Tulevaisuus koronakriisin jälkeen

WHO julisti koronapandemian 11.3.2020. Eri valtiot ovat kohdanneet koronaviruksen mukanaan tuoman todellisuuden eri tavoin. Joihinkin maihin virus on iskenyt todella voimakkaasti, kun toiset näyttävät pääsevän helpommalla. Tämän ei vielä kerro lopullista totuutta, koska tilanne on eri maissa eri vaiheessa. Myöskin toimenpiteet viruksen torjunnassa poikkeavat eri maissa.

Syyttely on myös alkanut eri maiden sisäisistä toimenpiteistä. USA:ssa ja Briteissä syytetään päättäjiä, etteivät nämä ymmärtäneet tarpeeksi ajoissa tilanteen vakavuutta. Meillä Suomessa on omat sotkut suojavarusteiden riittävyyteen ja niiden hankintoihin liittyen.

Maat syyttelevät myös toisiansa. Kiina, josta virus sai alkunsa, muuntelee tilastojansa. Olisiko Kiinan pitänyt jo kuusi viikkoa aikaisemmin tuoda muiden tietoisuuteen virusepäilyt, kun ne siellä ilmaantuivat. Oliko Kiinan ja USA:n kauppasopimusprosessi syynä peittelylle? Sopimukseen Kiina sai oman pandemiaklausuulinsa, jonka jälkeen se vasta toi julki koronatilanteen. Olisiko kuusi viikkoa antanut aikaa muille maille varautua tilanteeseen ja säästänyt ihmishenkiä? Tähän ei tiedetä vastausta.

Unkari polkee oikeusvaltioperiaatteita

Kriisi avaa mahdollisuuksia myös toimiin, jotka eivät ole aina suotavia. Jotkin valtiot käyttävät tilannetta hyväkseen ja polkevat oikeusvaltioperiaatteita. Unkarissa on pandemian varjolla annettu maan johdolle sellaiset valtaoikeudet, ettei niiden purkaminen kriisin jälkeen ole mitenkään varmaa. Puolassa keskustellaan kaikessa hiljaisuudessa jo ennestään tiukkojen aborttisäädösten edelleen tiukentamisesta. Euroopan parlamentti antoi täysistunnossaan huhtikuussa päätöslauselman, jossa todetaan Unkarin rikkovan räikeästi oikeusvaltioperiaatetta. Tästä huolimatta Unkarille on allokoitu rakennerahastoista erotettua koronatukirahaa (CRII) yli tuplasi enemmän kuin pahiten koronaviruksesta kärsineelle Italialle.

EU:n kriisin aikaisia toimia tai toimettomuutta on arvosteltu. Eurooppa ei ole ollut varautunut tilanteeseen, jossa epidemia iskee kaikkiin jäsenmaihin yhtä aikaa. Kriisi, jonka olemme kohdanneet, ei olisi pitänyt olla yllätys ja kuitenkin siltä se näyttää. Tällaisesta on varoiteltu pitkin matkaa ja erilaiset aiemmat virukset ovat tuoneet esimakua tähän. Tämän päivän ihminen ei ole kokenut perusvapauksiensa rajoittamista siinä määrin, kuin nyt olemme joutuneet kokemaan.

Edellinen valtava kriisi, joka pysäytti ihmisten elämän, oli 2. maailmansota. Tuolloin muutaman vuoden aikana sota vei yli 60 miljoonan ihmisen hengen. Sata vuotta sitten riehunut Espanjan tauti aiheutti kymmenien miljoonien ihmisten kuoleman. Tähän mennessä todennettuja koronaviruksen uhreja on noin 165 000 (20.4.2020). Lopullista uhrien lukumäärää ei voida tietää, kun ei ole tietoa, miten virus käyttäytyy ja miten rajoitustoimet purevat. Syytä on toivoa, että lääke virukseen saadaan aikaan mahdollisimman pian. EU on järjestänyt rahoitusta tieteeseen ja tutkimukseen ja maailmanlaajuisesti etsitään hoitokeinoja viruksen taltuttamiseksi.

Kuolonuhrit ovat varmasti se suurin ja raskain menetys, mutta talouden pysähtymisen seurauksena inhimilliset kärsimykset jatkuvat pitkään kriisin jälkeen. Kun tilanne tasoittuu, on peiliin katsomisen paikka! On otettava opiksi, jotta talous ei sakkaisi. Tuotannon ja tavarankuljetusten jatkuvuus on pystyttävä turvaamaan myös poikkeusoloissa.

EU keskittynyt talouteen

EU on keskittynyt tässä kriisitilanteessa talouteen ja terveyspolitiikka on jäsenvaltioiden omalla vastuulla. EU:n tulevaisuudesta esitetään nyt monenlaisia näkemyksiä, eivätkä niistä useimmat ole luottamusta herättäviä. Neuvoston puheenjohtaja Michel ja komission puheenjohtaja Von der Leyen vakuuttavat, että EU toimii vastuullisesti ja tulee olemaan vahva kriisin jälkeen. Von der Leyen on luvannut uutta esitystä pitkän aikavälin rahoitusraamista, joka olisi aiemmin esitettyä mittavampi, eikä siinä tultaisi vähentämään koheesio-ohjelman rahoitusta.

Euroopan unionin talousratkaisuilla ja muilla toimilla on ratkaiseva merkitys siihen, miten Eurooppa selviää kriisistä. Huoli kohdistuu euroalueen kestävyyteen. Eri Euroopan maissa on ryhdytty purkamaan tiukimpia rajoituksia, jotta talousvaikutuksia voitaisiin vähentää. Tasapainoilu talouden ja terveyden välillä on vaativa tehtävä, jonka onnistumista voidaan arvioida vasta jälkikäteen.

Monet uskovat tämän kriisin aiheuttaman pysähdyksen jalostavan ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä positiivisempaan suuntaa. Yhtä lailla on mahdollista, että haluamme unohtaa koko kriisin mahdollisimman pian ja palata aiempaan. Joka tapauksessa tulevaisuutta on myös kriisin jälkeen ja sitä on nyt suunniteltava, jotta vahingot saataisiin minimoitua.

 

 

Kirjoittaja
Ulla Karvo

Ulla Karvo on Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja