Tapio Räty ja Aila Puustinen-Korhonen 5.4.2022

Huostaanoton tarkoitus tai sijaishuollon tehtävä ei ole rangaista lasta

Lapsen huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen ei ole lapselle rangaistus. Päinvastoin: lastensuojelun tarkoituksena on suojella lasta ja turvata hänelle mahdollisimman tavallinen lapsuus.

Joissain tilanteissa lapsen perusoikeuksia joudutaan kuitenkin rajoittamaan lastensuojelulain edellyttämällä tavalla.

Peräämme turvallisuuden lisäksi hienovaraisuutta ja lapsen ihmisarvon kunnioittamista rajoitustoimenpiteiden käytössä. Kasvatuksen ja siihen liittyvien rajojen tulee olla yksittäisen lapsen kannalta objektiivisesti, siis myös ulkopuolisen tarkastelijan silmin hyväksyttäviä ja puolustettavia.

Lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden keskeisenä tavoitteena on turvata huostaanoton tarkoituksen toteutuminen ja samalla lapsen itsensä tai toisen henkilön suojaaminen. Sijaishuoltopaikalla on velvollisuus käyttää rajoitustoimenpiteitä, mikäli niiden käyttö on välttämätöntä ja laissa säädetyt edellytykset niiden käyttöön täyttyvät. Rajoitustoimenpiteitä ei kuitenkaan saa käyttää rangaistuksena.

Rajoitustoimenpiteiden käyttö laissa tarkasti rajattu

Lastensuojelulain mukaiset rajoittamistoimenpiteet

62 § Yhteydenpidon rajoittaminen

65 § Aineiden ja esineiden haltuunotto

66 § Henkilöntarkastus

66 a § Henkilönkatsastus

67 § Omaisuuden, lähetysten ja tilojen tarkastaminen ja lähetysten luovuttamatta jättäminen

68 § Kiinnipitäminen

69 § Liikkumisvapauden rajoittaminen

69 a § Luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttaminen

70 § Eristäminen

71 § Erityinen huolenpito

Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain silloin, kun lapsen sijoituspaikka on lastensuojelulaitos, ja hänet on sijoitettu sinne huostassa olevana, kiireellisesti sijoitettuna tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä huostaanottokäsittelyn ollessa vielä kesken hallinto-oikeudessa.

Jos lapsi on sijaishuollossa perhehoidossa, hänen yhteydenpitoaan esimerkiksi omiin vanhempiin tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin voidaan rajoittaa, mikäli yhteydenpidosta on vahinkoa lapselle. Muita rajoitustoimenpiteitä ei voi perhehoidossa käyttää.

Koska rajoitustoimenpiteillä joudutaan puuttumaan perustuslain turvaamiin lapselle kuuluviin perusoikeuksiin, päätöksentekijällä on korostettu velvollisuus arvioida laissa olevien perusteiden täyttyminen sekä perustella päätöksensä huolellisesti ja riittävästi.

Välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus arvioitava samoin kuin muidenkin kansalaisten perusoikeuksia rajoitettaessa

Kun Suomessa huolella puntaroitiin ravintoloiden aukiolon rajoitusten oikeasuhtaisuutta pandemian leviämisen kannalta, olisi pitänyt käyttää samantyyppistä harkintaa myös lasten sijaishuollon rajoitustoimenpiteitä pohdittaessa. Lastensuojelussa rajoitustoimenpiteiden käyttö on sallittua vain niissä tilanteissa, joissa rajoittaminen on välttämätöntä ja lievemmät keinot eivät ole soveltuvia tai riittäviä. Lievempien keinojen käyttämättä jättämisen tulee siten johtua esimerkiksi niiden soveltumattomuudesta tilanteeseen. Ei siitä, että henkilökuntaa on liian vähän.

Käytettävissä olevista toimenpiteistä on valittava lapsen itsemääräämisoikeutta tai muuta perusoikeutta kulloinkin vähiten rajoittava toimenpide.

Rajoitukset eivät saa sisältää alistamista, kurittamista eivätkä muulla tavoin loukkaavaa kohtelua. Ne eivät saa aiheuttaa lapselle vahinkoa tai haittaa. Rajoituksia ei myöskään voida kaavamaisesti käyttää kaikkia sijoitettuja lapsia koskevana kasvatuskeinona.

Rajoituksen käyttö on lopetettava heti, kun rajoittaminen ei enää ole välttämätöntä. Rajoituksiin voidaan siis ryhtyä vain silloin, kun kaikki laissa säädetyt edellytykset yksilöllisesti arvioiden täyttyvät. Perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava myös riittävistä oikeusturvajärjestelyistä.

Asiakassuunnitelmassa ei voida sopia lapseen kohdistettavista rajoituksista sijaishuollon aikana. Rajoitustoimenpiteiden käyttöä ei liioin voida perustaa pelkästään sosiaalityöntekijän ohjeistukseen, huoltajan antamaan lupaan tai suostumukseen tai lapsen itsensä antamaan suostumukseen.

Rajoitustoimenpiteiden toteuttaminen edellyttää aina laissa säädettyjen edellytysten täyttymistä ja päätöksentekoa asiassa.

Rajoitustoimenpiteiden turvallinen toteuttaminen tärkeää

Rajoitustoimenpide on aina toteuttava lapsen ihmisarvoa kunnioittaen, mahdollisimman turvallisesti ja lapsen perustarpeista huolehtien.

Lapsen rajoitustoimenpiteissä on huomioitava

  • ikä
  • sukupuoli
  • sijoituksen syyt
  • uskonnollinen ja kulttuurinen tausta ja niistä johtuvat hyväksyttävät ja kunnioittavat tavat toteuttaa rajoitus.

Yhteistyössä sijoituspaikan lasten kanssa laadituilla ja lastensuojelulain kanssa sopusoinnussa olevilla kasvatuksellisilla säännöillä edistetään lapsen turvallisuutta, terveyttä ja kuntoutumista.

Sijaishuoltopaikan säännöissä on huomioitava lasten taustat, historia, iät ja kehitystaso sekä sijoitusperuste. Teini-ikäisillä on erilaiset kasvatustavoitteet kuin pienillä lapsilla.

Keskeisimpänä lapsen huoltoa koskevana periaatteena on lapsen

  • itsenäisen persoonallisuuden tunnustaminen
  • kehitysasteen mukaisesti lisääntyvä itsemääräämisoikeus
  • yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten huomioonottaminen sekä
  • oikeus osallistua häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Tämä on otettava huomioon myös sääntöjä laadittaessa.

Lastensuojelulain 4 a § -säännös ei anna sijaishuoltopaikalle oikeutta käyttää epäasiallisia, perusteettomia tai mielivaltaisia kasvatuskeinoja. Pykälä ilmaisee yleisesti hyväksyttävän kasvatuksen rajat, ja samalla se antaa suojaa lapsen oikeuksille myös silloin, kun kyse ei ole lain tarkoittamista rajoitustoimenpiteistä.

Myönteinen suhde lapsiin hyvä kasvatuksellisten rajojen perusta

Kasvatukselle ei ole mahdollista määritellä yksiselitteistä sisältöä. Sen tulee kuitenkin olla yleisesti hyväksyttävää – siis sellaista, joka täyttää ne kriteerit, jotka yhteiskunnassa on yleisesti asetettu ja asetetaan hyvälle ja tavanomaiselle kasvatukselle.

On hyvää sijaishuoltoa, että lasten käyttäytymisen ohjaaminen, valvonta ja rajojen asettamisen perustuu myönteiselle suhteelle lapsiin. Aidosti lapsen asioista kiinnostuneet, lapsen arjessa läsnä olevat turvalliset aikuiset mahdollistavat sen, että ristiriitojakin voidaan käsitellä ja ratkaista rakentavasti kasvatuksellisia tavoitteita tukien.

Tiedämme: tehtävä ei tosiaankaan ole helppo ja vaatii sijoituspaikan aikuisilta paljon osaamista, pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä.

Säännöillä ei voida perusteettomasti puuttua lapsen yksityisyyteen, esimerkiksi siihen, miten lapsi pukeutuu, värjää hiuksiaan, käyttää koruja tai vaikkapa lävistyksiä.  Hyvillä kasvatuksellisilla säännöillä on  hyväksyttävä tavoite, kuten lapsen suojaaminen vaaratilanteelta ja lapsen turvallisuuden, terveyden ja kehityksen edistäminen.

Kun sijaishuoltopaikan säännöt ovat lapsille ymmärrettäviä, oikeudenmukaisia ja oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen, voidaan säännöillä myös vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttämisen tarvetta.

Sijaishuoltopaikka voi sopia lapsen kanssa muun muassa seuraavista asioista

  • kotiintuloaika
  • ruoka-ajat
  • tarpeellinen lepo sekä
  • muut tavanomaiseen elämään liittyvät asiat.

Lapsen kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat sekä yhteisiin arjen toimintoihin osallistumisen tavat luonnollisesti muuttuvat lapsen iän, kasvun, kehityksen ja nuoren lisääntyvän itsemääräämisoikeuden mukaisesti. Sijaishuollossa annettava lapsen kasvatus ei poikkea yleisesti hyväksyttävästä kasvatuksesta. Tämä koskee myös sijaishuoltopaikassa annettavaa huolenpitoa.

Ratkaisut sijaishuollon ongelmiin eivät löydy rajoitustoimenpiteiden lisäämisestä

Meitä huolestuttaa julkisessa keskustelussa esitetyt vaatimukset sijaishuollon ongelmien ratkaisemiseksi rajoitustoimenpiteiden lisäämisen ja samalla myös niiden koventamisen keinoin. Lastensuojelulaki mahdollistaa jo nyt mittavan määrän rajoitustoimenpiteitä, joita pitää käyttää, kun edellytykset niiden käytölle täyttyvät. Rajoitustoimenpiteiden käyttämättä jättäminen voi vaarantaa lapsen elämää monin tavoin.

Tunnistamme sijaishuollon kehittämisen tarpeen. Ratkaisut nykyisiin ongelmiin eivät kuitenkaan löydy rajoitustoimenpiteiden lisäämisestä, vaan sijaishuollon laadun kehittämisestä. Tärkeää olisi myös, että lasten tarvitsemat palvelut, kuten lasten terveydentilaan liittyvät tutkimukset, terapiat, kuntoutus ja hoito terveydenhuollossa, toteutuisivat lasten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon tehtäväksi ei saisi jäädä palvelujärjestelmän toimimattomuudesta johtuvien palvelujen puutteiden korvaaminen.

 

Kirjoittajat

Tapio Räty on esittelijäneuvos eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa.

Aila Puustinen-Korhonen on lastensuojelun erityisasiantuntija Kuntaliitossa. 

 

Tämä blogi on kolmas osa lastensuojelu ja lasten perusoikeudet -blogisarjasta, jota Kuntaliitto julkaisee kevään 2022 aikana.

Osallistu keskusteluun esimerkiksi somessa. Tai lähetä kysymyksiä, kommentteja ja kentän työarjen näkemyksiä Lastensuojelutunti-ohjelmaamme.

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @KorhonenAila