Linjoilla: Kuntaliiton asiantuntijoiden blogi

Esitän alkuun 35 miljardin arvoisen kysymyksen: Olisiko jo aika tunnistaa julkisten hankintojen potentiaali strategisena työkaluna? Oma vastausehdotukseni: Olisi. Jatka lukemista, niin tiedät miksi. Viime viikolla VM ja Kuntaliitto perustivat Suomeen julkisten hankintojen yhteistyöfoorumin, Hankinta

Hallitusneuvottelut ovat hyvässä vauhdissa. Kuntien intressit veropuolella voidaan luokitella kolmeen osaan. Ensimmäisellä tavoitteella on kunnille suuri fiskaalinen merkitys, toinen vaikuttaa kuntalaisten verorasituksen oikeudenmukaiseen jakaantumiseen ja kolmannella voidaan vaikuttaa verotuottojen

Kuntayhtymille on taas lähivuosina tilausta. Riippumatta siitä, mitä tuleva hallitus aikanaan päättää jatkosta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa on mahdollista kehittää kuntapohjaisesti lähivuosina kuntayhtymien pohjalta. Kiinnostusta kuntayhtymien kehittämiseen ja omistajaohjauksen parantamiseen on

Vammaispalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vammaislainsäädäntöä koskeva uudistus on ollut vireillä vuodesta 2012 lähtien. Tarkoituksena on ollut yhdistää laki kehitysvammaisten erityishuollosta sekä laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, jotka erillisinä

”Pirkanmaa ei halunnut odottaa hallituksen linjauksia sote-uudistuksesta, vaan otti ohjat omiin käsiinsä ja aloitti kuntapohjaisen sote-uudistuksen valmistelun”, uutisoitiin muutama päivä sitten. Nykyisten seitsemän sote-maakunnan lisäksi samaan ratkaisuun ovat päätymässä suurin osa maakunnista.

Suomessa valittiin omat lainsäätäjät eduskuntaan huhtikuussa, ja koko Eurooppa valitsee lainsäätäjät Euroopan parlamenttiin toukokuussa. Eduskuntavaaleista vielä jaksetaan kiinnostua, mutta EU -vaalit koetaan helposti liian kaukaisiksi. Jatkuvasti Suomessa purnataan alhaisista äänestysprosenteista,

Eräs kaatuneen sote- ja maakuntauudistuksen myönteinen sivutuote oli se, että alueiden kehittämisen avaintoimijoiden - erityisesti kuntaperusteisten maakunnan liittojen ja monialaisten ELY-keskusten - välille syntyi tiivis vuorovaikutus. Opittiin etsimään yhdessä keinoja, joilla alueiden elinvoimaa

Kuntataloudesta ei eduskuntavaalien alla juuri puhuttu. Se onkin monimutkaisine valtionosuusjärjestelmineen turuilla ja toreilla vaikeasti avautuva, abstrakti aihe. Mutta sitäkin enemmän vaalikeskusteluissa luvattiin palveluiden parannuksia, kuten oppivelvollisuuden pidentämistä, kaksivuotista

Meillä Suomessa on meneillään yksi supervaalivuosistamme tälle samalle keväälle osuneiden eduskunta- että eurovaalien takia. Ahvenanmaalaiset äänestävät lisäksi lokakuussa omissa kunta- ja maakuntapäivävaaleissaan. Muissakin Pohjoismaissa on tänä vuonna vaaleja: Norjassa on syksyllä kunta- ja

Kuntaliitto julkaisi äskettäin koosteen sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoista vuonna 2018 . Kooste kattaa 52 suurinta kuntaa sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät. Tietoja on koottu jo 15 vuoden ajan. Vuoden 2018 tiedot

Suomalaiset haluavat, että kunta luo asukkailleen mahdollisuuden ilmastoystävälliseen arkeen. Yhä useampi suomalainen on jo muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta

Syksyllä 2018 sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti, että asiakas- ja potilaslakia ei viedä eduskunnan käsiteltäväksi kuluvan hallituskauden aikana vaan hankkeen valmistelua jatketaan lausuntokierrokselta saadun palautteen pohjalta. Tämä ratkaisu oli perusteltu, sillä lakipaketti oli paisunut

Yhteentoimivuus muodostui melkein huomaamatta maaliskuun 2019 teemaksi Kuntaliitossa. Kuun alussa Tulevaisuuden kunnan digitalisointi -projekti järjesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa Kuntien yhteentoimivuusseminaarin, seuraavalla viikolla pidettiin Sanasto- ja kieli julkisissa palveluissa

Väestön määrän vähetessä ja sote-kustannusten kasvaessa hallituspuolueiden johtama lainsäädäntötyö ei yksin riitä ratkaisuksi. Kaikki keskeiset toimijat ja niiden tavoitteet on tunnistettava avoimesti sekä luotava dialogi yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Uudistusten aikaansaaminen on Suomessa

Kuntiin liittyvät asiat ovat viime viikkoina puhuttaneet niin mediaa kuin tavallisia suomalaisiakin. Keskustelua on käyty vanhusten hoidosta kuntien taloustilanteeseen ja väestöennusteista sote-uudistuksen tulevaisuuteen. Vaikka Kuntakenttää kohtaavat monet haasteet, myös ratkaisun avaimet ovat

Suomi aloittaa kiertävän EU -puheenjohtajakautensa heinäkuun alussa. Tämä puolen vuoden jakso sattuu varsin haastavaan ajankohtaan niin maailmanpoliittisen kuin Euroopan sisäisenkin tilanteen vuoksi. Kiina tekee maailmanvalloitustaan ja USA on entistä haluttomampi transatlanttiseen yhteistyöhön.

Vuosi 2019 on lähtenyt käyntiin valmistautuessa muun muassa tiedonhallintalakia koskevaan valiokuntakäsittelyyn. Mikäli kyseistä lakia koskeva hallituksen esitys ehditään eduskunnassa käsitellä, niin suunniteltu voimaantuloaika on 1.9.2019. Hallintovaliokunta kuuli Kuntaliittoa hallituksen

Tällä ja edellisellä hallituskaudella valtionosuuslakeja on muutettu siten, että kunnat saavat 2,3 miljardia euroa vähemmän valtionosuutta vuonna 2019, kuin mitä ne olisivat saaneet ilman vuosien 2012–2019 valtionosuuden vähennyspäätöksiä. Esi- ja perusopetuksen osuus peruspalvelujen

Viime päivien kuumin puheenaihe on ollut vanhustenhuolto ja siinä havaitut puutteet. Keskustelun tuoksinassa on usein unohtunut se, mitä on tapahtunut: yritysten räikeitä, tietoisesti tehtyjä lupaehtojen ja sopimusten rikkomisia. Valvonta on pettänyt, vaikka sitä tehdään kolmella eri tasolla:

Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajien toiminnan epäkohdat ovat viime aikoina puhuttaneet julkisuudessa. Puutteita näyttäisi olevan erityisesti tiloihin ja varhaiskasvatuksessa noudatettaviin mitoituksiin liittyvissä asioissa. Samalla on moitittu kuntia valvonnan pettämisestä ja siitä että