Uusi julkaisu valottaa suomalaisten kuntien kestävyystyötä

Uudessa julkaisussa ”Kestävän kehityksen työn tila kunnissa 2023” käydään läpi kuntien kestävyystyötä suhteessa Agenda2030-viitekehykseen. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen kokonaisvaltaiseen eli ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen edistämiseen

Raportissa tarkastellaan suomalaisten kuntien näkemyksiä kestävään kehitykseen liittyvän työnsä merkityksestä, kestosta, painopisteistä, resursseista, hallinnosta, edisteistä, esteistä sekä kumppanuuksista ja yhteistoiminnasta. 

Kunnan rooli kestävän kehityksen edistämisessä on keskeinen. Kunnat edistävät aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteita ja ne nivoutuvat useimmiten osaksi kunnan toimintaa. 

Iso osa kunnista ei kuitenkaan käytä SDG-viitekehystä, vaikka kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät sisällöllisesti hyvin kuntien strategioissa. Vain harva kunta käyttää SDG-viitekehystä suoraan strategiansa pohjana.

Kunnan koko vaikuttaa kestävyystyöhön. Mitä suurempi kunta, sitä kokonaisvaltaisemmin kestävän kehityksen tavoitteita edistetään. Pienemmissä kunnissa on resurssien vähäisyyden takia tärkeämpää priorisoida myös käytännön kestävyystyötä. Toisaalta on pieniäkin kuntia, joissa Agenda2030 on otettu keskeiseksi ohjaavaksi viitekehykseksi. Eniten priorisoidaan ekologista kestävyyttä.

Edelläkävijäkunnat ovat kytkeneet Agenda2030-viitekehyksen strategiaansa ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Kestävyystyön koordinaatioon on varattu työaikaa ja nimetty vastuuhenkilö. Edelläkävijäkunnat mittavat edistymistään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. 

Kuntien näkemyksistä nousee esille, että kunnat pitävät suurimpana haasteena ja merkittävimpänä esteenä kestävyystyölle resurssien määrää. Heikentynyt taloudellinen tilanne nähdään uhkana Agenda2030-työn jatkuvuudelle. 

Seurantaa ja mittarointia tehdään kunnissa useilla eri tavoilla, muun muassa omilla strategiamittareilla ja erillisten ohjelmien indikaattoreilla. Muutama kunta on sitoutunut tekemään YK:n kestävän kehityksen paikallisarvion säännöllisin väliajoin.

Vaikka kansainvälistä kestävyysyhteistyötä tekee vain kourallinen suomalaisia kuntia, ne, jotka tekevät, ovat erittäin laajasti ja aktiivisesti verkostoituneita. Edelläkävijäkunnat tekevät enemmän kansainvälistä yhteistyötä kuin muut kunnat.

Julkaistussa raportissa avataan kuntien vastauksia vuonna 2023 toteutettuun kyselyyn, joka on osa yhteispohjoismaista hanketta. Tämä hanke kokoaa Islannin, Norjan, Ruotsin ja Suomen kuntaliittojen kyselydataa yhteispohjoismaiseksi aineistoksi. Vertailevan analyysin lopputuotteena julkaistaan pohjoismainen alueellinen kestävän kehityksen arvioraportti heinäkuussa 2024. Kuntaliitto raportoi pohjoismaisen kestävyysarvion tuloksista alkusyksystä.

Julkaisu ”Kestävän kehityksen työn tila kunnissa 2023” löytyy Kuntaliiton julkaisuista.