

- kuntademokratia
- asukkaiden osallistuminen ja osallisuus
- kuntien ja järjestöjen yhteistyö
Kuntalaisten osallisuuden edistämiseen on kunnilla monia mahdollisuuksia. Osa niistä on lakisääteisiä kuntalaisten osallistumisoikeuksia, osa kuntien itsensä kehittämiä ja vapaaehtoisesti toteuttamia. Kaiken osallistumisen lähtökohtana on avoin viestintä ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Tarkoituksena on tarjota kuntalaisille monipuolisia osallistumisen paikkoja. Vahva osallisuus ja aktiiviset kuntalaiset tekevät kunnasta yhteisöllisen, elinvoimaisen ja sosiaalisesti kestävän.
Osallisuuden johtamisen työkaluksi kunnan kannattaa kirjata osallisuuden tavoitteet, niiden toteuttaminen ja resurssointi, seuranta ja arviointi esimerkiksi kunnan tai alueen osallisuusohjelmaksi tai osallisuussuunnitelmaksi.
Osallisuusohjelma tai viittaus osallisuusohjelmaan on hyvä liittää myös kuntastrategiaan ja hyvinvointikertomukseen. Tämä varmistaa osallisuuden edistämisen valumisen läpi kaikkien kunnan toimialojen ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa esimerkiksi nuorisopalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja ympäristöpalveluissa.
Samalla se auttaa hahmottamaan miten kuntapäättäjiä voidaan tukea kestävää kehitystä edistävässä päätöksenteossa esimerkiksi ilmastodemokratian näkökulmasta.
Osallisuustoiminnan tavoitteiden asetteluun vaikuttaa kunnan lähtötilanne osallisuustoiminnassa ja strategiset painopisteet. Yksittäisten suoritteiden, kuten kyselyn vastaajamäärien, mittaamista tärkeämpää on nähdä kunnan tekemän osallisuustyön kokonaisuus ja todentaa osallistumisen vaikuttavuutta.
Kunta voi tehdä lähtötason arvioinnin Kuntaliiton itsearviointilomakkeen avulla. Se on saatavilla Kuntaliiton julkaisusta Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin. Kuntaliitossa on valmistettu myös sähköinen itsearviointityökalu. Siinä kysymyspatteristo on suunniteltu erityisesti maaseutumaisten kuntien tarpeisiin.
Vahva asukkaiden osallisuuden kokemus hyödyttää kuntaa monella tasolla. Siitä on hyötyä paitsi yksilön oman elämänhallinnan ja hyvinvoinnin näkökulmasta, myös yhteisöllisyyden ja konkreettisen osallistumisen näkökulmasta.
Lähiyhteisöönsä kiinnittynyt ihminen haluaa panostaa oman elinympäristönsä sekä kunnan palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Näin myös kunta hyötyy ja vahvistaa asiakasymmärrystään kokemusasiantuntijuuden myötä. Tämä auttaa kehittämään ja järjestämään oikeita ja laadukkaita, asukkaiden tarvitsemia palveluja.
Tärkeä ulottuvuus osallisuudessa on myös asukkaiden omatoimisuuden ja vastuunottamisen lisääntyminen. Kaiken kaikkiaan vahva asukkaiden osallisuuden tunne lisää kunnan elinvoimaisuutta ja sosiaalista pääomaa.
Lue lisää:
Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin on kirjattu kuntalain 22§:ään (22 § (8.2.2019/175)). Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Kuntalain 22 pykälässä esitetään esimerkinomaisesti tapoja, joilla asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää.
Kunnat tarjoavat yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua ja niissä on perinteisten osallistumisen tapojen rinnalle kehitetty myös uusia osallisuusmenetelmiä. Kuntien tarjoamat osallistumisen eri tavat kuitenkin vaihtelevat kunnittain huomattavasti.
Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen -raportista saa tietoa, millaisia kuntalaisten osallistumisen edistämisen mahdollisuuksia kunnat tarjoavat.
Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat kehittyneet ja monimuotoistuneet. Käyttöön on otettu uusia osallistumisen tapoja. Tätä kehitystä on edesautettu lainsäädäntömuutoksilla.
Kuntalaisen osallistumisen eri muotoja voidaan luokitella seuraavasti: tieto-osallisuus, suunnitteluosallisuus, päätöksenteko-osallisuus ja toimintaosallisuus. Kunnan on hyvä tarjota mahdollisimman monen tyyppisiä osallistumisen mahdollisuuksia asukkaille ja asiakkaille.
Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin.
Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista.
Lue lisää:
Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa asukkaiden tarpeista lähtevää palvelujen kehittämistä ja kehittämisen painopisteen siirtämistä tuottajakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteen. Käyttäjälähtöisiä palveluja toteutetaan palvelumuotoilun keinoin.
Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan tuotteiden tai palveluiden kehittämisprosessia, jossa kehittämisessä on mukana eri monia tahoja: asiakkaita, asiantuntijoita ja palvelun tuottajia. Käytännön toteutukset vaihtelevat samoin kuin vaiheet, joissa osapuolet otetaan mukaan.
Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen suunnittelua yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa muotoilun menetelmin. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi erilaiset visuaaliset menetelmät.
Lue lisää:
Kumppanuuspöytä on ketterä osallisuusrakenne, jonka avulla kunta voi kohdata paikalliset asukkaat ja toimijat yhdenvertaisina kumppaneina.
Kumppanuuspöytä voi olla:
1. Paikkaperusteinen, alueellinen
2. Palveluperusteinen
3. Asiaperusteinen
Kumppanuuspöytätoimijoita voivat olla esimerkiksi järjestöt, yritykset, seurakunta, asukkaat ja vapaaehtoistoimijat, kunnan vaikuttamistoimielimet ja kunnan/kaupunginosayhdistykset sekä kyläyhdistykset.
Lue lisää:
Kunta on merkittävä osallisuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitäjä. Kunta myös tarjoaa kuntalaiselle erilaisia osallistumisen muotoja. Osa niistä on lakisääteisiä, osa vapaaehtoisia.
Kuntalaisten osallisuus ja osallistuminen on huomioitava kuntastrategiaa tehtäessä. Strategiaan tulisi kirjata myös se, miten sen toteutumista seurataan ja arvioidaan.
Vahvalla osallisuuden kokemuksella on merkittävät vaikutukset niin yksilön hyvinvoinnille kuin myös koko yhteiskunnalle. Se kannustaa yksilöä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja olemaan aktiivinen omassa lähiympäristössään ja siten lisäämään omalta osaltaan kunnan elinvoimaisuutta. Se edesauttaa myös osallistumaan kunnan palvelujen kehittämiseen ja toimimaan aktiivisesti järjestöissä.
Kun kunnassa päätetään lähteä kehittämään kuntalaisten osallisuutta, on siihen oltava vahva yhteinen tahtotila. Luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden kannattaa pohtia, mitä kunta tavoittelee kuntalaisten osallisuuden lisäämisellä.
Vaikuttava osallisuustyö tarvitsee johtamista ja riittävät resurssit, joista tärkeänä osana on myös viestintä.
Osallisuuden tsekkilista:
Lisää aiheesta Kuntaliitto.fi-palvelussa:
Lisää aiheesta muualla verkosssa:
Osallisuuspeli tarjoaa rungon ja raamit keskustelulle osallisuuden mahdollisuuksista ja toteuttamisesta. Pelin aikana pelaajat oppivat osallisuuden eri menetelmistä.
Pelin tarkoituksena on tehdä yhteinen suunnitelma siitä, minkälaisia osallisuusmenetelmiä, kenen kanssa ja millä aikataululla niitä toteutetaan valitussa kehityskohteessa.
Peli on ensisijaisesti tarkoitettu kunnan henkilökuntaan kuuluville ja toiminnasta vastaaville henkilöille. Myös asukkaat ja luottamushenkilöt voivat osallistua peliin. Sopiva määrä pelaajia yhtä peliä kohden on 4-8 henkilöä.
Pelin voi ladata veloituksetta tältä sivulta, mutta pelin painatus ja oheismateriaalien hankkiminen on pelaajatahon vastuulla. Yhteen peliin tarvitaan seuraavat materiaalit:
Tarkemmat ohjeet ja painolaatusuositukset löytyvät Paino-ohjeet -tiedostosta.
Palautetta Osallisuuspelistä voi laittaa sähköpostitse osoitteeseen demokratia@kuntaliitto.fi
Antoisia pelihetkiä!
Kuntaliitto tarjoaa kunnille työkaluja ja oppaita kuntalaisten osallisuuden edistämiseen sekä analyysejä ja tietoaineistoja kuntalaisten osallistumisesta.
Osallisuustoiminnan itsearviointityökalu
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi
Asiakasosallisuuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa
Opas kansalaispaneelin järjestämiseen kunnissa
Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin
Kuinka onnistua yhteiskehittämällä?
Evataan yhdessä! Vaikutusten ennakkoarvioinnilla kestäviä päätöksiä
Järjestöt maakunnan kumppanina
Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa
Ohjeita nuorisovaltuuston perustamiseen ja toimintasäännön laatimiseen
Sosiaalisesti kestävä osallisuus kuntien arjessa
Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen?
Osallistuvan budjetoinnin mallit ja trendit Suomessa
Erityisesti kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille tarkoitettu Kuntademokratiaverkosto kehittää ja vahvistaa kuntademokratiaa sekä tarjoaa väylän eri toimijoiden vertaisoppimiselle. Verkosto tarjoaa muun muassa tiedon ja kokemusten vaihtoa, hyviä käytäntöjä, kehittämisideoita ja kehittämistukea verkostotapaamisten välityksellä.
Kuntaliitto koordinoi verkoston toimintaa. Jos haluat verkoston sähköpostilistalle, lähetä pyyntö Päivi Kurikalle (etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi)
Kuntademokratiaverkoston toimintaperiaatteet
Demokratiakuutoset on Suomen kuuden suurimman kaupungin osallisuus- ja demokratia-asioiden asiantuntijoiden verkosto, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa jakamaan ajatuksia osallisuustyön kehittämisestä. Kuntaliitto koordinoi verkoston toimintaa.
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.