Tiedote, 

Koronapandemia kasvatti suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien kustannuksia

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2020.

Vuoden 2020 aikana koronapandemiaan varautuminen ja palvelujen järjestäminen toivat kunnille huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Samanaikaisesti joitakin kuntalouteen myönteisesti vaikuttavia (tuloja tuovia kuten asiakasmaksut) toimintoja jouduttiin supistamaan. Valtiovallan toimesta kunnille korvataan koronapandemian aiheuttamia kustannuksia vuoden 2020 osalta, mutta pandemian aiheuttamat kielteiset vaikutukset mm. hoito- ja palveluvelan kertyminen tulevat näkymään sosiaali- ja terveydenhuollossa vielä useiden vuosien ajan. Kuntien talousluvuista ja kuntakohtaisista kommenteista käy ilmi, että ikääntymisen myötä hoitotarvikkeiden, ennalta ehkäisevien kotona annettavien palvelujen sekä välimuotoisten palvelujen tarve ja kysyntä ovat kasvaneet huomattavasti. ”Sama pätee lastensuojelupalvelujen ja mielenterveyspalveluihin, molempien kysyntä on ollut selkeässä kasvussa erityisesti vallitsevan koronatilanteen vuoksi”, toteaa erityisasiantuntija Maria Pernu Kuntaliitosta.

Erikoissairaanhoidon avohoidon osuus suurinta keskisuurten kuntien kustannuksista

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen ikävakioimattomat kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 1,28 miljardia euroa. Tästä kokonaissummasta sosiaalitoimen kustannukset ovat noin 560 miljoonaa euroa ja terveystoimen kustannukset hieman yli 718 miljoonaa euroa. Terveystoimen kustannuksiin sisältyvät sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon kustannukset. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat 3 747 euroa asukasta kohti. Ikävakioituina kustannukset olivat 3 714 euroa asukasta kohden. Kustannuksiltaan suurimmat kunnat olivat Kainuu (4 362 euroa asukasta kohti), Salo (3 868 euroa/asukas) ja Lohja (3 765 euroa/asukas). Vertailukunnista pienimmillä kustannuksilla sosiaali- ja terveystoimensa järjesti Sipoo, jossa ikävakoidut kustannukset olivat 3 337 euroa asukasta kohti. Euromääräisesti suurin kustannuslisäys vuonna 2020 oli Keravalla (6,5 %) ja Kainuussa (5,7 %) ja kustannukset vähenivät ainoastaan Kirkkonummella (2,6 %).

”Salossa vuoden 2020 erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset laskivat verrattuna vuo-teen 2019. Mitään yhtä selkeää syytä erikoissairaanhoidon kustannusten laskulle ei ole. Voidaan olettaa, että aiemmin tehdyillä panostuksilla perusterveydenhuollon lääkärien erityis-osaamiseen (psykiatri, fysiatri, geriatrian erikoislääkärit) on ollut vaikutusta”, arvioi Salon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Anneli Pahta.

Terveyskeskussairaalassa on ollut mahdollista hoitaa entistä vaativampaa hoitoa tarvitsevia potilaita. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon toimitettiin vuonna 2020 noin 1300 edellisvuotta vähemmän ja ei kiireelliset hoidot jäivät toteuttamatta.

Viime vuonna koronaviruksesta huolimatta henkilöstökulut olivat noin 0,6 miljoonaa edellis-vuotta pienemmät. ”Ennakkoon pelättiin, että korona nostaisi merkittävästi henkilöstökuluja, mutta Salon kulukehityksessä näkyy sekä sijaisten että sosiaalityön palveluiden rekrytointiongelmat. Tarvetta sijaisille on ollut, mutta rekrytointi on ollut hankalaa. Tämä voi johtaa pitkällä aikavälillä vakituisen henkilöstön kuormittumiseen ja näkyä viiveellä mm. sairauspoissaoloissa”, Anneli Pahta kertoo.

Suurissa kaupungeissa perusterveydenhuollon osalta avoterveyden-huollon ja kotihoidon kustannukset roimassa kasvussa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon, kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yhteenlasketut kustannukset olivat noin 5,37 miljardia euroa. Summalla katettiin noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut, joka kattaa 38 % koko maan väestöstä.

Edelliseen vuoteen verrattuna ikävakioidut kustannukset asukasta kohden kasvoivat kaikissa kaupungeissa yhteensä 2,2 %, mutta kasvu oli voimakkainta Kuopiossa 5,5 %, Tampereella 3,8 % sekä Oulussa 3,2 %. Vertailukaupungeissa käytettiin terveyden- ja vanhustenhuoltoon 2 305 - 2 774 euroa asukasta kohti vuonna 2020. Perusterveydenhuollon osuus kustannuksista oli 48 % ja erikoissairaanhoidon osuus 52 %. Turussa ja Oulussa on korkeimmat erikoissairaanhoidon avohoidon kustannukset, kun taas Vantaalla ja Espoossa on panostettu perusterveydenhuollon avoterveydenhuoltoon. Kustannusten kasvu oli kaikkein maltillisinta Turussa 0,7 % verrat-tuna edelliseen vuoteen.

“Vantaalla kustannuksia aiheuttivat mm. lisähenkilöstö, suojavaatteet ja tehostettu siivous sekä lentokentällä tapahtuva terveysturvallisuustoiminta, pandemiaterveysasematoiminta ja tartunnanjäljitys”, kertoo terveyspalvelujen johtaja Eila Koivunen. Pandemian vuoksi osassa palveluja vastaanottokäyntien määrä laski aiemmista vuosista. Lisäksi koronapandemia vaikutti henkilöstön saatavuuteen; osa vakansseista oli täyttämättä.

Toisaalta toimintamalleja muutettiin etävastaanottona tapahtuvaksi. Esimerkiksi lääkärivastaanotot, psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotot, diabetesvastaanotot ja päihdepalveluiden ryhmävastaanotot. “Fysioterapiaan pääsi ilman lähetettä, joten lääkärikäyntejä väheni. Kotisairaanhoidon toimintamallia kehitettiin niin, että potilasta hoidettiin mahdollisimman pitkään kotona. Näillä vältettiin päivystyskäyntejä. Sosiaalitoimen ympärivuorokautisessa hoidossa on siirretty laitos-hoitopainotusta tehostettuun ja kuntouttavaan palveluasumiseen”, taustoittaa Eila Koivunen. Mielenterveyshoitajat siirtyivät erikoissairaanhoidosta terveydenhuollon avopalveluihin, jolloin erikoissairaanhoidon käynnit vähenivät.

“Pandemiavuodesta oppineena säilytetään hyvät uudet käytänteet, kuten etävastaanotto. Kustannusvertailu on ollut apuna toimintojen kehittämisessä. Vallitseva hoitajapula on huolestuttava terveyspalveluissa”, summaa Koivunen.

 

Tietoa kustannusvertailuista

Suomen Kuntaliiton toteuttamat kustannusvertailut koostuivat kahdesta erillisestä aineistosta, joissa vertailtiin suur-ten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuonna 2020. Vertailussa käytetään bruttokustannuksia, koska tavoitteena on selvittää ja vertailla syntyneitä kustannuksia eikä lo-pullista rasitetta. Tästä periaatteesta on kuitenkin poikettu sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon osalta, koska bruttokustannuksia ei ole voitu saada. Myös oma erikoissairaanhoito ilmoitetaan nettona.

Suurten kaupunkien kustannusvertailuun osallistuivat Espoo, Helsinki, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalihuollon sektorilta eli vanhusten kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun osallistuivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Porvoo, Salo ja Sipoo.

 

Lisätietoja:

Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja, p. 050 596 9866

Anu Nemlander, erityisasiantuntija, p. 050 563 6180

Maria Pernu, erityisasiantuntija, p. 050 475 8096

 

Suurista kaupungeista lisätietoja antaa:

Jolkkonen Juha, toimialajohtaja, Helsinki, p. 09 3105 2482

Koivunen Eila, terveyspalvelujen johtaja, Vantaa, p. 0405455272

Komulainen Mikko, hyvinvointijohtaja, Lahti, p. 044 716 1735

Kuosmanen Taru, hyvinvointipalvelujen johtaja, Tampere, p. 040 704 7337

Liuksa Riitta, toimialajohtaja, Turku, p. 050 559 0571

Mustajoki Sanna, perusturvajohtaja, Pori, p. 044 701 8053

Saarinen Jari, apulaiskaupunginjohtaja, Kuopio, p. 044 718 6301

Yli-Knuuttila Heli, Johtava ylihammaslääkäri, Espoo, p. 050 544 6535

Ylitalo-Katajisto Kirsti, hyvinvointijohtaja, Oulu, p. 044 703 4007

 

Keskisuurista kunnista lisätietoja antaa:

Ahopelto Maire, kuntayhtymän johtaja, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, p. 08 6155 4200

Hokkanen Mikko, talousjohtaja, Kerava, p. 040 318 2804

Kokko Leena, sosiaali- ja terveysjohtaja, Sipoo, p. 09 2353 6500

Koskela Jaana, vt. perusturvajohtaja, Kirkkonummi, p. 040 504 5224

Pahta, Anneli, vt. sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja, Salo, p. 02 778 6000

Schröder Carita, perusturvajohtaja, Loviisa, p. 040 570 2807

Silvennoinen Ann-Sofie, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, Porvoo, p. 040 676 1374

Suominen Tuula, palvelualuejohtaja, Lohja, p. 044 374 1291

Tikkanen Ulla, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kauniainen, p. 09 505 6246

Tagit
Anu Nemlander

Anu Nemlander

Erityisasiantuntija, terveydenhuolto
Sote-yksikkö
+358 9 771 2612, +358 50 563 6180
Vastuualueet
  • terveydenhuollon kansainväliset asiat
  • terveydenhuollon rahoitus-, talous- ja tilastoasiat
  • palveluseteli
  • veteraaniasiat