Budjettiriihestä odotettuja mutta vaatimattomia kuntataloustoimia

Julkisen talouden menopaineiden hillintä sai väistyä budjettiriihessä, kun hallituksen päähuomio kiinnittyi kansalaisten ostovoiman tukemiseen sähkön hintatason noustessa. Kuntatalous ei noussut riihessä keskeiseksi teemaksi. 

– Meneillään olevat kriisit ovat ymmärrettävästi ensisijaisessa roolissa, mutta historiallisen suurten uudistusten pysyvät vaikutukset kuntiin eivät saa toistuvasti jäädä muiden teemojen jalkoihin. Kuntien taloustilanne vaikuttaa esimerkiksi valtion varautumistoimien, ilmastotyön, koulutustavoitteiden ja sote-uudistuksen toteuttamisen sujuvuuteen, toimitusjohtaja Minna Karhunen tähdentää. 

Ne vuoden 2023 kuntalinjaukset, jotka tehtiin, ovat odotettuja. Hyvinvointialueuudistus mullistaa vuonna 2023 kuntatalouden. Tästä on odotettavissa paljon epävarmuutta, joka välittyy kuntien tulevien vuosien budjetteihin muun muassa sote-uudistuksen siirtolaskelmien kautta.  

Ukrainasta paenneiden henkilöiden palveluiden järjestämiseen ja korvauksiin varatut määrärahat on huomioitu talousarviossa hyvin. Esimerkiksi kotoutumiskorvauksiin ehdotetaan yli 120 miljoonan euron lisämäärärahaa kotikunnan saaneille tilapäisen suojelun piirissä oleville henkilöille.  
 
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen esitetään kompensoitavaksi kuntien yhteisövero-osuutta nostamalla. Kuntaliitto huomauttaa, että yhteisövero-osuuden nosto kohdistuu vain osaan kunnista, vaikka maksut alenevat kaikissa kunnissa. Mielestämme oikea tapa kompensoida varhaiskasvatusmaksujen alennus olisi valtionosuuksien kautta. 

Pidämme valtiontalouden alijäämän lisäkasvua noin kahdella miljardilla eurolla valitettavana, sillä se johtaa tulevaisuudessa julkisen talouden odotettua isompiin korjaamistoimiin. Toisaalta lyhyellä aikavälillä budjettiriihen linjaukset tukevat kuntatalouden vakautta. 

–  On valitettavaa, että riihessä ei linjattu vuoden 2022 koronakustannusten kompensoimisesta kunnille. Onneksi aiheesta on hallituksen esitysluonnos lausunnoilla. Samoin odotimme lupausta korvata kunnille täysimääräisesti ne sote-uudistuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin kunnat eivät voi vaikuttaa. Myös pitkään valmisteltu kiinteistöverouudistus on saatava valmiiksi tällä vaalikaudella, pääekonomisti Minna Punakallio linjaa.