Blogi: Mari Ahonen-Walker ja Maarit Kallio-Savela 18.9.2020

Piilevää potentiaalia

Nuorten hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen luovat pohjaa alueiden elinvoimalle. Ammatillisen koulutuksen yhteydessä on useilla paikkakunnilla asuntola. Asuntolatoiminnan ja kunnan nuorisotyön saumattomasta yhteistyöstä hyötyisivät niin kunta kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Yhteistyöllä voidaan tukea nuoren kasvua ja parantaa hänen opiskeluvalmiuksiaan. Se auttaa lisäämään asuntolassa asuvien nuorten viihtymistä ja kiinnittymistä opiskelupaikkakuntaan, mikä osaltaan parantaa alueen työelämän mahdollisuuksia rekrytoida osaavaa työvoimaa. Toistaiseksi tätä yhteistyötä on hyödynnetty käytännössä vähän.

Viime vuosina kuntien nuorisotyö työ on levinnyt nuorisotalojen ulkopuolelle ja nuorisotyöntekijän voi löytää vaikkapa kauppakeskuksesta, kirjastosta, junasta, puistoista tai verkosta - käytännössä siis kaikkialta sieltä, missä nuoret liikkuvat ja aikaansa viettävät. Nuorisotyöntekijät kohtaavat näissä ympäristöissä selkeästi aiempaa useammin myös opintojen perässä paikkakunnalle muuttaneita nuoria. 

Nuorisotyö onkin viime vuosina lisännyt yhteistyötä koulujen kanssa. Kesällä julkaistussa peruspalveluiden arviointi -raportissa summattiin, että erityisesti peruskoulun kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistä, monipuolista ja useimmiten myös määrällisesti riittävää. Toisella asteella tehty yhteistyö sen sijaan ollut toistaiseksi huomattavasti vähäisempää.  

Yhteistyön takapihalla

Kun nuorisotyön ja oppilaitosten yhteistyötä tarkastellaan erityisesti asuntolatoiminnan ja nuorten vapaa-ajan näkökulmasta, ollaankin jo yhteistyön takapihalla. Kehittämisen tarve on ilmeinen. Juuri julkaistu Saku ry:n selvitys toisen asteen ammatillisten oppilaitosten asuntolatoiminnan ja kunnallisen nuorisotyön yhteistyöstä toteaa, että tarpeeseen ja erilaisiin mahdollisuuksiin nähden yhteistyö on vähäistä ja samalla hyvin ohutta.

Oppilaitosten asuntolatoiminta jää kunnassa usein näkymättömiin, vaikka se on varsin laajalle levinnyttä. Asuntolatoimintaa järjestetään yli 120 eri kunnan alueella ja vuosittain asuntoloissa asuu lähes 10 000 nuorta, joista valtaosa on iältään 16–17 -vuotiaita. Oppivelvollisuuden laajetessa koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita ja oppilaitosverkoston edelleen keskittyessä asuntolassa asuvien nuorten määrän voi arvioida nousevan entisestään.  

Nuorisotoimen ja asuntolatyöntekijöiden yhteistyölle olisi siis tilausta nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa. Ammattilaisten erilaista osaamista ja voimavaroja yhdistämällä voitaisiin vahvistaa nuorten merkityksellisyyden kokemuksia sekä kuulumisen tunnetta. Ne ovat tärkeitä sekä nuorten ihmisenä kasvamisen että koulutuksen loppuun suorittamisen ja paikkakunnalle kiinnittymisen kannalta.

Yhteistyön malliesimerkiksi

Vaikka oppilaitosten asuntoloiden ja kunnallisen nuorisotyön yhteistyö on tällä hetkellä niukkaa, on siinä valtavasti kehittämispotentiaalia. Aluksi on tärkeää huomata, että työtä tehdään jo nyt monesti samojen nuorien kanssa.

Varsinaisessa kehittämistyössä liikkeelle voi lähteä pienin askelin:

  • toisten työkenttään tutustumisella ja työlle yhteisten tavoitteiden määrittelyllä
  • yhteistyölle luotavilla rakenteilla
  • työnjaosta sopimalla, jolloin niukkoja resursseja voidaan yhdistää
  • viestinnästä huolehtimalla
  • asuntolassa asuvien nuorten asioiden nostamisella myös ohjaus- ja palvelupalveluverkoston tietoisuuteen   

Ammattilaisten yhteistyön lisäksi erityisen tärkeää on ottaa nuoret mukaan heitä koskevan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Omakohtaisuus sitouttaa toimintaan, vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja lisää nuorten osallisuutta.  

Toimeen tarttumalla ja ammattilaisten erilaisia vahvuuksia hyödyntämällä toiminnasta on mahdollisuus rakentaa yhteistyön malliesimerkki koko oppilaitosyhteistyön kehittämiseen.

Linkki Saku ry:n julkaisuun

Kirjoittaja
Mari

Mari Ahonen-Walker on nuorisotyön ja liikunnan erityisasiantuntija opetus- ja kulttuuriyksikössä.

Mari Ahonen-Walker twitterissä @AhonenWalker

 

Maarit Kallio-Savela on ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Maarit Kallio-Savela Twitterissä: @KallioMaarit