [email protected] 

Asiantuntija Päivi Pelkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), puh. 029 524 7475, [email protected]