Anne Jarva 18.2.2021:

Kaavoituksen ekologisilla ratkaisuilla parempaa elinympäristöä

Kuntien tehtävänä on tarjota asukkailleen toimiva yhdyskunta, hyvä elinympäristö ja sujuva arki. Ohjaamalla maankäyttöä ja rakentamista entistä ekologisempaan suuntaan voimme vaikuttaa kykyymme hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Ympäristömme laatu paranee ja elinkeinoelämälle avautuu uusia mahdollisuuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslaki luo puitteet alueidenkäytölle ja rakentamiselle, mutta käytännön ratkaisuissa kunnilla on paljon pelivaraa. Kaavan laadinta on kunnan lakisääteinen tehtävä, jonka hoidossa tarvitaan kumppanuutta ja hyviä toimintatapoja. Hyvä ympäristö syntyy yhteistyössä.  

Kaavoituksen ja rakentamisen tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Kysymys on yhteensovittamisesta, jota kunta tekee jokaisen kaavan yhteydessä, olipa kyse yhdyskuntarakennetta linjaavista yleiskaavoista tai elinympäristön ja rakentamisen laatua säätelevistä asemakaavoista.

Varsinaisten maankäyttöratkaisujen lisäksi kaavoilla vaikutetaan muun muassa siihen, mihin julkisia tai kaupallisia palveluja voidaan sijoittaa, miten eri liikennemuodot toimivat tai millaiseksi asuinympäristöt muotoutuvat. Lisäksi kaavoilla ohjataan sitä, miten paljon ja millä tavalla eri alueille voidaan rakentaa.

Kansalaisten ympäristötietoisuuden vahvistuminen ja ilmastohaasteeseen vastaaminen edellyttää kaavoitukselta myös ekologisia ratkaisuja. Mikä parasta, näillä ratkaisuilla voidaan myös ratkaisevasti parantaa elinympäristön - ja elämän laatua. Kun yhdyskuntarakenne suunnitellaan eheäksi ja joukkoliikennettä suosivaksi, liikenteestä aiheutuvat päästöt saadaan pidettyä mahdollisimman alhaisina. Kun vielä pyöräily- ja kävelyreitit suunnitellaan sujuviksi ja viihtyisiksi, ilmaston lisäksi kiittää myös kansanterveys. Terveyttä ja viihtyisyyttä edistävät myös monipuoliset viheralueet.

Hiilen sitominen puurakenteisiin on noussut yhä merkittävämmäksi ilmastoteoksi ja sitä kaavoituksella voidaan edistää. Pientalojen lisäksi meillä on jo paljon esimerkkejä toimivista puukerrostaloista sekä toimitila- ja palvelurakennuksista. Monet pitävät puurakentamista myös terveellisenä ja kaupunkikuvallisesti viehättävänä. Puistojen ja lähivirkistysalueiden lisäksi kaavoituksella voidaan vaikuttaa liikenneympäristöjen ja korttelialueiden vihreyteen sekä esimerkiksi hulevesialtaiden ja -kosteikkojen toteuttamismahdollisuuksiin. 

Vaikka laki luo reunaehdot ja ohjaa kaavoituksen sisältöä, se on myös joustava ja sallii monenlaisia ratkaisuja. Kuntapäättäjänä sinulla on suuri vastuu, kun kaavoja hyväksyessäsi päätät asukkaiden ja yritysten elinympäristöstä, toimintamahdollisuuksista ja rakentamisesta. Kuntalaisena sinulla oikeus vaikuttaa ympäristöäsi koskevaan päätöksentekoon, osallistua kaavoitukseen ja kertoa, mitä mieltä olet.

Päättäjänä - ja päättäjiä äänestämällä - voit vaikuttaa myös siihen, millainen vuorovaikutuskulttuuri kunnassasi vallitsee. Kaavoitusasiat voivat joskus olla puhuttavia ja konfliktialttiita. Kokonaisuus voi silloin hävitä yksittäisten eturistiriitojen taakse.

Luottamuksen ilmapiirissä keskustelu toimii ja jokaisen mielipide otetaan mukaan päätöksentekoon. Vaikka kaikkia toiveita ei useinkaan voida toteuttaa, paikallisilla ratkaisuilla voidaan silti parantaa meidän kaikkien lähiympäristön laatua ja tukea koko Suomea ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Kirjoittaja

Anne Jarva työskentelee Kuntaliitossa maankäyttön ja kaavoituksen kehityspäällikkönä.

Anne Jarva Twitterissä: @annekjarva