Ulla Karvo 28.5.2020:

Seuraavan sukupolven Eurooppa

EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen esitteli monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 ja siihen linkitetyn elvytyspaketin Euroopan parlamentissa 27.5.2020. Puheessaan hän totesi, että kaikki on lähtenyt liikkeelle niin pienestä viruksesta, ettei silmäkään sitä erota. Tästä huolimatta, tämä pieni virus on aiheuttanut niin suuren taloudellisen kriisin, että se edellyttää toimenpiteitä. Kriisi on koskettanut kaikkia jäsenmaita ja Von der Leyenin mukaan nyt tarvitaan yhteistyötä seuraavan sukupolven unionin turvaamiseksi.

Komission esitys koostuu monivuotisesta rahoituskehyksestä, jonka arvo on 1100 mrd euroa sekä 750 mrd euron elvytyspaketista. Tämä elvytyspaketti on tarkoitettu koronaviruksen pahiten runtelemille jäsenmaille.

Etukäteen jäsenmaat ovat olleet erimielisiä elvytyspaketin luonteesta. Jäsenmaista Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat edellyttäneet, että tuet sidottaisiin valtiontalouden hoitoon liittyviin ehtoihin ja että paketin painotus olisi lainarahoituksessa eikä suorissa tuissa. Nyt komission esitys painottuu päinvastoin; 750 mrd euron elvytyspaketista on ajateltu olevan 500 mrd euroa suoria tukia ja 250 mrd euroa lainoja. Tämä jako on herättänyt ihmetystä joissakin jäsenmaissa.

Vaikka esityksestä on käyty etukäteisneuvotteluja, ei yksimielisyys tule syntymään käden käänteessä. Aikaisintaan rahoitus olisi käytettävissä vuoden 2021 tammikuussa. Siihen mennessä monet toimijat ovat entistä vaikeammassa taloudellisessa tilanteessa ja siksi komissio on esittänyt nykyiseen budjettiin 11,5 mrd euron lisäystä helpottaakseen akuuttia tilannetta. Muun muassa alueiden komitea patistaa nopeaan hyväksymisprosessiin.

Aivan ehdoitta komissiokaan ei ole rahaa jakamassa. Se edellyttää, että jäsenmaat sitoutuvat EU:n taloudelliseen ohjaukseen ja ympäristö- sekä ilmastotavoitteisiin. Se, riittääkö tämä tiukimmille jäsenmaille, on epävarmaa.

Suorat tuet jaettaisiin maiden omien elpymis- ja kestävyyssuunnitelmien pohjalta. Alue- ja paikallistasolla nähdään ongelmana se, että esityksessä puhutaan jäsenmaista ja unohdetaan monitasoinen hallinto. Vaarana nähdään, että valta tukien allokoinnista keskittyy keskushallinnolle, vaikka toimeenpanijat ovat usein alue- ja paikallistasolla. Alue- ja paikallistasoa on kuultava.

Alue- ja paikallistasolle on kuitenkin positiivinen viesti se, että koheesiopolitiikka saa lisäpanostusta edes väliaikaisesti. Esityksessä ehdotetaan lisätukea 55 mrd euroa koheesio- ja rakennerahastoihin. Tälle kuluvalle vuodelle olisi tulossa 5 mrd ja vuosille 2021-22 loput 50 mrd euroa. Myös muun muassa maaseudun kehittäminen, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja terveydenhuollon kehittäminen olisivat saamassa lisäpanostusta.

Nyt kysymyksessä oleva rahoitusesitys tulisi vaikuttamaan monella tavalla EU:n tulevaisuuteen. Osalle jäsenmaista on vaikeaa hyväksyä unionin mahdollisesti kasvavaa fiskaalista valtaa. Elvytyspaketin rahoitus on tarkoitus kerätä markkinoilta. Takaisinmaksu ajoittuisi vuosille 2028-2058. Riskinä on myös nähty se, onko esitys EU:n finanssimarkkinoilta kerätystä lainarahamallista vastoin EU:n perussopimuksia. Sopimuksissa edellytetään, että EU:n budjetti on tasapainossa (Art 310 TFEU).

Velan maksua voitaisiin helpottaa omien varojen kasvattamisen avulla. Komission tavoitteena on kasvattaa näitä omia varoja esimerkiksi digiverolla, hiilitulleilla ja päästökaupoilla. Joka tapauksessa jäsenmaiden vastuut tulevat kasvamaan entisestään ja se ei ole kaikille mieleen.

Toukokuu on ollut ympäri maailmaa pandemiarajoitusten purkamisen aikaa. Kuten itse pandemia, on myös rajoitusten purku ollut hyvin eriasteista ja -aikaista eri maissa. Rajoituksia on purettu paikoin loivasti, jotta tauti ei roihahtaisi uudelleen entistä suuremmalla voimalla. Mikäli rajoitteita puretaan liian pian ja kuolleiden määrä nousee, yleistä luottamusta ei saada rakennettua ja talouden alamäki jatkuu rajoituksien purusta huolimatta itsenäisesti. Näin ollen ns. ”fear factor” on ratkaiseva.

Viranomaisten toimenpiteillä on suuri merkitys ihmisten luottamukseen ja käyttäytymiseen. Tasapainoilu terveyden ja talouden välillä ei ole ohi!

Kirjoittaja
Ulla Karvo

Ulla Karvo on Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja