Yleiskirje 9/80/2008, Sinikka Huhtala/aha, 4.3.2008

Valtion varoista korvausta ulkomailla kotipaikan omaavien sairaanhoidosta vuoden 2008 alusta

Sairausvakuutuslakia on muutettu vuoden 2008 alusta lukien. Sairaanhoitopiirit ja kuntien ja kuntayhtymien terveyskeskukset saavat korvauksen järjestämistään ja kustantamistaan sairaanhoitopalveluista, joiden järjestäminen ja kustantaminen perustuu EY-lainsäädäntöön tai muuhun Suomea sitovaan sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimukseen.

Korvaus suoritetaan palvelujen järjestämisestä ja kustantamisesta aiheutuneiden kustannusten mukaan siten kuin niistä säädetään erikoissairaanhoitolain 42–43 §:ssä ja kansanterveyslain 22 §:ssä. Korvauksen sairaanhoitopiirille ja terveyskeskukselle maksaa Kansaneläkelaitos.

Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, puh. (09) 771 2644, 050 584 6002

 

Asiakirjalähteet
Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta, HE 121/2007 vpStVM 16/2007 vpEV 75/2007 vp

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 1203/2007

 

Valtioneuvoston asetus Kansaneläkelaitoksen tehtävistä toimeenpantaessa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä sosiaaliturva- ja sairaanhoitosopimusten eräitä säännöksiä 1404/2007

 

Ulkomailla asuvien sairaanhoidosta Suomessa aiheutuvien kustannusten korvaaminen; Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:44

 

Ohjeet julkisen terveydenhuollon yksiköille sairaus- ja äitiysetuuksien ilmoittamista varten ja selvitys valtion korvausta varten, Kansaneläkelaitos 28.1.2008. (pdf-tiedosto)
Liite 1  Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain (pdf-tiedosto)
Liite 2 Luettelo maista ja hoito-oikeustodistuksista (pdf-tiedosto)

Kirje Sairaaloille ja terveyskeskuksille, Kansaneläkelaitos, Terveys- ja toimeentuloturvaosasto, Helmikuu 2008.

 

--------------------------------------------------------------------------------

 

Valtion varoista korvausta ulkomailla kotipaikan omaavien sairaanhoidosta vuoden 2008 alusta

Yleistä

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) valmistelun yhteydessä osana valtion ja kuntien rahoitusvastuiden selkeyttämistä sovittiin, että kunnallisen terveydenhuollon yksiköille, jotka joutuvat järjestämään ja kustantamaan sairaanhoitoa EY-lainsäädännön tai Suomea sitovan sosiaaliturvasopimusten perusteella, korvataan järjestetystä ja kustannetusta sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset valtion varoista (valtion korvaus).

 

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 §:n 2 momentin perusteella sairaus-vakuutuslakia on muutettu vuoden 2008 alusta lukien. Sen mukaan sairaanhoitopiirit ja terveyskeskusta ylläpitävät kunnat ja kuntayhtymät saavat korvauksen järjestämistään ja kustantamistaan lakisääteisistä terveyden- ja sairaanhoidonpalveluista, jos palveluiden järjestäminen perustuu EY-lainsäädäntöön tai muuhun Suomea sitovaan sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimukseen. Valtion puolesta korvauksen sairaanhoitopiireille ja terveyskeskusta ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille suorittaa Kansaneläkelaitos.

 

Valtion korvausta ei suoriteta, jos kunnalla ja kuntayhtymällä on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) nojalla oikeus periä hoidetulta potilaalta palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen maksu.

 

Suomen valtio vastaa edelleen kustannuksista, jotka aiheutuvat Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvien henkilöiden hoidosta ulkomailla, kun hoidon antaminen perustuu EY-lain-säädäntöön tai muuhun Suomen ja asianomaisen valtion solmimaan sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimukseen. Suomi on myös laskuttanut vastaavasti muita sopimusvaltioita sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusta ylläpitävien kuntien ja kuntayhtymien järjestämästä ja kustantamasta hoidosta. Suomella on voimassa Pohjoismaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa luopumussopimus kustannusten laskuttamisesta valtioiden välillä.

 

Sairaanhoidon järjestäminen Suomessa

Kaikille Suomessa sairastuneille tai vammautuneille henkilöille on järjestettävä kansallisen lainsäädännön mukaan kiireellinen sairaanhoito samojen perusteiden mukaan kuin hoitoa järjestetään Suomessa asuville siitä huolimatta, että henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa. Sairaanhoitoon kuuluu myös suun, leukojen ja hampaitten hoito. Sairastunut henkilö joudutaan hoitamaan käytännössä sellaiseen kuntoon, että hän kykenee matkustamaan turvallisesti kotimaahansa, joka on vastuussa hänen sairaanhoidostaan ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

 

Jäljempänä on tarkemmin kerrottu EY-lainsäädännön ja sosiaaliturva- ja sairaanhoitosopimusten velvoitteista ja niiden laajuudesta, asiakasmaksuista sekä valtion korvauksesta. Muusta kuin kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä henkilölle, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, voidaan tarvittaessa sopia, jollei se vaaranna hoitoon pääsyä koskevan lainsäädännön toteutumista.

 

Asiakasmaksut

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 13 §:n ja -asetuksen 24 §:n mukaan muulta kuin Suomessa asuvalta henkilöltä voidaan periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen maksu ja korvaus, jollei Suomea koskevasta sosiaaliturvasopimuksesta muuta johdu. Jos henkilöltä voidaan periä palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen maksu ja korvaus, se ei kerrytä henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa.

 

Aiheutuneiden kustannusten mukaisena maksuna voidaan pitää erikoissairaanhoitolain 42–43 §:n ja kansanterveyslain 22 §:n 2 momentin mukaan määräytyviä kustannuksia.

 

Jos maksua ei saada perityksi palvelun käyttäjältä tai hänen ottamastaan vakuutuksesta, maksu jää oleskelukunnan kustannukseksi, jollei sairaanhoitopiirien tai terveyskeskuskuntayhtymien perussopimuksissa ole kustannusten jakautumisesta muuta sovittu tai ei erikseen muuta päätetä.

 

Kansaneläkelaitos korvaa sairaanhoidon kustannuksia kunnille ja kuntayhtymille

Kansaneläkelaitos toimii sairausvakuutuslain 15 luvun 16 §:n nojalla Suomessa (EY) asetuksen 1408/71 (jäljempänä koordinaatioasetus), perusteella sairaanhoitomääräysten täytäntöönpanoa koskevissa asioissa Suomen virallisena yhteyselimenä silloin, kun kysymyksessä on EY-lainsäädäntö tai Suomen solmima sairaanhoito- tai sosiaaliturvasopimus.

 

Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen sairausvakuutuslain 16 a §:n nojalla Kansaneläkelaitos korvaa kunnalliselle terveydenhuollolle ne kustannukset, jotka ovat aiheutuneet koordinaatioasetuksen tai sairaanhoito- tai sosiaaliturvasopimusten velvoitteista. Sairausvakuutuslain 16 a §:n mukaan erikoissairaanhoidossa kustannuksilla tarkoitetaan maksua, joka määräytyy erikoissairaanhoitolain 42–43 §:n mukaan. Terveyskeskuksessa kustannuksilla tarkoitetaan maksua, joka määräytyy kansanterveyslain 22 §:n 2 momentin mukaan. Valtion korvaus suoritetaan myös niistä palveluista, jotka asiakasmaksulain säädännön mukaan ovat palvelun käyttäjälle maksuttomia; esimerkiksi alle 18-vuotiaan henkilön käynti terveyskeskuslääkärin vastaanotolla.

 

Kansaneläkelaitos korvaa palvelun järjestämisestä aiheutuvat kustannukset myös niissä tilanteissa, joissa valtioitten välisestä kustannusten korvaamisesta on luovuttu tai myöhemmin luovuttaisiin.

 

Kenestä suoritetaan valtion korvaus

Valtion korvaus suoritetaan koordinaatioasetuksen tai sairaanhoito- tai sosiaaliturvasopimusten piiriin kuuluvien henkilöiden käyttämien hoitopalveluiden aiheuttamista kustannuksista. Edellytyksenä on, että hoitoa saaneet henkilöt voivat osoittaa kuulumisensa sopimusten piiriin selvityksillä, jotka vaaditaan, jotta hoidon antanut sairaala ja terveyskeskus voisivat hakea kustannuksiinsa valtion korvausta ja että hoitoa on järjestetty vain sopimusten edellyttämässä määrässä ja laajuudessa. 

 

 

Suomen valtiota sitovat sosiaaliturvasopimukset

Suomea sitoo (EY) Asetus N:o 1408/71 (koordinaatioasetus), Pohjoismainen sosiaaliturva-sopimus, Australian valtion kanssa solmittu sairaanhoitosopimus ja Kanadan valtion kanssa solmittu sosiaaliturvasopimus, jonka sairaanhoitoa koskeva osa koskee vain Quebecin osavaltiota.

 

Suomessa järjestettävän hoidon laajuus määräytyy eri tavoin eri sopimustilanteissa.

 

Henkilön itsensä osoittama selvitys kuulumisestaan koordinaatioasetuksen tai sairaanhoito- tai sosiaaliturvasopimusten piiriin, merkitsee myös sitä, että käytetyistä palveluista asiakasmaksut peritään siten kuin niitä kunnassa ja kuntayhtymässä on päätetty periä kuntalaiselta. Tällöin hän on myös maksukattoa koskevan lainsäädännön piirissä. Henkilöllisyys todistetaan passilla tai muulla kuvallisella henkilöllisyystodistuksella, jolla voidaan liikkua valtiosta toiseen. Valtion korvauksen hakemista varten Kansaneläkelaitos saattaa asettaa muitakin ehtoja.

 

Muussa tapauksessa järjestetystä, myös kiireellisestä tai välittömästä tai välttämättömästä sairaanhoidosta, peritään aiheutuneiden kustannusten mukainen maksu ja korvaus asiakasmaksulain 13 §:n ja asetuksen 24 §:n nojalla. Aiheutuneiden kustannusten mukaan määrätty maksu ja korvaus ei kerrytä henkilön asiakasmaksulain 6 a §:n mukaista vuotuista maksukattoa Suomessa.

 

Eri sopimusten tarkoittama kiireellinen tai välitön tai välttämätön sairaanhoito/hoito järjestetään tilapäisenä pidettävän oleskelun aikana henkilön hoidon tarpeen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

 

Koordinaatioasetus – asetus (EY) N:o 1408/71

Kun Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA) 1993 ja vuotta myöhemmin 1994 Euroopan Unionin (EU) jäseneksi, Suomi samalla sitoutui noudattamaan Euroopan yhteisön lain-säädäntöä. Sopimuksen nojalla Suomen velvollisuudeksi tuli noudattaa yhteisön alueella jo voimassa ollutta (EY) N:o 1408/71-asetusta, jolla koordinoidaan jäsenvaltioiden alueella liikkuvien, jäsenvaltioiden sosiaaliturvan piirissä olevien henkilöiden, sosiaaliturvan määräytymistä EU/ETA-valtiossa ja Sveitsissä.

 

Koordinaatioasetus on uudistettu kokonaisuudessaan ja sen korvaava uusi koordinaatioasetus on jo hyväksytty (EY) N:o 883/2004. Asetuksen voimaantulo edellyttää toimen-panoasetusta, jonka hyväksymismenettely on vielä kesken. Uusi koordinaatioasetus on sairaanhoidon osalta pääsääntöisesti samansisältöinen kuin nyt voimassa oleva asetus. Uudet asetukset tulevat voimaan todennäköisesti parin vuoden kuluttua. 

Koordinaatioasetuksen piiriin kuuluvat Euroopan unionin ja talousaleen valtiot

Nykyisin koordinaatioasetuksen piirissä ovat kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot, Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot ja Sveitsi. EU/ETA-valtiot ja Sveitsi ovat sitoutuneet koordinaatioasetuksen 22 artiklan mukaan järjestämään oleskelun aikana välttämättömäksi tulevaa sairaanhoitoa tilapäisesti toisessa valtiossa oleskelevalle henkilölle samoin perustein kuin sairaanhoitoa järjestetään oleskeluvaltiossa kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

 

EU-jäsenvaltioita ovat: Alankomaat (Hollanti), Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itä-valta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.

 

ETA-jäsenvaltioita ovat: Islanti, Liechtenstein ja Norja.

 

Pohjoismaita ovat: Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska.

 

EY-asetusta 1408/71 sovelletaan myös Sveitsiin.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Euroopan parlamentti on hyväksynyt eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevan lainsäädännön joulukuussa 2003. Suomessa kortti otettiin käyttöön 1.6.2004. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on käytössä kaikissa EU/ETA-valtioissa ja Sveitsissä. Suomessa eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntää Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitos myöntää kortin yleensä siten, että se on voimassa kaksi vuotta. EU/ETA-valtioissa ja Sveitsissä kortin myöntävät asianomaisten valtioiden sosiaaliturvasta vastaavat laitokset. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on henkilökohtainen, joten oma kortti tulee olla myös alaikäisillä lapsilla ja nuorilla.

 

Eurooppalaisesta sairausvakuutuskortista käytetään myös lyhennystä EHIC, joka tulee sanoista European Health Insurance Card. E111–lomake on poistunut käytöstä. 

Koordinaatioasetuksen henkilöpiiri

Koordinaatioasetuksen piiriin kuuluvat EU/ETA-valtioissa ja Sveitsissä kansallisen sosiaali-turvan piiriin kuuluvat henkilöt. Henkilöiden tulee osoittaa kuulumisensa kotivaltionsa sosiaaliturvan piiriin liikkuessaan EU/ETA-valtiossa ja Sveitsissä.

 

Henkilö, joka on vakuutettu EU/ETA-alueella tai Sveitsissä, osoittaa kuulumisensa kotival¬tion¬sa sosiaalivakuutusjärjestelmän esittämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin tai eurooppalaisen sairaanhoitokortin väliaikaisesti korvaavan todistuksen. Pohjoismaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevilla henkilöillä on lisäksi mahdollisuus esittää kuulumisensa kotivaltionsa sosiaaliturvajärjestelmään muulla tavoin (jäljempänä). Henkilön kansalaisuudella ei ole merkitystä.

Esimerkki:
Turkin kansalainen, joka on saanut eurooppalaisen sairaanhoitokortin Saksasta, saa tilapäisen oleskelunsa aikana Suomessa välttämättömäksi tulevan sairaanhoidon. Sairaanhoidosta peritään asiakasmaksuja siten kuin niitä on päätetty periä kuntalaiselta. Perityt asiakasmaksut kerryttävät henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa.

 

Esimerkki:
Saksan kansalainen, joka asuu Saksassa, mutta jolla ei ole eurooppalaista sairaanhoitokorttia eikä eurooppalaisen sairaanhoidonkortin korvaavaa todistusta, saa Suomessa tilapäisen oleskelun aikana kiireellistä hoitoa.

Järjestetystä kiireellisestäkin hoidosta peritään asiakasmaksut asiakasmaksulain 13 §:n ja -asetuksen 24 §:n mukaisesti. Aiheutuneiden kustannusten mukaan perityt maksut ja korvaukset eivät kerrytä henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa. 

Koordinaatioasetus ja sairaanhoidon laajuus Suomessa

Voimassa olevan koordinaatioasetuksen 22 artiklassa säädetään sairaanhoidon palveluiden järjestämisestä seuraavasti:

…jos tilapäisen oleskelun aikana henkilön tila edellyttää toisen jäsenvaltion alueella oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämättömiksi tulevia luontoisetuuksia ottaen huomion etuuksien luonne ja oleskelun ennakoitu kesto.

Asetuksessa tarkoitetaan luontaisetuuksilla sairaanhoitoa ja etuuksien luonteella ao. sai¬rautta ja sen edellyttämää hoitoa. Potilaan terveydentilaan perustuva hoitavan lääkärin lääketieteellinen ja hoitavan hammaslääkärin hammaslääketieteellinen arvio ratkaisee sen, mitä hoitoa potilas tarvitsee esimerkiksi viikon, kuukauden tai pitemmäksi ajaksi aiotun oleskelun aikana. Arvioinnissa joudutaan ottamaan huomioon Suomessa oleskelun aiottu kesto. Arvioinnissa merkitystä voi olla etäisyydellä kotimaahan. Hoidon tarpeen voi arvioida muukin terveydenhuollon ammattihenkilö kuin lääkäri tai hammaslääkäri hoitoon pääsyä koskevan lainsäädännön mukaan siten, kuinka järjestelyistä asianomaisessa yksikössä on sovittu.

 

Eurooppalainen sairaanhoitokortti tai sen korvaava tilapäinen todistus tai muu sosiaaliturva- ja sairaanhoitosopimuksen perusteella saatu todistus ei oikeuta hoitoon pääsyyn sinänsä, vaan hoitoa järjestetään aina lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen arvion perusteella oleskelumaan lainsäädännön mukaisesti. Siten palvelun käyttäjä ei ohita ketään jonossa samassa asemassa olevaa sairastunutta henkilöä sen perusteella, että hänellä on eurooppalainen sairaanhoitokortti. Henkilö ei myöskään voi vaatia omassa kotivaltiossaan tarpeelliseksi todettua hoitoa, vaan hoito toteutetaan Suomessa kunnallisen terveyden-huollon hoitavan lääkärin ja hammaslääkärin arvion perusteella ja suomalaisen hoitokäytännön mukaisesti.

Välttämätön hoito vai hoitoon hakeutuminen

Käytännössä saattaa tulla esiin tilanteita, joissa joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti, onko kysymyksessä kiireellisen, välittömän vai oleskelun aikana välttämättömäksi tulevan sairaanhoidon tarve vai olisiko kysymys tosiasiassa hoitoon hakeutumisesta. Esimerkiksi 1–2 viikon oleskelun aikana Suomessa ei ole tarvetta hakeutua terveystarkastukseen. Tällaisissa tilanteissa voi ennemminkin olla kysymys hoitoon hakeutumisesta Suomeen. Valtion korvausta ei suoriteta, jos kysymyksessä on tosiasiassa hoitoon hakeutuminen. Hoitoon hakeutumista Suomeen selostetaan jäljempänä.

Vapaa liikkuvuus ja pitkäaikaissairaat

Euroopan unionin perustamissopimuksen liikkumis- ja oleskeluvapauteen liittyy, että myös pitkäaikaissairaan henkilön liikkuminen koordinaatioasetusta soveltavien valtioiden alueella tulee olla mahdollista.

 

Dialyysi- ja happihoito
Koordinaatioasetuksen 22 artiklan perusteella on tehty päätös siitä, että koordinaatioasetuksen piiriin kuuluvat henkilöt voivat hakeutua dialyysi- ja happihoitoon liikkuessaan EU/ETA-valtioissa tai Sveitsissä. Tämän perusteella dialyysihoitoa ja happihoitoa tarvitsevat henkilöt voivat hakeutua tarvitsemansa hoidon piiriin liikkuessaan koordinaatioasetusta soveltavien valtioiden alueella. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että henkilö itse ottaa etukäteen yhteyttä sairaalaan tai terveyskeskukseen ja varmistuu edeltä käsin hoidon järjestymisestä. Kustannuksista voidaan hakea valtion korvausta, jos muut edellytykset kor¬vauk¬sen hakemiselle täyttyvät.

Apuvälineet

Jos joudutaan luovuttamaan apuvälineitä koordinaatiosopimuksen tai sairaanhoito- tai sosiaaliturvasopimusten piiriin kuuluville henkilöille, niistä voidaan hakea valtion korvausta, jos muut edellytykset korvauksen hakemiselle täyttyvät.

Asiakasmaksut

Kun henkilö tulee tilapäisen oleskelunsa aikana Suomessa kunnallisen sairaanhoidon palveluiden piiriin, hänen tulee osoittaa kuuluvansa kotivaltionsa ja Suomea sitovan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. Jos henkilöllä on valtion korvaukseen tarvittavat selvitykset, häneltä peritään sairaanhoidon palveluista maksut, jotka yleisesti kunnassa ja kuntayhtymässä on päätetty periä kuntalaiselta. Perityt asiakasmaksut kerryttävät henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa.

 

Muussa tapauksessa käytetyistä terveyden- ja sairaanhoidon palveluista peritään aiheutuneiden kustannusten mukainen maksu ja korvaus asiakasmaksulain 13 §:n ja -asetuksen 24 §:n mukaisesti. Aiheutuneiden kustannusten mukaan peritty maksu ja korvaus ei kerrytä henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa. 

Valtion korvauksen hakeminen – Y31-lomake

Y31-lomakkeen liitteeksi tarvitaan henkilöllisyyden todistamisen lisäksi:

 

1    EU/ETA-valtioista tai Sveitsistä tulevasta henkilöstä

 

  • kopio eurooppalaisesta sairaanhoitokortista tai
  • kopio eurooppalaisen sairaanhoidonkortin tilapäisesti korvaavasta todistuksesta.

2    Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvasta henkilöstä myös

  • kopio eurooppalaisesta sairaanhoitokortista tai
  • kopio eurooppalaisen sairaanhoidonkortin tilapäisesti korvaavasta todistuksesta tai
  • kopio passin henkilötietosivusta sekä selvitys kotimaan osoitteesta.

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on solmittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1955. Nyt voimassa oleva sopimus on tullut voimaan 13.10.2004/136 (SopS 136/2004).

Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen henkilöpiiri

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus laajentaa koordinaatioasetuksen henkilöpiiriä siten, että sopimuksen piiriin kuuluu henkilö, joka asuinvaltion väestökirjanpidon perusteella asuu vakituisesti jossakin Pohjoismaassa.

Esimerkki:
Ruotsissa vakituisesti asuva Chilen kansalainen voi osoittaa kuulumisensa Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmän piiriin sairasvakuutuskortilla ja ilmoittamalla kotiosoitteensa Ruotsissa. Tilapäisen oleskelun aikana välttämättömäksi tulevasta hoidosta peritään asiakasmaksut siten kuin niitä on päätetty periä kuntalaiselta. Perityt asiakasmaksut kerryttävät henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa.

Hoidon laajuus Suomessa

Sopimuksen tarkoituksena on turvata tilapäisen oleskelun aikana sairaanhoidon tarve toisessa Pohjoismaassa. Pohjoismaista Suomeen tulevat henkilöt ovat myös koordinaatioasetuksen piirissä, joten sairaanhoidon määrää ja laajuutta voidaan pitää yhdenmukaisena.

Asiakasmaksut

Kun henkilö tulee Suomessa kunnallisen sairaanhoidon palveluiden piiriin, hänen tulee osoittaa kuuluvansa Pohjoismaiden sosiaaliturvasopimuksen piiriin tai koordinaatioasetuksen piiriin. Jos henkilöllä on valtion korvaukseen tarvittavat selvitykset, häneltä peritään sairaanhoidon palveluista maksut, jotka yleisesti kunnassa ja kuntayhtymässä on päätetty periä kuntalaiselta. Perityt asiakasmaksut kerryttävät henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa.

 

Muussa tapauksessa käytetyistä terveyden- ja sairaanhoidon palveluista peritään aiheutuneiden kustannusten mukainen maksu ja korvaus asiakasmaksulain 13 §:n ja -asetuksen 24 §:n mukaisesti. Aiheutuneiden kustannusten mukaan peritty maksu ja korvaus ei kerrytä henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa.

Valtion korvauksen hakeminen – Y31-lomake

Y31-lomakkeen liitteeksi tarvitaan henkilöllisyyden todistamisen lisäksi:

 

  • kopio eurooppalaisesta sairaanhoitokortista tai
  • kopio eurooppalaisen sairaanhoidonkortin tilapäisesti korvaavasta todistuksesta
  • Kopio passin henkilötietosivusta tai kopio henkilön asuinvaltion sairausvakuutuskortista sekä näiden lisäksi selvitys kotivaltion osoitteesta.

 

Muut sairaanhoito- ja sosiaaliturvasopimukset

Suomella on voimassa sairaanhoitosopimus Australian kanssa. Suomen ja Kanadan välillä on voimassa sosiaaliturvasopimus, jonka sairaanhoitoa koskeva osa koskee vain Quebecin osavaltiota.

Australian sairaanhoitosopimus

Australian sopimuksen henkilöpiiri

Suomen ja Australian välisen sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluvat vakituisesti Australiassa asuvat henkilöt, jotka oleskelevat tilapäisesti Suomessa. Sopimuksen piirissä ovat myös Suomessa olevat diplomaattisen edustuston tai konsulaatin päällikkönä tai henkilö-kunnan jäsenenä tai tällaisen henkilön talouteen kuuluvat perheenjäsenet.

 

Australian sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt ovat useimmiten Suomessa käyviä matkailijoita.

Australian sopimuksen laajuus

Tilapäinen oleskelu Suomessa

Suomessa tilapäisesti oleskelevalle Australiassa asuvalle henkilölle tulee järjestää välitöntä sairaanhoitoa ottaen huomioon oleskelun arvioitu kesto Suomessa. Välittömästä sairaanhoidosta on sopimuksen 3 artiklassa todettu mm. seuraavaa:

Henkilöllä, joka tarvitsee välitöntä sairaanhoitoa eli hoitoa minkä tahansa sairauden vuoksi, joka edellyttää välitöntä lääketieteellistä huomiota, on toisen sopimuspuolen alueella oleskellessaan oikeus saada hoitoa vähintään yhtä edullisin ehdoin kuin sovellettaisiin mainitulla alueella asuvaan henkilöön.

Diplomaattinen edustusto Suomessa
Jos henkilö kuuluu diplomaattiseen edustustoon, on konsulaatin päällikkö, henkilökunnan jäsen tai tällaisen henkilön talouteen kuuluva perheenjäsen, voi hakeutua sairaanhoitoon riippumatta siitä, onko hoidon tarve välitöntä tai riippumatta siitä, kuinka kauan hän oleskelee sen sopimusosapuolen alueella, jossa hoitoa annetaan (artikla 3.3).

 

Australian diplomaattiseen edustustoon kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus hakeutua Suomessa oleskelunsa aikana kunnallisten terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden piiriin samoin perustein kuin Suomessa kotipaikan omaavat henkilöt. Heitä koskee oleskelunsa aikana myös hoitoon pääsyä koskeva lainsäädäntö.

 

Opiskelijat
Sopimus ei koske opiskelijoita, jotka ovat tulleet Suomeen suorittamaan opintoja. Kuntaliiton yleiskirje 22/80/2007.

Asiakasmaksut

Jos henkilöllä on valtion korvauksen hakemista varten tarvittavat selvitykset, häneltä peritään terveyden- ja sairaanhoidon palveluista maksut, jotka yleisesti kunnassa ja kuntayhtymässä on päätetty periä kuntalaiselta. Häntä koskee myös maksukattoa koskeva lainsäädäntö Suomessa.

 

Jos henkilö ei esitä tarvittavia selvityksiä, käytetyistä terveyden- ja sairaanhoidon palveluista peritään aiheutuneiden kustannusten mukainen maksu ja korvaus asiakasmaksulain 13 §:n ja  asetuksen 24 §:n mukaisesti. Aiheutuneiden kustannusten mukaan peritty maksu ja korvaus ei kerrytä henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa.

Valtion korvauksen hakeminen – Y31-lomake

Y31-lomakkeen liitteeksi vaaditaan henkilöllisyyden todistamisen lisäksi Australian sosiaaliturvasopimuksen piiriin kuuluvilta

 

  • kopio Australian passin henkilötietosivusta tai
  • kopio muun passin henkilötietosivusta, jonka mukaan henkilöllä on rajoittamaton oleskeluoikeus Australiassa tai
  • kopio Kansaneläkelaitoksen antamasta voimassa olevasta todistuksesta: Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin ja kopio passin henkilötietosivusta.

Diplomaattiseen edustustoon tai konsulaattiin kuuluvat henkilöt ja näiden perheenjäsenet selvittävät asemansa

  • Suomen ulkoministeriön antamalla henkilötodistuksella sekä kopiolla Australian passin henkilötietosivusta tai muulla passilla, jonka mukaan henkilöllä on rajoittamaton oleskeluoikeus Australiassa.

Quebeciä koskeva sosiaaliturvasopimus

Quebeckin sopimuksen henkilöpiiri

Sopimus koskee vain eräitä Quebecissä vakituisesti asuvia henkilöryhmiä, jotka tulevat Suomeen ja ovat tilapäisesti työssä Suomessa, tilapäisesti työhön lähetettyinä työntekijöinä tai opiskelijoina, yliopistossa tutkijoina tai opintoihin liittyvää pakollista harjoittelua suorittavina henkilöinä sekä heidän mukanaan seuraavia perheenjäseniä. Matkailijat eivät kuulu sopimuksen piiriin.

 

Quebecistä tulevilta opiskelijoilta ei vaadita ulkomaalaislain 46 §:ssä tarkoitettua sairaus-vakuutusta, vaikka opiskelu kestäisikin Suomessa arviolta alle kaksi vuotta. Tämä perustuu Suomen ja Quebecin väliseen sosiaaliturvasopimusjärjestelyyn, jonka perusteella opiskelijoilla on oikeus sairaanhoitoon samoin edellytyksin kuin sopimuspuolen alueella asuvilla (Kuntaliiton yleiskirje 22/80/2007).

Quebeckin sopimuksen laajuus

Quebecin sopimuksen piiriin kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus hakeutua Suomessa oleskelunsa aikana kunnallisen terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden piiriin samoin perustein kuin Suomessa kotipaikan omaavat henkilöt. Heitä koskee oleskelunsa aikana myös hoitoon pääsyä koskeva lainsäädäntö.

Asiakasmaksut

Jos henkilöllä on valtion korvauksen hakemista varten tarvittavat selvitykset, häneltä peritään terveyden- ja sairaanhoidon palveluista maksut, jotka yleisesti kunnassa ja kuntayhtymässä on päätetty periä kuntalaiselta. Heitä koskee myös maksukattoa koskeva lainsäädäntö Suomessa.

 

Jos henkilö ei esitä tarvittavia selvityksiä, käytetyistä terveyden- ja sairaanhoidon palveluista peritään aiheutuneiden kustannusten mukainen maksu ja korvaus asiakasmaksulain 13 §:n ja  asetuksen 24 §:n mukaisesti. Aiheutuneiden kustannusten mukaan peritty maksu ja korvaus ei kerrytä henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa.

Valtion korvauksen hakeminen – Y31-lomake

Y31-lomakkeen liitteeksi tarvitaan henkilöllisyyden todistamisen lisäksi:

 

  • Kopio passin henkilötietosivusta ja
  • Quebeckin sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluvilta henkilöiltä edellytetään osaval¬tion sairausvakuutuslaitoksen antamaa voimassa olevaa todistusta
    • Q/SF 1, Lähetetylle työntekijälle annettu todistus tai
    • Q/SF 4, Opiskelijalle annettu todistus tai
  • kopio Kansaneläkelaitoksen antamasta voimassa olevasta todistuksesta: Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin ja kopio passin henkilötietosivusta.

 

Muut valtion korvauksen piiriin kuuluvat henkilöryhmät koordinaatioasetuksen perusteella

Valtion korvausta suoritetaan myös eräiden sellaisten henkilöiden terveyden- ja sairaan-hoidon kustannuksista, joilla pääsääntöisesti on kotikunta Suomessa, mutta joiden terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksista on työssäolon perusteella vastuussa joku muu koordinaatioasetuksen piiriin kuuluva valtio kuin Suomi.

 

Kun henkilöllä on kotikunta Suomessa, hän saa terveyden- ja sairaanhoidon palvelunsa kotikuntalaisena. Sairaalalla ja terveyskeskuksella ei ole välttämättä tietoa siitä, että henkilön käyttämien kunnallisten terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden kustannuksista työssäolon perusteella on vastuussa koordinaatioasetuksen perusteella joku muu koordinaatioasetuksen piiriin kuuluva valtio kuin Suomi.

Valtionkorvauksen piiriin kuuluvat henkilöryhmät

 

Suomessa asuva rajatyöntekijä

Rajatyöntekijänä pidetään palkattua työntekijää tai itsenäistä ammatinharjoittajaa, joka harjoittaa ammattiaan EU/ETA-valtioissa tai Sveitsissä ja asuu jonkun edellä mainitun valtion alueella, johon hän palaa säännöllisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Esimerkiksi työntekijä on työssä Ruotsissa ja palaa kotiinsa Suomeen, Tornioon, joka on hänen kotikuntansa viikoittain. Henkilö voi hakeutua palveluiden piiriin myös työssäolovaltiossa.

 

Henkilöllä voi olla Kansaneläkelaitoksen antama Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin.

 

Rajatyöntekijän asemassa eivät ole rajatyöntekijän perheenjäsenet.

Suomeen tullut lähetetty työntekijä

Henkilöllä voi olla kotikunta Suomessa tai hänet katsotaan tilapäisesti täällä oleskelevaksi. Henkilön terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksista on vastuussa koordinaatioasetuksen piiriin kuuluva valtio. Työntekijän mukana seuranneet ei-työssä olevat perheenjäsenet kuuluvat myös koordinaatioasetuksen piiriin.

 

Henkilö todistaa kuulumisensa muun EU/ETA-valtion tai Sveitsin, ei kuitenkaan Suomen, sosiaaliturvan piiriin, Kansaneläkelaitoksen antamalla voimassa olevalla todistuksella: Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin.

Suomessa asuva merimies

Suomessa asuva merimies, joka ei työskentele Suomen, vaan jonkun muun koordinaatioasetuksen piiriin kuuluvan valtion lipun alla purjehtivassa aluksessa. Esimerkiksi merimies, joka asuu Suomessa, mutta on työssä Alankomaiden lipun alla purjehtivassa aluksessa. Työntekijän ei-työssä olevat perheenjäsenet kuuluvat myös koordinaatioasetuksen piiriin.

Suomessa asuva kansainvälisen kuljetusyrityksen palveluksessa oleva työntekijä

Suomessa asuva kansainvälisen kuljetusyrityksen palveluksessa oleva työntekijä, joka ei kuulu Suomen, vaan jonkun muun EU/ETA-valtion tai Sveitsin valtion koordinaatioasetuksen piiriin. Esimerkiksi, autonkuljettaja, joka on saksalaisen kuljetusyrityksen palveluksessa ja asuu Suomessa. Työntekijän ei-työssä olevat perheenjäsenet kuuluvat myös koordinaatioasetuksen piiriin.

Palveluiden laajuus

Edellä luetelluilla henkilöillä on pääsääntöisesti kotikunta Suomessa, jonka vuoksi he saavat kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain mukaiset palvelut kuntalaisena ja hakeutuvat kotikunnan järjestämiin terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin normaaliin tapaan. He ovat hoitoon pääsyä koskevan lainsäädännön piirissä.

 

Henkilö voi hakeutua terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin myös siinä maassa, jossa on työssä.

Asiakasmaksut

Henkilöiltä, joilla on kotikunta Suomessa, peritään terveyden- ja sairaanhoidon palveluista asiakasmaksut, jotka yleisesti kunnassa ja kuntayhtymässä on päätetty periä kuntalaiselta. Maksut kerryttävät normaaliin tapaan vuotuista maksukattoa Suomessa.

Valtion korvauksen hakeminen – Y31-lomake

Henkilö saa Kansaneläkelaitokselta todistuksen: Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin. Lisäksi kaikkien niiden henkilöiden terveyden- ja sairaanhoidon palveluista voidaan hakea valtion korvausta, joista Kansaneläkelaitos on ilmoittanut erikseen kunnalliselle terveydenhuollolle. Henkilöllisyys todetaan siten kuin normaalisti kuntalaisen henkilöllisyys todetaan palvelun käytön yhteydessä.

 

Y31-lomakkeen liitteeksi tulee kopio Kansaneläkelaitoksen henkilölle antamasta todistuksesta. Lisäksi hakemukseen on hyvä liittää kopio Kansaneläkelaitoksen ilmoituksesta kunnalliselle terveydenhuollolle.

Henkilötietojen lähettäminen sairaalalle ja terveyskeskukselle

Jotta sairaanhoitopiiri ja terveyskeskus voisivat hakea valtion korvausta edellä mainittujen henkilöryhmien käyttämistä terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden aiheuttamista kustannuksista, Kansaneläkelaitos lähettää tiedon henkilön kuulumisesta valtion korvauksen piiriin henkilön kotikunnan ylläpitämän sairaanhoitopiirin ylilääkärille ja terveyskeskuksen vastaavalle lääkärille, jollei sairaala tai terveyskeskus muuta Kansaneläkelaitokselle kirjallisesti ilmoita. Kansaneläkelaitos ilmoittaa aluksi kaikki valtion korvaukseen oikeuttavat henkilöt ja jatkossa valtion korvauksen piiriin tulevat henkilöt ja henkilöiden kotikunnan muutokset, jos siitä on tieto Kansaneläkelaitoksessa.

 

Jos tieto jatkossa halutaan ohjata muulle henkilölle, ilmoitus tehdään kirjallisesti sille Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle, joka alueellaan suorittaa valtion korvaukset. Tehtävänimike, jolle tieto myöhemmin halutaan ilmoitettavan, tulee määritellä pysyvän tehtävänimikkeen mukaan ja henkilön tulee olla mielellään esimiesasemassa, jolle kuuluu vastuu siitä, että valtion korvaus tulee haetuksi määräajassa. Vastuuhenkilön asiana on antaa tieto henkilöille, jonka tehtäviin kuuluu hakea valtion korvaukset Kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitos vastaa tiedon luovuttajana henkilön tietosuojaan liittyvästä informoinnista.

 

Valtion korvauksen hakeminen Kansaneläkelaitokselta

Valtion korvauksen saamiseksi Kansaneläkelaitokselle tehdään hakemus Y31-lomakkeella erikoissairaanhoitolain 42–43 §:n tai kansanterveyslain 22 §:n 2 momentin nojalla aiheutuneista kustannuksista. Y31-lomakkeeseen liitetään edellä mainitut selvitykset hoitoa saaneesta henkilöstä. Aiheutuneita kustannuksia ovat kaikki kustannukset, myös sellaiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet käynneistä, toimenpiteistä tms., jotka on tehty muun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin tai hammaslääkärin luokse. Myös sellaisista käynneistä, toimenpiteistä yms., jotka ovat palvelun käyttäjille maksuttomia, suoritetaan valtion korvaus. Asiakasmaksut määrätään ja peritään asiakkaalta, eikä niitä saa ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle siinäkään tapauksessa, että asiakas jättäisi hänelle määrätyt asiakasmaksut maksamatta.

 

Jos hoitoa saaneesta henkilöstä ei ole Y31-lomakkeen edellyttämiä tietoja, eikä niitä saada tai voida jälkikäteen hankkia tai täydentää, Kansaneläkelaitos ei korvaa hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Näissä tilanteissa henkilöltä, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, voidaan periä maksu ja korvaus aiheutuneiden kustannusten mukaan asiakasmaksulain 13 §:n ja  asetuksen 24 §:n nojalla. Henkilö saattaa saada Suomessa perityt kustannukset korvatuksi hänen sairaanhoidostaan vastaavalta laitokselta kotivaltiossa.

 

Epäselvissä tilanteissa Kansaneläkelaitos auttaa henkilöä tilapäisen eurooppalaisen sairaanhoitokortin väliaikaisesti korvaavan todistuksen hankinnassa sekä sairaanhoito- ja sosiaaliturvasopimuksiin liittyvissä kysymyksissä todistusten ja selvitysten hankinnassa. Sairaalan ja terveyskeskuksen tulee olla yhteydessä epäselvissä tilanteissa asiaa hoitavaan Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon.

 

Kansaneläkelaitos toivoo, että hakemukset tehtäisiin kuukausittain. Hakemus hoidon kustannuksista on tehtävä Y31-lomakkeella viimeistään 12 kuukauden aikana sen kuukauden lopusta lukien, jolloin hoito on annettu. Esimerkiksi henkilön käynti terveyskeskuksessa on ollut 5.1.2008. Hakemus valtion korvauksesta Y31-lomakkeella on tehtävä viimeistään 31.1.2009. Myöhemmin tehty hakemus katsotaan viivästyneeksi.

 

Sairaala ja terveyskeskus voivat aina epäselvissä tilanteissa tehdä hakemuksen valtion korvauksesta. Erityisesti EY-lainsäädännössä on tilanteita, joissa saatetaan joutua hake-maan ratkaisuja neuvotteluissa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Ratkaisuilla on merkitystä siihen, että Suomi saattaa olla oikeutettu laskuttamaan Suomessa aiheutuvia kustannuksia koordinaatioasetuksen tai sairaanhoito- tai sosiaaliturvasopimusten piiriin kuuluvista valtioista.

Valtion korvauksen maksatus

Valtion korvaukset maksetaan jälkikäteen aina kun korvausasia on ratkaistu. Kansaneläkelaitos ratkaisee valtion korvaukseen oikeuttavat hakemukset ja antaa hakijalle päätöksen ja valitusosoituksen hylätyistä tapauksista. Jos valtion korvaus suoritetaan, siitä lähetetään hakijalle maksuilmoitus, jossa on erittely hoitokustannuksista potilaskohtaisesti.

 

Ensimmäiset korvaukset maksetaan mukaan lukien vuosi 2008 kuitenkin hallinnollisista syistä vasta 1.1.2009 jälkeen. Tämän jälkeen suoritukset maksetaan, kun valtion korvausasia on ratkaistu. Maksuajoista ilmoitetaan myöhemmin.

Sairaala ja terveyske

skus voivat vapaasti organisoida sen, miten tieto palvelujen käytöstä ohjautuu yksikköön, joka huolehtii valtion korvauksen hakemisen Y31-lomakkeella Kansaneläkelaitokselta sekä siitä, miten ja missä vaiheessa valtion korvaukset kirjataan kirjan-pitoon saatavaksi.

Valtion korvaus kirjanpidossa

Valtion korvaukset kirjataan kirjanpitoon seuraavasti:

Myyntitulot 
 
        Täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta (3089)
 
                 EY-lainsäädäntö, sairaanhoito- ja sosiaaliturvasopimukset.

Kansaeläkelaitokselle annettava tiedot suoritusten maksamista varten

Y31-lomake tulee täyttää huolellisesti kohta kohdalta. Lomakkeelle ei merkitä asiakkaalle määrättyjä asiakasmaksuja. Lomakkeella ilmoitetaan vain aiheutuneiden kustannusten mukaisia erikoissairaanhoitolain 42–43 §:n tai kansanterveyslain 22 §:n 2 momentin nojalla määräytyviä maksuja.

 

Pysyvät tiedot annetaan ensimmäisen hakemuksen yhteydessä Kansaneläkelaitoksen tätä tarkoitusta varten laatimalla lomakkeella.

 

Pysyvät tiedot 

  1. Organisaatio:
    Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kansanterveystyön kuntayhtymän nimi
  2. Organisaation Y-tunnus
  3. Pankkitilin numero, johon suoritus maksetaan.

Muuttuvat tiedot

  1. Yksikkö – ei välttämätön
  2. Postiosoite
  3. Tietojen antaja.

Pysyvien tietojen muuttaminen ilmoitetaan kirjallisesti sille Kansaneläkelaitoksen paikallis-toimistolle, joka hoitaa alueella valtion korvaukseen liittyviä asioita. Tietojen ilmoittaminen ja niiden muuttamista koskeva kirje allekirjoitetaan siten kuin siitä kunnassa ja kuntayhtymässä on päätetty.

Valtion korvauksen ulkopuolelle jäävät henkilöryhmät

Rajatyöntekijänä Suomessa – henkilö ei asu Suomessa

Rajatyöntekijänä pidetään henkilöä, joka asuu muussa EU/ETA-valtiossa tai Sveitsissä, mutta on työssä Suomessa. Työssäolovaltio Suomi on vastuussa henkilön terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden kustannuksista. Rajatyöntekijän perheenjäsenet eivät saa rajatyöntekijän asemaa kunnallisessa terveydenhuollossa.

Palveluiden laajuus

Rajatyöntekijä voi hakeutua tarpeenmukaisten terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden piiriin vapaasti Suomessa. Häntä koskee myös hoitoon pääsyä koskeva lainsäädäntö.

Asiakasmaksut

Jos henkilöllä on kotikunta Suomessa tai hänellä on Kansaneläkelaitoksen antama Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin, asiakasmaksut peritään siten kuin kunnassa ja kuntayhtymässä on päätetty periä asiakasmaksut kuntalaiselta. Maksut kerryttävät normaaliin tapaan maksukattoa.

 

Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa, eikä hänellä ole Kansaneläkelaitoksen antamaa todistusta hoitoetuuksiin, järjestetystä ja kustannetusta kiireellisestä sairaanhoidosta peritään aiheutuneiden kustannusten mukainen maksu ja korvaus asiakasmaksulain 13 §:n ja -asetuksen 24 §:n mukaisesti. Aiheutuneiden kustannusten mukaan peritty maksu ja korvaus ei kerrytä henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa.

Valtion korvaus

Valtion korvausta ei suoriteta.

Suomesta ulkomaille lähetetty työntekijä

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jonka Suomessa toimiva suomalainen työnantaja on lähettänyt töihin EU/ETA-valtioon tai Sveitsiin. Sama koskee myös lähetetyn työntekijän mukana seuraavia (ei-työssä olevia) perheenjäseniä.

Palveluiden laajuus

Suomesta lähetetty työntekijä kuuluu edelleen Suomen sosiaaliturvan piiriin ja voi käyttää myös Suomessa kunnallisia terveyden- ja sairaanhoidon palveluita normaaliin tapaan ja häntä koskee hoitoon pääsyä koskeva lainsäädäntö. Tällainen henkilö todistaa kuulumisensa Suomen sosiaaliturvan piiriin Kansaneläkelaitoksen antamalla Todistus oikeudesta hoitoon -asiakirjalla, jossa asia on todettu.

Asiakasmaksut

Jos henkilöllä on valtion korvauksen hakemista varten tarvittava Kansaneläkelaitoksen antama Todistus oikeudesta hoitoon -lomake, häneltä peritään terveyden- ja sairaanhoidon palveluista maksut, jotka yleisesti kunnassa ja kuntayhtymässä on päätetty periä kuntalaiselta. Heitä koskee myös maksukattoa koskeva lainsäädäntö Suomessa.

 

Jos henkilöllä olisi kotikunta vielä Suomessa, asiakasmaksut perittäisiin siten kuin niitä on kuntalaiselta päätetty periä. Häntä koskee myös maksukattoa koskeva lainsäädäntö Suomessa.

 

Jos henkilö ei esitä tarvittavia selvityksiä, eikä hänellä ole kotikuntaa Suomessa, käytetyistä terveyden- ja sairaanhoidon palveluista peritään aiheutuneiden kustannusten mukainen maksu ja korvaus asiakasmaksulain 13 §:n ja -asetuksen 24 §:n mukaisesti. Aiheutuneiden kustannusten mukaan peritty maksu ja korvaus ei kerrytä henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa.

Valtion korvaus

Valtion korvausta ei suoriteta.

Muut valtion korvauksen ulkopuolelle jäävät henkilöryhmät – ei kotikuntaa Suomessa

Henkilöpiiri

Henkilöt, jotka eivät esitä selvitystä kuulumisestaan kotivaltionsa sosiaaliturvajärjestelmän piiriin

Henkilöiltä, jotka eivät esitä selvitystä kuulumisestaan kotivaltionsa koordinaatioasetuksen, Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen, Australian sairaanhoitosopimuksen tai Quebecin sosiaaliturvasopimuksen piiriin.

 

Henkilöt, jotka tulevat valtioista, joita ei koske Suomea sitova koordinaatiosopimus, sairaanhoito- ja sosiaaliturvasopimukset. Tähän ryhmään kuuluvat mm. matkailijat, jotka tulevat EU/ETA-valtioiden ja Sveitsin ulkopuolelta.

 

Valtion korvauksen ulkopuolelle jäävät myös Euroopan Unionin palveluksessa olevat henkilöt, mm. Kemikaaliviraston palveluksessa olevat. Heidän terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksista on vastuussa unioni. Jos heillä on kotikunta Suomessa, he saavat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut kunnan jäsenenä.

 

Opiskelijat, jotka tulevat EU/ETA-valtioista ja Sveitsin ulkopuolelta ja joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. 1.9.2007 jälkeen opiskelijoilla, joiden opiskelu kestää alle kaksi vuotta, tulee olla vähintään 100 000 euron suuruinen vakuutus, joka korvaa Suomessa myös järjestetyn kunnallisen terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset (100 000 €/vuosi).

Palveluiden laajuus

Vaikka yllä mainittuja henkilöryhmiä ei koske koordinaatiosopimus tai sairaanhoito- tai sosiaaliturvasopimus, henkilöille on järjestettävä kiireellinen sairaanhoito Suomessa oleskelun aikana. Sairastunut henkilö joudutaan hoitamaan käytännössä sellaiseen kuntoon, että hän kykenee matkustamaan turvallisesti kotimaahansa, joka on vastuussa hänen sairaanhoidostaan ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

 

Pääsääntö on, että henkilön itse tulee esittää selvitys siitä, että hän kuuluu koordinaatioasetuksen tai sairaanhoitosopimuksen taikka sosiaaliturvasopimuksen piiriin. Jos henkilö tulee valtiosta, joka on koordinaatioasetuksen piirissä tai jonka kanssa Suomi on solminut sairaanhoito- tai sosiaaliturvasopimuksen, henkilöä on kuitenkin tarpeen mukaan opastettava väliaikaisen todistusten hakemiseen Kansaneläkelaitokselta.

Asiakasmaksut

Hoidosta peritään todelliset, aiheutuneet kustannukset, asiakasmaksulain 13 §:n ja  asetuksen 24 §:n nojalla. Tämä koskee myös välittömästä ja kiireellisestä hoidosta perittäviä kustannuksia. Aiheutuneina kustannuksina voidaan pitää erikoissairaanhoitolain 42–42 § ja kansanterveyslain 22 § mukaan määräytyviä kustannuksia.

 

Järjestetyn hoidon kustannukset voidaan periä myös niissä tilanteissa, joissa hoito sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön mukaan olisi maksutonta, kuten esimerkiksi alle 18-vuotiaan henkilön käynti kiireellisen hoidon vuoksi terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla.

Hoitoon hakeutuminen

Henkilö, joka asuu Suomen ulkopuolella, voi hakeutua sopimuksista riippumatta Suomeen kunnallisten terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluiden piiriin. Henkilölle voidaan järjestää hoito Suomessa, jos esimerkiksi hoitoon pääsyä koskevasta lainsäädännöstä ei muuta aiheudu.

Koordinaatioasetuksen mukainen hoitoon hakeutuminen (E112-lomake)

Koordinaatioasetuksen mukaan henkilö voi hakeutua hoitoon EU/ETA-jäsenvaltioista tai Sveitsistä kotivaltionsa sosiaaliturvajärjestelmän antamalla luvalla. Henkilö saa tällöin koti-jäsenvaltionsa sosiaaliturvajärjestelmältä hoitoon hakeutumislomakkeen (E112-lomake, Todistus sairaus- ja äitiysetuuksien säilyttämiseksi), jonka nojalla ao. jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmä sitoutuu suorittamaan hoidon kustannukset hoidon antaneelle terveyskeskukselle tai sairaalalle. Henkilön esittämällä E112-lomakkeella voi olla ehtoja hoidon määrästä ja laajuudesta.

Hoitoon hakeutuminen Suomeen

Jos henkilöllä on kotivaltiostaan saatu E112-lomake, hänet voidaan ottaa hoitoon kunnalliseen sairaalaan tai terveyskeskukseen, jollei hoitoon pääsyä koskevasta lainsäädännöstä muuta aiheudu. Jos hoito järjestetään Suomessa, henkilö otetaan hoitoon hoidon tarpeen mukaisessa järjestyksessä siten kuin asianomaisessa yksikössä toimitaan. E112-lomakkeen saanut henkilö ei ohita ketään jonossa samassa asemassa olevaa sairastunutta henkilöä yksinomaan sen perusteella, että hänellä on E112-lomake. Hoito toteutetaan Suomessa suomalaisen hoitokäytännön mukaisesti.

 

Suomessa E112-lomakkeen perusteella annetusta hoidosta aiheutuneet kustannukset ilmoitetaan Y31-lomakkeella Kansaneläkelaitokselle. Hakemus tehdään samalla tavalla kuin yllä on kerrottu ilmoittamalla hoidon kustannukset ja lähettämällä kopio E112-lomakeesta Kansaneläkelaitokselle tai suoraan maksusitoumuksen allekirjoittaneelle laitokselle.

 

Laskutuksesta ja laskutusmenettelystä voi sopia myös suoraan E112-lomakkeen antaneen laitoksen kanssa. Joissakin tilanteissa kustannusten suora laskutus E112-lomakkeen antajalta on nopeampi tapa saada kustannukset takaisin. Toisinaan laitos saattaa vaatia laskutusta Suomen virallisen yhteyselimen, Kansaneläkelaitoksen kautta.

 

Henkilöltä peritään terveyden- ja sairaanhoidon palveluista maksut, jotka yleisesti kunnassa ja kuntayhtymässä on päätetty periä kuntalaiselta. Perityt asiakasmaksut kerryttävät henkilön vuotuista maksukattoa Suomessa. Henkilöllisyyden varmistamiseksi otetaan kopio matkustusasiakirjasta.

Suomesta hoitoon hakeutuminen muualle EU/ETA-jäsenvaltioihin tai Sveitsiin

Suomessa asuvalle henkilölle voidaan vastaavasti antaa mahdollisuus hakeutua hoitoon EU/ETA-alueelle tai Sveitsiin. Jos sairaanhoitopiiri antaa henkilölle E112-lomakkeen erikois-sairaanhoitolain 31 a §:n nojalla hoitoon hakeutumista varten, siinä voidaan määritellä hoidon määrää ja laajuutta. Hoidon antanut (ulkomainen) sairaala tms., laskuttaa E112-lomakkeen antanutta sairaanhoitopiiriä joko Kansaneläkelaitoksen kautta tai suoraan E112-lomakkeen allekirjoittanutta sairaanhoitopiiriä.

 

Kun sairaanhoitopiiri antaa henkilölle E112-lomakkeen, hän maksaa ne asiakasmaksut hoidon antaneelle ulkomaiselle sairaalalle tai muulle sairaanhoidon yksikölle sen mukaan kuin maksuja asianomaisessa koordinaatioasetuksen piiriin kuuluvassa valtiossa peritään. Nämä asiakasmaksut eivät kerrytä Suomessa käytössä olevaa vuotuista asiakasmaksukattoa. Palvelun käyttäjä maksaa itse matkoista aiheutuvat kustannukset, joihin ei suoriteta matkakorvausta Suomen sairausvakuutusjärjestelmästä.

Ostopalvelut

Kunnallinen terveydenhuolto voi ostaa palveluita ulkomailta. Jos henkilölle ostetaan palvelu ulkomailta, häneltä peritään ne asiakasmaksut, joita häneltä perittäisiin ostetusta palvelusta Suomessa asiakasmaksulain 12 §:n nojalla. Maksut kerryttävät Suomessa henkilön vuotuista maksukattoa.

Matkakustannukset

Matkakustannuksista käydään parhaillaan neuvotteluja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Neuvottelujen jälkeen asiasta lähetetään yleiskirje.

Palvelun käyttäjää voi ohjata hakemaan sairausvakuutuskorvausta matkakustannuksistaan. Kansaneläkelaitos tutkii asian ja antaa siitä päätöksen valitusosoituksineen palvelun käyttäjälle.

Henkilön kotikunnan määräytyminen

Kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta määräytyy pääsääntöisesti sen mukaan, missä hänellä on vakituinen koti ja asunto. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa äidillä on kotipaikka lapsen syntyessä; kotikuntalain 2 §.

 

Kotikuntalain 4 § muutettiin 1.9.2007 lukien. Kotikuntalain 4 §:ssä säädetään kotikunnan määräytymisestä Suomeen muutettaessa. Lain muutoksen jälkeen henkilö, joka tulee opiskelemaan Suomeen ja on saanut täältä opiskelupaikan, jossa opiskelu kestää arviolta yli kaksi vuotta, saa pääsääntöisesti kotikunnan Suomesta. Tästä seuraa se, että opiskelija on sekä kansanterveyslain että erikoissairaanhoitolain palveluiden piirissä kuntalaisen tavoin.

 

Kuntaliitto on lähettänyt yleiskirjeitä kotikuntalain muutoksista seuraavasti: 8.4.1994 (26/94), 21.2.2003 (7/80/2003), 3.8.2004 (20/80/2004) ja 13.11.2007 (22/80/2007). Yleiskirjeet löytyvät osoitteesta: ww, w.kunnat.net > Kuntaliiton lausunnot ja yleiskirjeet > Kuntaliiton yleiskirjeet.

 

Jos kysymys on esimerkiksi kunnan velvollisu, u, desta järjest, ä ja kustantaa ,, (kotikunnan) asukkaan tarvitsemia palveluja eikä kunnan käsitys vastaa kotikunt, amerkintää, kunta voi saattaa tällaisen, lähinnä kuntien välisen erimielisyyden kotikunnasta ja siihen liittyvästä vastuusta hallintoriita-asiana hallinto-oikeuden ja edelleen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi (ks. edellä mainitut Kuntaliiton yleiskirjeet). Myös kuntayhtymä voi saattaa asian hallintoriitana vireil, le hallinto-oikeudessa.

 

Epäselvyyttä käytännössä aiheuttaa se, , että henkilö voi olla asumiseen perustuvan sosiaaliturvan, lähinnä, , sairausvakuutuksen ja kansaneläkevakuutuksen mukaan vakuutettu, vaikka hänellä ei ole , kotikuntaa missään Suomen kunnassa. Lisäksi merkintä väestötietojärjestelm, ässä voi olla virheellinen. Kysymys voi olla myös siitä, että asianomainen henkilö ei ole tiennyt rekisteriviranomaiselle tehtävästä ilmoittamisesta. Kotikunta kuitenkin määräytyy aina tosiasiallisten olosuhteiden mukaan ja merkintä voidaan pyynnöstä korjata vastaamaan henkilön tosiasiallisia olosuhteita. Kuntien ja kuntayhtymien tulee epäselvissä tilanteissa saattaa merkintä väestötietojärjestelmässä maistraatin tietoon ja tarvittaessa pyytää maistraatin oikaisua.

Yhteenveto

Kansainvälisiin sosiaaliturvasopim, uksiin liittyvä EY-lainsäädäntö oikeustapauksineen muuttuu ja saattaa muuttaa valtion korvauksen suorittamisperusteita. Hakemus valtion korvauksesta tulee tehdä silloinkin, kun ei ole täyttä varmuutta siitä, suoritetaanko valtion korvausta vai ei. Kansaneläkelaitoksen Kemin, Kouvolan, Porin ja Vaasan toimistoihin on keskitetty alueen sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusta ylläpitävien kuntien ja kuntayhtymien valtion korvaushakemusten käsittely. Toimistojen kanssa tulee selvittää miten alkuvuoden henkilötietojen mahdolliset puutteellisuudet voidaan täydentää.

 

Kansaneläkelaitos on lähettänyt sairaanhoitopiireille ja terveyskeskusta ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille yhden kappaleen Y31-lomaketta. Tarkoitus on, että lomaketta kopioidaan käyttöön tarvittava määrä. Kansaneläkelaitos lähettää pyynnöstä sähköisesti täytettävän lomakkeen pdf-muodossa. Täytetty lomake lähetetään postitse alueella toimivalle Kansaneläkelaitoksen toimistolle. Lomaketta ei saa lähettää sähköpostina, koska se sisältää salassa pidettäviä henkilötietoja. Saadun tiedon mukaan suojattu sähköinen yhteys on kuitenkin valmisteilla.

 

Erityisesti on huolehdittava kuntayhtymissä siitä, että jos valtion korvaus on suoritettu, ei ao. tilanteesta enää laskuteta kuntaosuutta jäsenkunnalta.

Tämän yleiskirjeen asiakirjalähteet löytyvät sähköisessä muodossa www-osoitteesta Kunnat.net > Kuntaliiton lausunnot ja yleiskirjeet > Kuntaliiton yleiskirjeet. Linkit Kansaneläkelaitoksen ohjeisiin ja lomakkeisiin löytyvät myös tästä osoitteesta.

 

Kuntaliitto järjestää FCG:n kanssa koulutusta aiheesta. Koulutusajankohdaksi on alustavasti sovittu huhtikuu 2008.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja

 

Jussi Merikallio, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

tags