Blogi: Ulla Karvo 25.1.2023

Miltä näyttää Ruotsin kausi EU-puheenjohtajana?

Euroopan unionissa eletään viimeistä kokonaista ohjelmavuotta. Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit pidetään 9.6.2024. Nyt alkanut vuosi on siten työntäyteinen ja naapurimme, Ruotsin, vastuulla on toimia vuoden alkupuoli EU:n vaihtuvana puheenjohtajamaana. Kesällä puheenjohtajuuden viestikapula siirtyy Espanjalle.

Ulkoisten haasteiden aiheuttamien tilanteiden johdosta on EU:ssa jouduttu sopeutumaan ja tekemään useita hätätoimia, mutta samalla on viety eteenpäin komission 5-vuotissuunnitelmaa. Komission kunnianhimoisten tavoitteiden mukaisesti on keskitytty vahvasti ns. kaksoissiirtymään eli asioihin, jotka koskevat vihreitä ja digitaalisia asioita. Kaksoissiirtymään liittyvät säädösehdotukset ovat laajasti koskeneet myös suomalaisia kuntia, ja Kuntaliitto on valmistelujen eri vaiheissa ja eri foorumeille ollut vaikuttamassa päätöksentekoon kuntiemme parhaaksi.

Kaksoissiirtymään liittyvät säädösehdotukset ovat laajasti koskeneet myös suomalaisia kuntia, ja Kuntaliitto on valmistelujen eri vaiheissa ja eri foorumeille ollut vaikuttamassa päätöksentekoon kuntiemme parhaaksi.

Monia asioita on saatu maaliin, mutta paljon on vielä tekemättä. Nyt Ruotsin aloittaessa puheenjohtajakautensa mm. niin sanotusta ilmastopaketista on neuvottelut kesken enää liikenteen ja energian esityksissä. Suomen kannalta näissä esityksissä keskeisiä ovat uusiutuvalle energialle asetettavat kestävyyskriteerit, talvimerenkulkuun liittyvät merenkulun vaihtoehtoiset polttoaineet sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri.

Vihreän siirtymän osalta ollaan siirtymässä ilmastopolitiikasta ympäristöpolitiikkaan ja kiertotalouteen. Useita aloitteita kiertotalouden osalta on annettu ja niiden käsittely on myös alkanut. Kiertotalouden tehostamisella ja kehittämisellä voidaan edesauttaa unionin omavaraisuutta ja sitä kautta vahvistaa myös tietä EU:n strategiseen autonomiaan. Liiallinen EU:n ulkopuolinen raaka-aineriippuvuus on karvaasti huonoksi havaittu tilanne.

Ruotsin yhtenä päätavoitteena on EU:n kilpailukyvyn edistäminen ja siihen liittyen on runsaasti käsittelyssä lainsäädäntöaloitteita sisämarkkinoista. EU:n sisäisen markkinan edistämisen lisäksi keskustelua herättää mm. USA:n Inflaation alentamissäädös (IRA). Tällä säädöksellä USA toteuttaa protektionistista politiikkaa, jolla on vaikutuksia EU:n talouteen. Talouden ongelmia syntyy myös EU:n sisäisesti mm. poikkeusolojen väliaikaisten valtiontukien pitkittymisen muodossa. Saksa ja Ranska ovat ohjanneet ylisuuria tukia omille teollisuuden toimijoilleen tämän väliaikaisen, poikkeusolojen valtiontukijärjestelmän nimissä aiheuttaen pienille maille epäreilun kilpailuaseman.

Ukrainan sota on haastanut EU:n talouden monella tavalla. Sota ei näytä laantumisen merkkejä, mutta tilanteesta on selviydyttävä. Ukrainan tukeminen kaikissa muodoissaan on tärkeää ja EU:n on säilytettävä yhtenäisyytensä. Energiakriisi on haastanut monien jäsenmaiden kansalaisia, mutta onneksi talvi on ollut varsin leuto ja se on osaltaan ollut auttamassa vaikeassa tilanteessa. Viimeisimmän Eurobarometrin mukaan 2/3 haastatelluista tukee Ukrainan auttamista. Oma talous huolestuttaa yhä useampia ja elämisen kallistumisesta on huolissaan 93% haastatelluista. Joka tapauksessa 57% on optimistinen EU:n tulevaisuuden suhteen ja edelleen 72% näkee oman maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä.

EU:ssa on aina jossakin maassa jotkin vaalit edessä, takana tai meneillään. Ei ole yhdentekevää miten EU kansalaiset äänestävät vaaleissaan, koska kunkin maan vaalituloksella on vaikutusta koko EU:n tasolla. EU- kriittisten tai ääriliikkeiden menestys vaaleissa heijastuu EU:n päätöksentekoon ja unionin yhtenäisyys horjuu. Tsekin presidentinvaalien ja Suomen eduskuntavaalien lisäksi ainakin Virossa ja Puolassa on tänä vuonna vielä parlamenttivaalit.

Maailmanpolitiikka ja erilaiset hätätilat ovat vaatineet nopeaa reagointia päättäjiltä kaikilla tasoilla. Tänään ei tiedetä, mitä yllätyksiä huominen tuo mukanaan. Se, mitä loppuvuodesta Espanjan EU puheenjohtajakauden asialistalta löytyy, on vielä avoinna.

Ulla Karvo

Lisää kirjoittajasta

Kirjoittaja on EU-asioiden päällikkö Kuntaliitossa.