Kuntatalouden kriisi jatkuu - kuntakenttä jakautui kahtia uudella tavalla

Kuntatalous näyttää vuoden 2019 tilinpäätösarvioiden valossa edelleen synkältä. Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta, eli yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia.

Vuoden 2019 tilinpäätösarviot näyttävät uudella tavalla kahtia jakautuneen kuntakentän. Helsinki teki lähes 400 miljoonan euroa positiivisen tuloksen, kun taas muut isot kaupungit jäivät vahvasti miinukselle.

- Kuntatalouden osalta Suomi näyttää jakautuneen kahtia linjassa Helsinki ja muu Suomi. Tilanne on kokonaisuuden kannalta kestämätön, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa vuoden 2019 kuntien tilinpäätösarviotiedoista.

Kuntatalouden tilanne ei ole kokonaiskuvassa niin paha, kuin vielä viime syksynä ennustettiin. Tilikauden tulos jäi 200 miljoonaa euroa miinukselle, vaikka negatiivisen tuloksen pelättiin painuvan jopa 900 miljoonaan euroon.

- Tulos sisältää kuitenkin merkittäviä kertaluonteisia tuottoja, kuten yhtiöiden myynnistä saatuja myyntivoittoja sekä kiky-leikkauksen kompensoinnin aikaistamiseen liittyvät valtionosuudet. Nämä antavat kuntatalouden tilasta tilapäisesti paremman kuvan, kuntatalouden kehityspäällikkö Mikko Mehtonen toteaa.

Ilman satunnaisia tuottoja tulos olisi ollut miinuksella useita satoja miljoonia ja olisi päädytty lähelle 2000-luvun heikointa tulosta.

Suuret kaupungit, suuret tappiot

Suurinta voittoa tehneiden kuntien kärkipäässä ovat Helsingin lisäksi Kajaani (+142 milj. e.), Riihimäki (+55 milj. e.), Kuopio (+55 milj. e) ja Sotkamo (+ 50 milj. e.). Helsinkiä lukuun ottamatta edellä mainittujen kaupunkien tulosta paransivat kertaluonteiset myyntivoitot.

Isoimman negatiivisen tuloksen tekivät Vantaa (-48 milj. e), Lahti (-39 milj. e.), Oulu (-32 milj. e.) Pori (-29 milj. e.), Kouvola (-28 milj. e.), Turku (-27 milj. e.), Jyväskylä (-27 milj. e.), Järvenpää (-23 milj. e.), Tampere (-23 milj. e.) ja Seinäjoki (-21 milj. e.)

- Talousvaikeudet ravistelevat, Helsinkiä lukuun ottamatta, nyt myös isoja kaupunkeja. Kuntatalouden eriytymiskehitys näkyy siten myös isojen kaupunkien luvuissa, Karhunen toteaa.

Heikon tuloksen taustalla on toimintamenojen kasvu sekä verorahoituksen heikko kehitys. Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat viime vuonna 3,9 prosenttia, verotulot 2,6 prosenttia ja valtionosuudet 2,1 prosenttia. Verotulojen kasvua hidasti verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin käyttöönoton aiheuttama tilitysvaje. Verotulojen tilitysvajeen vuoksi kunnilta jäi saamatta arvion mukaan peräti 400 miljoonaa euroa verotuloja.

Verorahoituksen muutos ei riittänyt kattamaan toimintakulujen kasvua, joka näkyi muun muassa vuosikatteen voimakkaana heikkenemisenä. Tilinpäätösarvioiden mukaan peräti 56:ssa kunnassa päädyttiin negatiiviseen vuosikatteeseen.

Investoinnit keskittyivät suuriin kaupunkeihin

Investoinnit kasvoivat edellisvuodesta 8,7 prosenttia. Kunnat ja kuntayhtymät investoivat vuonna 2019 yhteensä 5,25 miljardin euron edestä, joka on yli 400 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna.

Kuntien investoinneista reilu kolmannes tapahtui Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla. 20 suurinta kaupunkia kattoi peräti 60 prosenttia kaikista kuntainvestoinneista.

Kuntayhtymien investoinneista valtaosa selittyi sairaanhoitopiirien investoinneilla, vaikka muidenkin kuntayhtymien investoinnit olivat viime vuonna kasvussa.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttötulot eivät riittäneet kattamaa kasvaneita investointimenoja vaan investointimenot katettiin pääosin lainarahalla. Kunnat ja kuntayhtymät ottivat viime vuonna lisälainaa peräti 2,4 miljardia euroa. Verotulojen tilitysvajeen aiheuttama verotulojen maksun viivästymä lisäsi myös tuntuvasti lyhytaikaista lainakantaa. 

Vuosi 2020 tuo hengähdystauon

Kuntatalouteen odotetaan helpotusta kuluvana vuonna kasvavien verotulojen ja valtionosuuksien muodossa. Verorahoituksen kasvu tasapainottaa käyttötaloutta vuoden 2020 aikana.

- Vanhat alijäämät on kuitenkin katettava ja sopeuttamistoimia on siten jatkettava systemaattisesti, toteaa pääekonomisti Minna Punakallio.

- Ikääntyvä väestö ja muuttoliike edellyttää kunnilta mittavia sopeutustoimia. Väestörakenteen muutokset näkyvät vuosi vuodelta enemmän kuntien talousluvuissa, muistuttaa kuntatalouden kehityspäällikkö Mikko Mehtonen.

Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p.  09 771 2000
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Kehityspäällikkö Mikko Mehtonen, p. 050 592 8986
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700

Liitteeseen Tilinpäätösarviot 2019 kuntakohtaisesti (asukaskohtaiset tunnusluvut) Excel on Hollolan tilikauden tulos 2019 päivitetty 6.2.2020 kello 11.00.

Tagit