Kuntaliitto pitää tärkeinä EU:n ilmastopäästövähennystavoitteita vuodelle 2040

Euroopan komissio julkaisi helmikuussa tiedonannon ja vaikutustenarvion vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Tavoitteeksi asetetaan 90 % nettopäästövähennys verrattuna vuoteen 1990. Kyseessä on välitavoite kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta, johon EU:n ilmastolaki velvoittaa.

Kuntien täytyy jatkossakin saada valita paikallisesti soveltuvimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Kuntaliitto tukee komission tiedonannossa asetettua päästövähennystavoitetta, joka luo ennakoitavuutta vihreän siirtymän ja ilmastotyön toteuttamiseen kunnissa, ja tuo varmuutta investointiympäristöön. 

On kuitenkin keskeistä, että kunnat voivat jatkossakin valita paikallisesti soveltuvimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi, ja tukea toimenpiteisiin on saatavilla. Ilmastopolitiikan jatkoa suunniteltaessa on varmistettava, että siirtymä ei lisää eriarvoisuutta kuntien välille, ja kuntien mahdollisuudet luoda kestäviä ja vähäpäästöisiä elinympäristöjä kaikille turvataan.

Kuntien päätöksistä noin 45 prosenttia liittyy suoraan tai välillisesti EU-säädöksiin - uutta ilmastopolitiikkaa koskevassa keskustelussa on myös kuntasektorin syytä olla mukana

Kuntaliiton tekemän tuoreen selvityksen mukaan noin 45 prosenttia kuntien päätöksistä liittyy suoraan tai välillisesti EU-säädöksiin. Elinympäristöä koskevissa päätöksissä osuus on vielä suurempi, esimerkiksi Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla osuus nousee jopa 76 prosenttiin. 

Kaavoitus, rakentaminen, liikenne sekä vesi-, jäte- ja energiahuolto ovat toimia, joilla useimmin on kytkös EU-normeihin. Näillä sektoreilla tehdään myös tulevaisuuden ilmastopolitiikkaa. Koska EU-lainsäädäntö vaikuttaa suoraan kuntien toimintaan, uutta ilmastopolitiikkaa koskevassa keskustelussa on myös kuntasektorin syytä olla mukana.

Kuntien kokemukset lainsäädännön toimeenpanosta hyödynnettävä ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön valmistelussa

Komission tiedonannon tarkoitus on aloittaa poliittinen keskustelu siitä, kuinka eurooppalaista ilmastopolitiikan ohjauskehystä vuodesta 2030 eteenpäin tulee rakentaa. Tiedonanto toimii siis lähtölaukauksena uuden ilmastopolitiikan muodostamiselle. Komission tiedonanto on tässä vaiheessa suuntaa antava. Lopulliset päätökset varsinaisen ilmastolain muutoksista tekee EU-parlamentti yhdessä jäsenmaiden kanssa EU-parlamenttivaalien jälkeen.

Komission tiedonannossa alleviivataan, että juuri valmistuneen, 55 % päästövähennykseen 2030 tähtäävän 55-valmiuspaketin toteutuminen suunnitellusti on 2040 välitavoitteen onnistumisen edellytys. Lakipaketti sisältää laajasti myös kuntia koskevia velvoitteita esimerkiksi energiansäästöön, rakennuksiin ja liikenteeseen liittyen.

Uusien säädösten toimeenpanoa ja tehokkuutta onkin seurattava tiiviisti, jotta voidaan todentaa säädösten toimivuus ja toisaalta tunnistaa ongelmakohdat. Onnistuneen ilmastolainsäädännön perustana on tieto siitä, miten nykyinen sääntely toimii ja mahdollistaa tehokkaiden ratkaisujen syntymisen ja käyttöönoton. Kuntaliitto pitää keskeisenä, että kuntien kokemukset lainsäädännön toimeenpanosta hyödynnetään ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön valmistelutyössä.

Suomi ei saavuta ilmastotavoitettaan ilman, että kunnat onnistuvat tavoitteissaan

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja arviolta 90 % suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut ilmastotavoitteen. Kuntien yhteenlasketut ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia, ja niiden valossa kunnat ovat hyvässä asemassa saavuttaakseen EU:n tavoitteen vuodelle 2040. 

Suomi ei saavuta ilmastotavoitettaan ilman, että kunnat onnistuvat tavoitteissaan. 

Onkin varmistettava, että EU:n uusi ilmastopolitiikka tukee kuntia tavoitteen saavuttamisessa. Riittävät resurssit ja osaaminen ovat kuntien onnistumisen edellytyksiä. Lisäksi on keskeistä, että sääntely-ympäristön selkeyteen eri sektoreiden välillä panostetaan, ohjauskeinojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan asetetaan riittävät resurssit ja paikallistason viranomaisten rooli sekä investointien mahdollistajina että perusinfran investoijina huomioidaan. 

Tavoitteet vihreälle siirtymälle tulisi asettaa niin, että keinovalikoima säilyy teknologianeutraalina.

Kiinnostaako kuntien ilmastotyö ja sitä koskeva uunituore selvitys?

Tule kuulolle 14.3. klo 13-14.30 järjestettävään Miltä näyttää kuntien ilmastotyö -webinaariin, lue lisää täältä.