Kuntalaisten osallisuuden edistäminen

Osallisuuden johtamisen työkaluksi kunnan kannattaa kirjata osallisuuden tavoitteet, niiden toteuttaminen ja resurssointi, seuranta ja arviointi esimerkiksi kunnan tai alueen osallisuusohjelmaksi tai osallisuussuunnitelmaksi.

Osallisuusohjelma tai viittaus osallisuusohjelmaan on hyvä liittää myös kuntastrategiaan ja hyvinvointikertomukseen. Tämä varmistaa osallisuuden edistämisen valumisen läpi kaikkien kunnan toimialojen ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa esimerkiksi nuorisopalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja ympäristöpalveluissa.

Samalla se auttaa hahmottamaan miten kuntapäättäjiä voidaan tukea kestävää kehitystä edistävässä päätöksenteossa esimerkiksi ilmastodemokratian näkökulmasta.

Tavoitteellisuus edellyttää lähtötason arviointia

Osallisuustoiminnan tavoitteiden asetteluun vaikuttaa kunnan lähtötilanne osallisuustoiminnassa ja strategiset painopisteet. Yksittäisten suoritteiden, kuten kyselyn vastaajamäärien, mittaamista tärkeämpää on nähdä kunnan tekemän osallisuustyön kokonaisuus ja todentaa osallistumisen vaikuttavuutta.

Kunta voi tehdä lähtötason arvioinnin Kuntaliiton itsearviointilomakkeen avulla. Se on saatavilla Kuntaliiton julkaisusta Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin.  Kuntaliitossa on valmistettu myös sähköinen itsearviointityökalu. Siinä kysymyspatteristo on suunniteltu erityisesti maaseutumaisten kuntien tarpeisiin.

Kunnan osallisuusohjelmaa tehtäessä tulee tarkasti pohtia miksi ja miten kuntalaisten osallisuutta kunnassa halutaan vahvistaa. On tärkeää lähteä liikkeelle paikallisista tarpeista ja kartoittaa myös osallisuustyöhön käytettävät resurssit.

Vahva asukkaiden osallisuuden kokemus hyödyttää kuntaa monella tasolla. Siitä on hyötyä paitsi yksilön oman elämänhallinnan ja hyvinvoinnin näkökulmasta, myös yhteisöllisyyden ja konkreettisen osallistumisen näkökulmasta.

Lähiyhteisöönsä kiinnittynyt ihminen haluaa panostaa oman elinympäristönsä sekä kunnan palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Näin myös kunta hyötyy ja vahvistaa asiakasymmärrystään kokemusasiantuntijuuden myötä. Tämä auttaa kehittämään ja järjestämään oikeita ja laadukkaita, asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Tärkeä ulottuvuus osallisuudessa on myös asukkaiden omatoimisuuden ja vastuunottamisen lisääntyminen. Kaiken kaikkiaan vahva asukkaiden osallisuuden tunne lisää kunnan elinvoimaisuutta ja sosiaalista pääomaa.

Lue lisää:

Hyvän osallisuusohjelman sisältö

Helsinki

Jyväskylä

Lappeenranta

Kokkola

Oulu

Rovaniemi

Turku

Vaasa

Vantaa

Varkaus

Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin on kirjattu kuntalain 22§:ään  (22 § (8.2.2019/175)). Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Kuntalain 22 pykälässä esitetään esimerkinomaisesti tapoja, joilla asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää.

Kunnat tarjoavat yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua ja niissä on perinteisten osallistumisen tapojen rinnalle kehitetty myös uusia osallisuusmenetelmiä. Kuntien tarjoamat osallistumisen eri tavat kuitenkin vaihtelevat kunnittain huomattavasti.

Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen -raportista saa tietoa, millaisia kuntalaisten osallistumisen edistämisen mahdollisuuksia kunnat tarjoavat.

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat kehittyneet ja monimuotoistuneet. Käyttöön on otettu uusia osallistumisen tapoja. Tätä kehitystä on edesautettu lainsäädäntömuutoksilla.

Kuntalaisen osallistumisen eri muotoja voidaan luokitella seuraavasti: tieto-osallisuus, suunnitteluosallisuus, päätöksenteko-osallisuus ja toimintaosallisuus. Kunnan on hyvä tarjota mahdollisimman monen tyyppisiä osallistumisen mahdollisuuksia asukkaille ja asiakkaille. 

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin.

Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista.

Lue lisää:

Helsinki

Tuusula

Tampere

Käyttäjälähtöisyys, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu

Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa asukkaiden tarpeista lähtevää palvelujen kehittämistä ja kehittämisen painopisteen siirtämistä tuottajakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteen. Käyttäjälähtöisiä palveluja toteutetaan palvelumuotoilun keinoin.

Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan tuotteiden tai palveluiden kehittämisprosessia, jossa kehittämisessä on mukana eri monia tahoja: asiakkaita, asiantuntijoita ja palvelun tuottajia. Käytännön toteutukset vaihtelevat samoin kuin vaiheet, joissa osapuolet otetaan mukaan.

Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen suunnittelua yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa muotoilun menetelmin. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi erilaiset visuaaliset menetelmät.

Lue lisää:

COSIE-projekti 

Kumppanuuspöydät

Kumppanuuspöytä on ketterä osallisuusrakenne, jonka avulla kunta voi kohdata paikalliset asukkaat ja toimijat yhdenvertaisina kumppaneina.

Kumppanuuspöytä voi olla:

1. Paikkaperusteinen, alueellinen

2. Palveluperusteinen

3. Asiaperusteinen

Kumppanuuspöytätoimijoita voivat olla esimerkiksi järjestöt, yritykset, seurakunta, asukkaat ja vapaaehtoistoimijat, kunnan vaikuttamistoimielimet ja kunnan/kaupunginosayhdistykset sekä kyläyhdistykset.

Lue lisää:

Kumppanuuspöydän rakennusopas

Osallisuus arjen työkaluna -osallisuuden johtaminen ja resurssointi

Kunta on merkittävä osallisuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitäjä. Kunta myös tarjoaa kuntalaiselle erilaisia osallistumisen muotoja. Osa niistä on lakisääteisiä, osa vapaaehtoisia.

Kuntalaisten osallisuus ja osallistuminen on huomioitava kuntastrategiaa tehtäessä. Strategiaan tulisi kirjata myös se, miten sen toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Vahvalla osallisuuden kokemuksella on merkittävät vaikutukset niin yksilön hyvinvoinnille kuin myös koko yhteiskunnalle. Se kannustaa yksilöä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja olemaan aktiivinen omassa lähiympäristössään ja siten lisäämään omalta osaltaan kunnan elinvoimaisuutta. Se edesauttaa myös osallistumaan kunnan palvelujen kehittämiseen ja toimimaan aktiivisesti järjestöissä.

Kun kunnassa päätetään lähteä kehittämään kuntalaisten osallisuutta, on siihen oltava vahva yhteinen tahtotila. Luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden kannattaa pohtia, mitä kunta tavoittelee kuntalaisten osallisuuden lisäämisellä.

Vaikuttava osallisuustyö tarvitsee johtamista ja riittävät resurssit, joista tärkeänä osana on myös viestintä.

Osallisuuden tsekkilista:

• Sopikaa osallisuustyölle selkeät tavoitteet
• Perustakaa mahdollisimman laaja osallisuusryhmä huomioiden myös kumppanuudet ja eri verkostot
• Vastuuttakaa osallisuustyö jollekin kunnan viranhaltijalle, joka vastaa työn koordinoinnista
• Sopikaa myös, miten osallisuustyön tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan
• Osallisuustyön koordinaattori huolehtii siitä, että tehdystä osallisuustyöstä raportoidaan kunnan johtoryhmälle säännöllisesti
• Kartoittakaa kuntalaisille tarjolla olevat osallisuuden muodot ja osallistumismahdollisuudet
• Kirjatkaa tavoiteltavat osallisuutta ja osallistumista vahvistavat toimenpiteet osallisuusohjelmaan. Se voi olla myös osa hyvinvointikertomusta tai jotain muuta asiakirjaa.

Lisää aiheesta Kuntaliitto.fi-palvelussa:

• Kuntademokratiaverkoston 10.3.2020 tapaamisen materiaalit teemalla ”Osallisuuden johtaminen ja resurssointi”
• Kuntademokratiaverkoston blogi 4.3.2020: Hypetyksestä huomio osallistuvan budjetoinnin resursseihin.  

Lisää aiheesta muualla verkosssa:

• Esimerkkejä kuntien osallisuussuunnitelmista ja -ohjelmistaexternal link (THL)

Tutustu peliin

Osallisuuspelin tavoitteet

Osallisuuspeli tarjoaa rungon ja raamit keskustelulle osallisuuden mahdollisuuksista ja toteuttamisesta. Pelin aikana pelaajat oppivat osallisuuden eri menetelmistä.

Pelin tarkoituksena on tehdä yhteinen suunnitelma siitä, minkälaisia osallisuusmenetelmiä, kenen kanssa ja millä aikataululla niitä toteutetaan valitussa kehityskohteessa.

Kenelle peli on tarkoitettu?

Peli on ensisijaisesti tarkoitettu kunnan henkilökuntaan kuuluville ja toiminnasta vastaaville henkilöille. Myös asukkaat ja luottamushenkilöt voivat osallistua peliin. Sopiva määrä pelaajia yhtä peliä kohden on 4-8 henkilöä. 

Mistä pelin voi saada?

Pelin voi ladata veloituksetta tältä sivulta, mutta pelin painatus ja oheismateriaalien hankkiminen on pelaajatahon vastuulla. Yhteen peliin tarvitaan seuraavat materiaalit: 

• pelilauta
• fasilitaattorin ohjeet
• ohjekortit
• menetelmäkortit
• punaisia ja vihreitä pelimerkkejä
• tarralappuja (post-it)
• kyniä

Tarkemmat ohjeet ja painolaatusuositukset löytyvät Paino-ohjeet -tiedostosta.

Palautetta Osallisuuspelistä voi laittaa sähköpostitse osoitteeseen demokratia@kuntaliitto.fi

Antoisia pelihetkiä!

• Osallisuuspelin pelilauta
• Fasilitaattorin ohje
• Fasilitaattorin muistilista
• Ohjekortit
• Menetelmäkortit
• Pelimerkit (tulostus)
• Punaiset pelimerkit (paino)
• Vihreät pelimerkit (paino)
• Paino-ohjeet

Kuntaliitto tarjoaa kunnille työkaluja ja oppaita kuntalaisten osallisuuden edistämiseen sekä analyysejä ja tietoaineistoja kuntalaisten osallistumisesta.

TYÖKALUT JA TOIMINTAMALLIT

Osallisuustoiminnan itsearviointityökalu 

Osallisuuspeli 

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi 

JULKAISUT

Oppaat

Asiakasosallisuuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa

Opas kansalaispaneelin järjestämiseen kunnissa

Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin 

Kuinka onnistua yhteiskehittämällä? 

Kuntalaiset keskiöön 

Kumppanuuspöydän rakennusopas 

Evataan yhdessä! Vaikutusten ennakkoarvioinnilla kestäviä päätöksiä 

Järjestöt maakunnan kumppanina

Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa 

Ohjeita nuorisovaltuuston perustamiseen ja toimintasäännön laatimiseen 

Tutkimusraportit

Sosiaalisesti kestävä osallisuus kuntien arjessa

Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen? 

Osallistuvan budjetoinnin mallit ja trendit Suomessa 

ANALYYSIT JA TIETOAINEISTOT

Kuntalaistutkimus 

Kuntademokratiaverkosto

Erityisesti kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille tarkoitettu Kuntademokratiaverkosto kehittää ja vahvistaa kuntademokratiaa sekä tarjoaa väylän eri toimijoiden vertaisoppimiselle. Verkosto tarjoaa muun muassa tiedon ja kokemusten vaihtoa, hyviä käytäntöjä, kehittämisideoita ja kehittämistukea verkostotapaamisten välityksellä.

Kuntaliitto koordinoi verkoston toimintaa. Jos haluat verkoston sähköpostilistalle, lähetä pyyntö Päivi Kurikalle (etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi)

Kuntademokratiaverkoston toimintaperiaatteet

Jäsenten kokemuksia

Demokratiakuutoset

Demokratiakuutoset on Suomen kuuden suurimman kaupungin osallisuus- ja demokratia-asioiden asiantuntijoiden verkosto, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa jakamaan ajatuksia osallisuustyön kehittämisestä. Kuntaliitto koordinoi verkoston toimintaa.

Kuntaliiton strategiayksikön asiantuntijat