Hyvinvointia tukeva henkilöstö on vakiintunut osa ammatillista koulutusta – 80 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan

Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea. Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän. Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi.

Kysely lähetettiin kaikille Areena-verkostoon kuuluville ammatillisen koulutuksen järjestäjille, ja siihen vastasi 25 järjestäjää. Kaikki vastaajat kertoivat, että heidän palveluksessaan työskentelee hyvinvointia tukevaa henkilöstöä. Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat hyvinvointialueuudistuksen myötä siirtyneet hyvinvointialueille, mutta oppilaitoksilla on edelleen myös omaa hyvinvointihenkilöstöä.

Henkilöstön nimikkeiden kirjo on poikkeuksellisen laaja

Hyvinvoinnin tukemisessa työskentelevän henkilöstön nimikkeet vaihtelevat suuresti. Eniten tehtävissä toimii erilaisin nimikkein ohjaajia, valmentajia, hanketyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä. Lisäksi tehtäviä hoitavat muun muassa koordinaattorit, opinto-ohjaajat ja opettajat. Nimikkeiden moninaisuus kuvastaa työn laaja-alaisuutta ja vahvaa kytkeytymistä oppilaitosten arkeen.

Työtä tehdään pääosin osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, mutta yli kolme neljästä vastaajasta kertoo, että hyvinvointia tuetaan myös yksilöllisessä työssä. Osassa oppilaitoksia on henkilöitä, jotka keskittyvät nimenomaan yksilölliseen hyvinvoinnin tukemiseen.

Rahoitus pääosin koulutuksen järjestäjien vastuulla

Hyvinvointia tukevan henkilöstön palkkakustannukset rahoitetaan pääosin koulutuksen järjestäjien omasta rahoituksesta joko kokonaan tai yhdistettynä hankerahoitukseen. Osa rahoituksesta toteutuu myös yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten seurakuntien, kanssa.

Tarve kasvaa – yksikään ei ennakoi vähenemistä

Selvityksen keskeisin viesti on selvä: 80 prosenttia vastaajista arvioi hyvinvointia tukevan henkilöstön tarpeen ammatillisessa koulutuksessa kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän ennallaan. Yksikään koulutuksen järjestäjä ei arvioi tarpeen vähenevän.

Tarpeen kasvua voivat selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen.

Resurssit huolestuttavat, vaikka yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa koetaan hyväksi

Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa koetaan pääosin hyväksi tai erittäin hyväksi (80 %). Samalla avoimissa vastauksissa nousee vahvasti esiin huoli hyvinvointialueiden riittämättömistä resursseista ja palveluihin liittyvistä viiveistä. Oppilaitokset toivovat, että palveluja ei siirrettäisi pois oppilaitosympäristöistä, ja että opiskelijat saisivat tukea mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin tarve vahvistaa soten ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. Tiedonsiirtoa tulee kehittää, erityisesti ennakoivassa työssä (esim. päihde- ja terveyshaasteet). Palveluohjausta ja palvelujen muotoilua tulisi kehittää yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.

Kuntouttava opetus vaatii vahvempaa soten ja koulutuksen yhteistyötä

Avoimissa vastauksissa korostui myös kuntouttavan opetuksen merkityksen kasvu. 

Useat vastaajat arvioivat, että kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä. Tämä voi vaatia myös lainsäädännön ja rahoituspohjan tarkastelua sekä ministeriöiden välisen yhteistyön vahvistamista.

Areena-verkosto ja Kuntaliitto ovat ehdottaneet kuntouttavan opetuksen mallia, jossa yhdistettäisiin hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä ammatillista koulutusta. 

”Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen vuonna 2021 on tuonut näkyväksi, että kaikilla nuorilla ei ole riittäviä valmiuksia suoriutua toisen asteen opinnoista heti peruskoulun jälkeen. Kasautuvat tuen tarpeet, erityisesti psyykkiset ja sosiaaliset haasteet, ovat lisääntyneet, eikä nykyjärjestelmä riittävästi huomioi opiskelijoita, joille tutkinnon suorittaminen ei ole realistista ainakaan väliaikaisesti”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen.

Areena-verkosto ja Kuntaliitto pitävät tärkeänä, että kuntouttavan opetuksen mallin tarve pysyy esillä. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää koulutuksen järjestäjien, työpajojen ja hyvinvointialueiden yhteistyötä eri alueilla. Selvityksen pohjalta voisi löytyä malleja, joista voisi yhdistellä valtakunnalliseksi skaalattavissa olevia yhteistyön muotoja ja käytäntöjä. Alueelliset kokeilut ja pilottien näkyväksi tekeminen ovat nyt keskeisiä, ja tällaisia onkin jo toteutuksessa. 

”Kyse on laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, ei vain ammatillisen koulutuksen tai edes koulutusjärjestelmän ongelmasta. Panostuksia tarvitaan koulutuspolun kaikkiin vaiheisiin, mutta ilmiön ja huonon kehityksen kierteen pysäyttäminen vaatii laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja kehittämistä. On hyvä kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä”, Eronen korostaa.

Johtopäätös: roolien selkeyttä ja matalan kynnyksen tukea tarvitaan lisää

Selvityksen perusteella hyvinvointia tukeva työ on vakiintunut osaksi ammatillista koulutusta, mutta sen asemaa ja resursseja tulee edelleen vahvistaa. Tämä kehittäminen vaatii yhteistyötä - hyvinvointialueen tehtävien ei tule valua kuntien tai koulutuksen järjestäjien vastuulle. Toisaalta elämänhallinnan ja hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että opiskelija pysyy kiinni opiskelussa vaikka olisikin välillä sote-palvelujen piirissä.

Keskeisimmät huomiot liittyvät:

• hyvinvointialueiden ja koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön tiivistämiseen
• tiedonsiirron parantamiseen
• matalan kynnyksen palvelujen saatavuuteen oppilaitoksissa
• riittävien resurssien turvaamiseen pitkäjänteisesti
• kuntouttavan opetuksen toimintamallien kehittämiseen

Lainsäädännön muutostarpeita ei nähty laajasti, mutta roolien selkeyttämistä ja hyvinvointia tukevan henkilöstön aseman vahvistamista pidetään tärkeänä.

Faktaa aiemmista selvityksistä:
Kuntaliitto selvitti syksyllä 2025 hyvinvointihenkilökunnan määrää myös varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa. Perusopetuksen ja lukioiden osalta peräti 85 prosenttia kunnista ilmoitti, että niissä työskentelee hyvinvointia tukevaa henkilöstöä.
 

• Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvitaan hyvinvointialueet | Kuntaliitto.fi
• Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin | Kuntaliitto.fi