Kyösti Värri ja Mari Sjöström 1.3.2023

Koulutusjärjestelmän kehittäminen keskiöön ensi vaalikaudella

Valtion poistettava lukiokoulutuksen rahoitusleikkaus

Tuskin keneltäkään on jäänyt huomaamatta kuntien ja koulutuksen järjestäjien toimintaympäristön raju muutos. Väestönmuutos vaikuttaa kiistattomasti koulutuspalveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen kaikilla tasoilla 2020-luvulla. Koulutuksen järjestäjät ovat toistaiseksi pystyneet reagoimaan tilanteeseen muun muassa palveluverkkoaan sopeuttamalla.

Perusopetus vaatii kokonaistarkastelua

Perusopetuksen vuosiluokkien 1‒9 oppilaiden määrä on jo nyt valtakunnallisesti pienempi kuin 2000-luvun alussa. Kun joillakin seuduilla oppilasmäärät ovat kasvaneet, ovat ne useimmilla seuduilla laskeneet, osassa jopa yli 60 prosenttia.  Perusopetuksessa on jo tällä hetkellä yli 60 yhden koulun kuntaa. Perusopetuksen palveluverkkoon kohdistuukin jatkossa suuria haasteita.

Näyttää siltä, että nykyinen tiukka sääntely ei anna perusopetuksen järjestäjille tarpeeksi mahdollisuuksia varmistaa oppilaiden riittävä osaaminen ja edistää hyvinvointia eri alueilla. Esimerkiksi digitalisaation mahdollisuudet on tunnistettava osana koulutusjatkumon vahvistamista varhaiskasvatuksesta jatkuvaan oppimiseen asti. Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtia ja rakenteita onkin tarkasteltava kokonaisuutena seuraavalla hallituskaudella.

Valtion poistettava lukiokoulutuksen rahoitusleikkaus

Kunnat ovat lukiokoulutuksen suurin rahoittaja. Kunnat ja valtio vastaavatkin yhdessä lukiokoulutuksen rahoituksesta. Valtionosuusrahoituksen tulee tosiasiallisesti mahdollistaa toimintalainsäädännön mukaisen toiminnan järjestäminen laadukkaasti. Nyt näin ei ole, sillä valtio kohdistaa lukiokoulutukseen vuosittain yli sadan miljoonan euron leikkauksen.

Vaikka valtio leikkaa lukiokoulutuksen rahoitusta, kantavat kunnat ansiokkaasti vastuuta. Koska leikattu yksikköhintarahoitus ei vastaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia, joutuvat lukiokoulutusta järjestävät kunnat lisärahoittamaan lukiokoulutustaan. Järjestelmä ei toimi, kun lukiokoulutusta järjestävien kuntien rahoitusvastuu kasvaa. Valtion tuleekin poistaa lukiokoulutuksen rahoitusleikkaus.

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistettava

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän etuna on, että se ottaa osittain huomioon pienestä opiskelijamäärästä johtuvat korkeammat opiskelijakohtaiset kustannukset. Järjestelmän heikkoutena on, että rahoitus riippuu järjestämistavasta, ei olosuhteista. Tällä hetkellä sen voidaan sanoa jopa vaikeuttavan koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä.

Lukioikäluokkien pienentyessä nopeasti useimmilla seuduilla ja alueilla on keskeistä turvata laadukkaan koulutuksen saavutettavuus. Tällöin se edellyttää lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista ottamaan erityisesti saavutettavuus huomioon. Uudistetun rahoitusjärjestelmän on oltava neutraali toiminnan organisoinnin suhteen.

Koulutuksen järjestäjien yhteistyö tulee olemaan monilla seuduilla avainasemassa niin perusopetuksessa kuin toisen asteen koulutuksessa sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa. Normeihin perustuvan, rajoittavan sääntelyn sijasta tarvitaan tukea, kannustusta ja liikkumatilaa etsiä uudenlaisia koulutuksen järjestämismalleja osin myös yhteistyöllä. Tarvitaan paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia malleja.   

Tutustu Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteisiin

Erityisasiantuntija

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @KyostiVarri

Vaaleansininen laasti

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MariSjostrom

Vaaleansininen laasti

Tule kuulolle kuinka kunnat sykkivät -webinaariin

Valtakunnallisessa kuntakyselyssä ”Kuinka kuntasi sykkii?” kartoitettiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntansa tilannekuvasta. Perjantaina 15.3. kello 8.30-10 vedämme yhteen mielenkiintoisimpia tuloksia.

Ilmoittaudu mukaan tästä!

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme