Tiedote, 

Julkisen talouden menopaineita on hillittävä ja koronamenot kompensoitava kunnille budjettiriihessä

Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt kuntakentän budjettiriihitavoitteet 25.8.2022. 

Valtiovarainministeriön budjettiesitys on varsin antelias siitä huolimatta, että valtion budjetti on noin 8000 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulevien vuosien rahoituksellista liikkumavaraa syövät oletettua hitaampi talouskehitys, korkojen nousu, väestön ikääntymiseen ja Ukrainassa käytävään sotaan liittyvät menopaineet sekä monet julkisen sektorin laajenevat velvoitteet ja lisäsääntely. 

– Tulevien vuosien poukkoilevan kuntapolitiikan välttämiseksi julkisen talouden menopaineita on hillittävä. Kestävä julkinen talous on kuntatalouden etu. Mitä enemmän tuloja vähennetään ja menoja lisätään nyt, sitä isompia korjaavia toimia on edessä, hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen sanoo. 

Kuntataloutta haastavat myös pula osaavasta työvoimasta sekä yhä jatkuvat koronaepidemian vaikutukset. 

– Valtion on pidettävä kiinni sitoumuksistaan ja kompensoitava kunnille täysimääräisesti tänä vuonna koronaan liittyvät terveysturvallisuuden menot, toimitusjohtaja Minna Karhunen korostaa. 

Kunnille tulee turvata vakaa rahoitus ja työrauha hoitaa alati lisääntyvät tehtävänsä paikallisesti kustannustehokkailla ja sujuvilla tavoilla. 

– Kuntien velvoitteiden rahoituksen tasoon ja pysyvyyteen pitää tulevina vuosina kiinnittää riittävästi huomiota hintojen noustessa. Samalla valtion normiohjausta on vähennettävä, pääekonomisti Minna Punakallio painottaa. 

Keskeisimmät tavoitteemme budjettiriiheen: 

  1. Valtion on pidettävä kiinni lakisääteisten ja hallitusohjelman sitoumusten täyttämisestä kunnille. Esimerkiksi valtionosuuksien indeksikorotukset, veroperustemuutosten menetysten sekä uusien ja laajenevien tehtävien kompensoinnit tulee toteuttaa. 

  2. Kunnille on korvattava koronapandemiasta aiheutuvat välittömät terveysturvallisuuden menot täysimääräisesti vuonna 2022.   

  3. Pitkään valmisteltu kiinteistöverouudistus on saatava valmiiksi tällä vaalikaudella.  

  4. Teiden ja ratojen korjausvelkaa ei tule kiihdyttää budjettileikkauksin. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa tulee toteuttaa myös kestävän liikkumisen osalta. Valtiontukia kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tulee nostaa. Kehittämisinvestointien rahoitustason ennustettavuudesta tulee huolehtia vähintään Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti. MAL-sopimusten jatko sekä valtion rahoituksen riittävä taso on turvattava. 

  5. Kuntien velvoitteiden rahoitukseen pitää tulevina vuosina kiinnittää riittävästi huomiota. Raaka-aineiden ja energian hinnat sekä kasvava sääntely ja puutteellisesti rahoitetut lakiuudistukset lisäävät kuntien menoja. 

  6. Julkisen sektorin menopaineita ei tule lisätä laajentamalla kuntien tai hyvinvointialueiden sääntelyä, tehtäviä tai velvoitteita eikä myöskään tiukentamalla palveluihin liittyviä mitoituksia. Pysyviä tehtävien laajennuksia ei tule rahoittaa kertaluonteisilla elvytysrahoilla. 

  7. Valtion normiohjausta on vähennettävä. Esimerkiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmäehdotuksessa tarpeettoman yksityiskohtainen sääntely ja keskitetyt ratkaisut tulevat kunnille kalliiksi. Vihreässä siirtymässä kunnilla tulee säilyä mahdollisuus valita olosuhteisiinsa parhaiten sopivat päästövähennyskeinot. 

  8. Kuntien rahoitusvastuu perustoimeentulotukeen tulee poistaa mahdollisimman pian hyvinvointialueuudistuksen käynnistymisen jälkeen. 

  9. Työvoimapulaa tulee helpottaa nopeilla toimilla lisäämällä eri alojen, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen, aloituspaikkoja.   

  10. Sellaiset sote-uudistuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa, on korvattava täysimääräisesti. Näitä ovat esimerkiksi hallinnon, tukipalveluiden ja ICT-ratkaisujen uudelleenjärjestelyt. 

  11. Julkisen sektorin velvoitteet tulee rahoittaa kustannukset kattavalla yleiskatteellisella rahoituksella, eikä pysyvien velvoitteiden rahoittamiseen tule käyttää määräaikaista rahoitusta.   

Lisätiedot: 

Hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen, 050 547 5590, joona.rasanen@lohja.fi  
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, 09 771 2000, minna.karhunen@kuntaliitto.fi 
Pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175, minna.punakallio@kuntaliitto.fi 

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme