Mitä eurooppalainen teknologinen suvereniteetti merkitsee kuntasektorille?

EU:n ja sen jäsenmaat keskustelevat EU:n digisuvereniteetista eli tarpeesta vähentää Euroopan riippuvuutta alueen ulkopuolisten toimittajien digiteknologioista. Suomalainen kuntasektori pitää hyvänä, että Eurooppa on nyt tunnistaa haasteita, jotka liittyvät riippuvuuksiin Euroopan ulkopuolisista digipalveluiden ja -laitteiden toimittajista sekä pohtimaan tapoja vahvistaa ja luoda eurooppalaisia vaihtoehtoja alueen ulkopuolisten toimijoiden vaihtoehdoksi. Kuntaliitto selvitti kaupunkien ja kuntien näkökulmia 

Eurooppalaisen teknologisen suvereniteetin vahvistaminen on pitkä tie, jonka varrella ei ole edessä nopeita pikavoittoja tai kokonaisratkaisuja, vaan paljon lyhyitä ja pidempiä askeleita kohti kaukana horisontissa häämöttävää maalia.  

Digisuvereniteetti ei kunnissa kosketa vain EU:n ulkopuolisia pilvipalveluita. EU:n ulkopuolisten tuotevalmistajien sekä digipalveluntuottajien ohjelmistot, tietojärjestelmät, pilvipalvelut ja laitteet ovat olleet jo pidempään vallitsevassa asemassa Suomen kuntakentässä. 

Suomessa on pitkään rakennettu laajoja ekosysteemejä, jotka pitävät sisällään toisiinsa kietoutuneita EU:n ulkopuolisten toimittajien järjestelmiä, lisäarvopalveluita sekä komponentteja, kuten tekoälyn hyödyntämisen työkaluja. 

Tähän kokonaisuuteen tehtävistä muutokset, jotka korvaisivat EU:n ulkopuolisten toimittajien ratkaisuja eurooppalaisilla, voivat synnyttää merkittäviä muutoskustannuksia – sekä myös yleistä kustannustason nousua – ennen kuin eurooppalaisia kilpailukykyisiä ratkaisuja ja ratkaisuekosysteemejä on ehtinyt syntyä. 

Uusien palveluntoimittajien tuottamien teknologioiden ja järjestelmien tuominen mukaan osaksi digitaalista palvelukokonaisuutta vaatisi kunnassa myös uudenlaista osaamista.  

Jos Suomen kunnat vaihtaisivat pilvipalvelut eurooppalaiseen pilvipalveluratkaisuun, mikä olisi vaihdoksen lisäarvo? Jäisikö muutos vain näpäytykseksi ison kustannuserän jälkeen?  Digisuvereniteettimuutos tuleekin johtaa Euroopan tasolta, ei yksittäisen kunnan tai kuntien tasolta.  

EU rahoituksella tuetaan konsortiohankkeita, jotka tuovat mahdollisuuden tehdä yhdessä järkeviä modulaarisia palveluja. Euroopan komission tulee ohjata rahoitusta julkisen sektorin digitaalista suvereniteettia edistäviin konsortiohankkeisiin, joihin edelläkävijäkaupungit voisivat osallistua. 

Mitä toimijoiden sitoumukset merkitsevät Euroopalle?

Amerikkalaiset yhtiöt ovat antaneet Euroopalle erilaisia sitoumuksia. Esimerkiksi Microsoft vakuuttaa, että eurooppalaiset tiedot pysyvät Euroopassa, eikä niitä luovuteta Euroopan ulkopuolelle. Microsoft ja muut kilpailijansa ovat kuitenkin amerikkalaisia yhtiöitä ja toimivat Yhdysvaltain lainsäädännön mukaisesti.  Mikä on sitoumusten painoarvo ja voidaanko esimerkiksi kuntien riskiarviota perustaa sitoumuksiin?  

EU:n digisuvereniteetin tuoma muutos on niin massiivinen, että tarvitaan järkeä ja malttia. On toivottavaa, että tulevaisuudessa eurooppalaisia kilpailevia vastineita syntyy, mutta vaihtoehtojen tulee olla vastaavalla tasolla kuin mitä tällä hetkellä on tarjolla. Lisäksi tarvitaan kannustimia tai taloudellista tukea – niin yrityksille kuin käyttöönottajille.  

Faktalaatikko: Kolme pohjapaperia

Kuntaliiton EU:n digi- ja datasäädökset kuntasektorille -projektin osana käynnistettiin keväällä 2025 keskustelut ja työpajatyöskentelyt EU edunvalvontaviesteistä. Keskustelujen pohjana käytettiin vuoden 2024 kuntasektorin haastattelujen ja kyselyn yhteenvetoa koskien EU:n seitsemää digi- ja datasäädöstä. Keskusteluita ohjasi EU:n komissiossa keväällä 2025 julkaistu Tekoälyn maanosa -toimintasuunnitelma eli AI Continent Action Plan. 

Keskustelujen lopputuoksina laadittiin yhdessä kuntasektorin edustajien kanssa kolmeen eri teeman kantapaperit: 

1. Eurooppalainen teknologinen suvereniteetti kuntasektorilla,
2. Eurooppalaisen data- ja tietosuojasääntelyn kehittäminen kuntasektorin näkökulmasta sekä
3. EU:n sääntely ja tekoälyn hyödyntäminen kuntasektorilla

Kunnat voivat käyttää kantapapereita niin oman pohdintansa kuin näkemyksiensä muodostamisen tukena.