Kuntatalouden heikentyminen näkyy ensi vuoden veroprosentin korotuspaineena

Kaikkien kuntien veroprosentit muuttuvat ensi vuonna. Sadasosan tarkkuuteen vuodelle 2023 lasketut tuloveroprosentit pyöristetään kymmenyksen eli 0,1:n tarkkuuteen vuonna 2024. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,38 vuonna 2023. Kuluvana vuonna Manner-Suomen alhaisin veroprosentti on Kauniaisissa (4,36) ja korkein Halsualla (10,86). 

Kuntien tulee päättää veroprosenteistaan ja ilmoittaa ne verohallinnolle marraskuun puoliväliin mennessä. Kuntaliiton syyskuussa tekemässä Talousbarometrissä lähes puolet vastaajista ennakoi paineita kunnan tuloveroprosentin korotuksiin. Isoja korotuksia (yli yhden prosenttiyksikön) ei välttämättä tule montaa, vaikka lukuisten kuntien taloudellinen tilanne sitä edellyttäisikin. Kunnat ovat soten jälkeen uuden edessä, kun tulot ja menot määräytyvät eri tavoin kuin ennen.  

Ensi vuoden talousarviovalmistelu käykin kuumana kaikissa kunnissa juuri nyt, ja olemmekin saaneet viime päivinä lukea kuntien tuloveroprosenttiin kohdistuvista suunnitelmista sekä nostojen (Jyväskylä, Kangasala, Nurmijärvi, Ylöjärvi, Perho, Karvia) että laskujen (Helsinki, Hollola, Porvoo) osalta. Ennakkoarvion mukaan suurimmassa osassa kuntia veroprosentteihin oltaisiin kuitenkin tekemässä vain pakollisesta pyöristyksestä johtuva muutos (esim. Sastamala, Oulu, Lahti, Tampere, Kaustinen, Alajärvi, Hankasalmi). 

Kuntatalouden tilanne kiristyy - erot kuntien välillä korostuvat 

Kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ensi vuonna voimakkaasti tähän vuoteen verrattuna. On arviolta kymmeniä kuntia, joiden verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) ei riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Tulojen ja menojen epäsuhdasta syntyvä rahoitusaukko vastaa kuntien tuloverotuksella mitattuna useamman veroprosentin tuottoa. Kuntien taloudellinen eriytyminen on jatkunut ja kiihtynyt entisestään.  

Kuluva vuosi 2023 ja osittain myös vuodet 2024 ja 2025 ovat kuntien verorahoituksessa poikkeusvuosia. Tämä johtuu sote-uudistukseen liittyvistä vero- ja valtionosuustulojen siirroista kuntien ja valtion välillä, siirtolaskelmien tasauksista ja tasausten tarkistuksista. Lopullinen tieto siitä, mikä vaikutus sote-uudistuksella yksittäisen kunnan talouteen on, saadaan vasta valtionosuuspäätösten myötä aivan vuoden 2023 viimeisinä päivinä. 

Tulevina vuosina kuntien taloutta haastavat ikääntynyt ja osittain epätarkoituksenmukainen rakennuskanta, ilmastotavoitteisiin liittyvien investointitarpeiden toteuttaminen ja kunnan perusinfraan liittyvän korjausvelan kasvu. Toisaalta kuntien taloutta ja erityisesti talouden ennakointia helpottaa se, että eniten yllättäviä menoylityksiä aiheuttaneiden sote-palveluiden järjestämisvastuu on poistunut kunnilta. Lasten ja nuorten ikäluokkien määrä supistuu muutamaa vaille kaikissa kunnissa ja siten vähintäänkin laskennallinen palvelutarve pienenee. Todellinen mahdollisuus kustannusten sopeutukseen ei kuitenkaan kulje käsi kädessä laskennallisen palvelutarpeen muutoksen kanssa.  

Veronkorotuspaine suurempi kuin pitkään aikaan - myös kaupungit keskellä sopeutustoimenpiteitä 

Ensi vuonna kaikkien kuntien tuloveroprosentit muuttuvat vähintään kymmenykseen pyöristyksen verran. Jatkossa kuntaverot muuttunevat enemmän kuin aiemmin, kun veroprosentti määräytyy yhden kymmenyksen tarkkuudella, eikä 0,25 prosenttiyksikön kuten aiemmin.  

Eduskunta käsittelee parhaillaan lakimuutosta tonttiveron käyttöönotosta. Hallituksen esityksen mukaan kuntien on erotettava maapohjaan kohdistuva veroprosentti yleisestä kiinteistöveroprosentista ja nostettava maapohjaan kohdistuva kiinteistöveroprosentti 1,30 prosenttiin. Muutos koskee kaikkia niitä kuntia, joiden yleinen kiinteistöveroprosentti on pienempi kuin 1,30. Lakimuutos ei eniten lisätuloja tarvitsevia kuntia juurikaan hyödytä, sillä yli puolet lakimuutoksen aiheuttamasta tulojen lisäyksestä kohdistuu Helsinkiin ja Espooseen, joissa kunnallisveroprosentti on Kauniaisten jälkeen maan pienin. 

Hälyttävät uutiset isojen kaupunkien talousongelmista (Turku, Kuopio, Joensuu, Kouvola) ennakoivat myös sitä, että totuttua suurempia veronkorotuksia tullaan näkemään myös isoissa kaupungeissa. Tästä esimakua antoi YT-neuvotteluja käyvä Jyväskylä, jossa kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen (23.10.) sisältyy esitys kunnan tuloveron nostosta +0,64 prosenttiyksiköllä 8,0 prosenttiin. Jyväskylässä sopeutuspaineesta 2/3 on esitetty hoidettavaksi menosäästöillä ja yksi kolmasosa veronkorotuksella. Siihen nähden esitys on varsin maltillinen.  

Me Kuntaliitossa seuraamme veroprosenttipäätösten valmistumista marraskuussa ja julkaisemme tiedot heti 17.11. jälkeen verkkosivuillamme.

Aiheesta lisää:

Kuntien veroprosentit Kuntaliiton verkkosivuilla

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on kuntatalousasioiden johtaja Kuntaliitossa.

Twitterissä: @SKlehtonen

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on pääekonomisti Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MinnaPunakallio

Tule kuulolle kuinka kunnat sykkivät -webinaariin

Valtakunnallisessa kuntakyselyssä ”Kuinka kuntasi sykkii?” kartoitettiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntansa tilannekuvasta. Perjantaina 15.3. kello 8.30-10 vedämme yhteen mielenkiintoisimpia tuloksia.

Ilmoittaudu mukaan tästä!

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme