Marika Punamäki 24.8.2020

Kotiseutu kotouttaa

Kotiseutu ja kotiseututyö kaikessa moninaisuudessaan yhdistää ihmisiä. Uusilla ja vanhoilla asukkailla, tulivat he mistä päin maailmaa tahansa, on ainakin yksi yhdistävä asia: nykyinen kotiseutu. Tämän ympärille syntyy asukaslähtöinen kotoutuminen.

Kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö tutkitusti ankkuroivat tekijäänsä osaksi yhteisöä, kotikuntaa ja ympäröivää yhteiskuntaa. Kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksillä sekä asukasyhteisöillä on lisäksi hihassaan verraton valtti: paikallisuus. Asukkaiden kiinnittäminen ja juurruttaminen kotiseudulle tapahtuu paikallisen toiminnan kautta, tässä ja nyt.

Kohtaamisia syntyy arjessa: päiväkodin portilla, lähikaupassa, koirapuistossa, bussipysäkillä, jalkapallokentällä. Tullaan tutuiksi, kutsutaan mukaan, osallistutaan – ja päästään osaksi yhteisöä. Tapaan kotikaduillani uusia suomalaisia, joiden juuret juontavat Kolumbiaan, Saksaan, Intiaan, Venäjälle – ja tutuiksi on tultu, kiitos yhdistystoiminnan ja arkisten kohtaamisten.

Asuinalueesta kotiseuduksi

Kotiseututyö osana kansalaisyhteiskunnan toimintaa on mitä parhainta kotoutumisen ja kotiutumisen tukemista. Paikalliskulttuurin ja -historian kautta opitaan tuntemaan omaa kuntaa tai kaupunginosaa paremmin, tapahtumissa tutustutaan oman alueen yhteisöön ja harrastustoiminta tuo sisältöä arkeen työn ja perheen rinnalle. Näin asuinpaikasta voi muotoutua uusi kotiseutu.

Erilaisten kulttuurien kohtaaminen edistää kaksisuuntaista kotoutumista, jossa maahan muuttaneet kotoutuvat mutta myös vastaanottava yhteiskunta muuttuu. Kulttuurisesti moninainen kotiseututyö pyrkii huomioimaan toimijoiden ja uusien tulijoiden moninaisuuden kirjoa toiminnan tavoitteissa, sisällöissä, toimintatavoissa sekä toimintaan mukaan kutsuttavissa kohderyhmissä.

Paikallista hyvinvointia

Kotiseutu-, kaupunginosa- ja asukasyhdistysten voima kannattaa hyödyntää niin kuntien kuin muiden kotoutumisen toimijoiden verkostoissa ja paikallisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Tutkimusten mukaan parhaiten kotouttaa sellainen kansalaistoiminta, jossa maahan muuttaneet osallistuvat kantaväestön tai monietnisiin yhdistyksiin. Tämä rakentaa luottamusta eri taustoista tulevien välille ja luo yhdistävää sosiaalista pääomaa. Samalla on huolehdittava kaikkien äänien aidosta kuulemisesta – pelkkä mukanaolo ei välttämättä edistä kenenkään osallisuuden tunnetta.

Espoon Olarissa toimivan Maahanmuuttajaperhe- ja -nuorten yhdistyksen puheenjohtaja Shukri Muuse toteaakin, että yhdistyksessä toimiminen on antanut paljon tietoa vaikuttamisesta ja siitä, miten asiat kaupungissa toimivat. Yhdistys tekee yhteistyötä myös Olari-Seuran kanssa monin eri tavoin. ”Yhteenkuuluminen on tärkeää, siitä tulee hyvä tunne”, sanoo Muuse.

Kuva: Olari suunnittelupalaveri

Yhdessä tekeminen on tärkeää! Espoon Olari toimii kotiseutuna tälle kolmikolle. Kuvassa Katri Rannisto, Shukri Muuse ja Sirkku Dölle. Kuva: Marika Punamäki

Kulttuurisesti moninainen toiminta on tärkeää

Kotiseututyö ja kaupunginosa-aktivismi ei ole mitään nimbyilyä, vaan monipuolista vapaaehtoistoimintaa oman kotiseudun ja paikallisyhteisön kehittämiseksi. On tärkeää, että siihen pääsevät mukaan kaikki kuntalaiset ja alueen asukkaat tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Siksi kannustamme kulttuurisesti moninaiseen kotiseututyöhön!

Suomen Kotiseutuliitto edistää paikallisiin lähtökohtiin perustuvaa, osallisuutta vahvistavaa ja moniarvoista kotiseututyötä. Kulttuurisesti moninaisesta kotiseututyöstä voi lukea lisää Kotiseutuliiton verkko-oppaasta täältä.

Valtakunnallinen selvitys moninaisesta työstä kunnissa ja alueilla

Kotiseutuliitto toteuttaa syksyn 2020 aikana valtakunnallisen selvityksen kulttuurisesti moninaisesta kotiseututyöstä maassamme. Työn tueksi on käynnissä kysely sekä kuntien että kolmannen sektorin toimijoille.

Kyselyt ovat auki 14.9. saakka. Kuntatoimijoiden kyselyllä selvitetään kuntien tekemää yhteistyötä tai kiinnostusta yhteistyöhön yhdistystoimijoiden kanssa kotoutumisen ja uusien asukkaiden osallisuuden edistämisen parissa. Toisella kyselyllä kartoitetaan yhdistystoimijoiden osaamista ja siihen liittyviä tiedon ja tuen tarpeita.

Tietoa selvityksestä ja kyselystä: http://kotiseutuliitto.fi/toiminta/hankkeet/kenella-on-oikeus-kotiseutuun

 

Kuva: Marika Punamäki

Marika Punamäki, FM, yhteisöpedagogi (yamk), AmO, on järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittäjä ja toimii kulttuurisesti moninaisen kotiseututyön hankekoordinaattorina Suomen Kotiseutuliitossa.  Liiton jäsenistöön kuuluu yli 700 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, 102 kuntaa, Kuntaliitto ja kaikki maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.

 

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkoston blogi

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 700 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.