Yleiskirje 17/2016, 28.11.2016 Sanna Lehtonen ja Minna Antila

Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus vuonna 2016

​Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 §:n 3 momentin mukaan kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia (kuluja) vastaavan korvauksen. Korvauksen maksuvelvollisuus perustuu lakiin, eikä erillisiä kuntien välisiä sopimuksia tältä osin tarvita. 

Korvauksen määräytymiseen ei ole tullut muutoksia vuodesta 2015. Pääperiaatteiltaan vuoden 2016 laskutus tehdään kuten vuonna 2015. Viimeisin muutos laskutuskäytänteisiin tuli lakimuutoksen yhteydessä vuonna 2014 (HE 66/2013).  

Opetuksen järjestäjällä on oikeus laskuttaa oppilaasta aiheutuvat kulut oppilaan kotikunnalta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kulujen tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta. Laskusta tai sen liitteestä tulee ilmetä korvauksen laskentaperusteet. 

Vuoden 2016 korvausta laskettaessa kustannustason muutoksena vuodesta 2015 vuoteen 2016 otetaan huomioon kuntien peruspalvelujen hintaindeksin (KUPHI) mukainen indeksikorotus 1,0 prosenttia. 

Laskutettavista kuluista vähennettävät tulot määräytyvät sen mukaan, ilmoittaako opetuksen järjestäjä oppilaan vieraskuntalaiseksi oppilaaksi vuoden 2017 kotikuntakorvauskyselyssä 31.12.2016 tilanteesta, ja onko oppilaasta myönnetty pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan lisärahoitusta vuodelle 2016 (tilastointipäivät 20.9.2015 ja 20.9.2016).  

Tulot vähennetään varainhoitovuoden tasossa. Vuoden 2016 kotikuntakorvauksen perusosa on 6 693,89 euroa.  

Lisätietoja:Sanna Lehtonen, puh. 050 575 9090
Minna Antila, puh. 050 560 3353 
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Sijoitettujen oppilaiden oikeus esi- ja perusopetukseen 

Oikeus saada perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta kuuluu yhtäläisesti myös huostaan otetuille ja kodin ulkopuolelle sijoitetuille oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden opetuksen järjestäminen on yksi kunnan järjestämisvastuulla olevista tehtävistä. 

Perusopetuslain (628/1998) 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 §:n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. 

Kunta on velvollinen osoittamaan sijoitetuille oppilaille perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukaisen lähikoulun yhdenvertaisin perustein kunnassa asuvien muiden lasten ja nuorten kanssa. Lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitetut oppilaat suorittavat oppivelvollisuuttaan kunnan järjestämässä perusopetuksessa. 

Kuntien lisäksi perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta voivat järjestää valtioneuvoston myöntämän luvan perusteella myös rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt sekä valtio. Lastensuojelulaitoksilla ei yleensä ole valtioneuvoston myöntämää lupaa perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämiseen. Kunta ei voi toteuttaa opetuksen järjestämisvelvollisuuttaan hankkimalla opetuksen lastensuojelulaitokselta, jolla ei ole perusopetuslain mukaista opetuksen järjestämislupaa. 

Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvauksen laskenta

Korvauksen laskutusoikeus ei edellytä erillistä sopimusta kotikunnan ja opetuksen järjestäjän välillä, vaan korvaus perustuu kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 §:n 3 momenttiin.  

Tulee ottaa huomioon, että lain mukainen laskutusoikeus koskee vain lastensuojelulain 16 b §:n 1 mom.:n vuoksi toiseen kuntaan sijoitettua lasta, ei ketä tahansa muun kuin oman kotikuntansa järjestämässä esi- tai perusopetuksessa olevaa oppilasta. 

Laskutettava korvaus muodostuu oppilaasta aiheutuvien kulujen ja oppilaasta opetuksen järjestäjälle mahdollisesti myönnettävien tulojen erotuksena. 

Korvausta varten tulee laskea oppilaan käymän koulun oppilaskohtaiset keskimääräiset kulut yhtä työpäivää kohden.  

Kulut eriytetään oppilaan koululle kunnan talousarviorakenteen ja kustannusseurantamenettelyn mukaisesti. Mikäli oppilaan koulu vaihtuu vuoden aikana (esim. siirtyminen 6. luokalta 7. luokalle), lasketaan kulut erikseen kullekin koululle. 

Työpäiväksi lasketaan ne oppilaan työpäivät, joina oppilaalle on annettu opetusta. Näitä ovat päivät, joina oppilas on ollut virallisesti koulun oppilaana ja koulutuksen järjestäjä on varautunut järjestämään oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 23 §:n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. 

 

Varainhoitovuoden 2016 laskutuksessa oppilaasta aiheutuvien kulujen laskentaperusteena käytetään vuoden 2015 tilinpäätöstietoja. Kustannustason muutoksena otetaan huomioon kuntien peruspalvelujen hintaindeksin (KUPHI) mukainen korotus. Muutettaessa vuoden 2015 kuluja vuoden 2016 tasoon indeksikorotuksena käytetään 1,0 prosenttia. 

Korvauksen perusteena käytettävät kulut 

Korvaukseen sisällytettäviä toimintakuluja ovat henkilöstökulut (palkat ja palkkiot, henkilösivukulut), palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset sekä muut toimintakulut (esim. vuokrakulut). Kuluihin ei sisällytetä suunnitelman mukaisia poistoja, arvonalentumisia ja lainanhoitokuluja. 

Kuluihin voidaan vyöryttää koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet välittömät hallintokulut, tietohallinnosta, talous- ja henkilöstöhallinnosta aiheutuneet kulut, sisäiset ja ulkoiset vuokrat ja kiinteistön ylläpitokulut. Yhteiset kulut jaetaan koulun kuluiksi pääsääntöisesti oppilasmäärien tai tilaneliöiden suhteessa. 

Toimintakuluissa otetaan huomioon kouluun kohdistuneet sellaiset investointikulut, joiden kokonaiskulut alittavat valtioneuvoston perustamishankkeille vahvistaman vähimmäismäärän 400 000 euroa (nk. pienet hankkeet). Työllistämistuella palkattujen osalta kuluihin voidaan sisällyttää nettokulut. 

Korvauksen perusteena käytettäviin kuluihin ei sisällytetä kotikuntakorvausmenoja eikä kunnille tai muille opetuksen järjestäjille perusopetuksen järjestämisestä aiheutuneita korvauksia.   

Laskusta tai sen liitteestä tulee selkeästi ilmetä kulujen laskentaperusteet. 

Aiheuttamisperiaatteen mukainen kulujen laskenta 

Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä opetuksen järjestäjä voi laskuttaa perusopetuksen kulut oppilaan kotikunnalta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti todellisiin kuluihin perustuen (HE 66/2013). Tyypillisimpiä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti laskutettavia kuluja ovat henkilökohtaisesta koulunkäyntiavustajasta ja koulukuljetuksista aiheutuneet kulut. 

Kulujen tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta, eikä oppilaan kotikunnalta voida laskuttaa sitä osaa kuluista, jota vastaava toiminta suunnataan muihin tarkoituksiin, esimerkiksi muille oppilaille. Kuluja ei saa sisällyttää korvaukseen useaan kertaan. 

Sijoitetun oppilaan opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi mahdollisesti palkattavan koulunkäyntiavustajan henkilöstömenot voidaan laskuttaa oppilaan kotikunnalta aiheuttamisperiaatteen mukaan.  

Mikäli koulunkäyntiavustajan tehtäviin kuuluu myös muiden avustaminen, kulut voidaan laskuttaa oppilaan kotikunnalta siinä suhteessa kuin avustajapalveluja oppilaalle on annettu. 

Sijoitetun oppilaan koulukuljetukset voidaan laskuttaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti niiltä osin, kun koulukuljetus joudutaan erikseen järjestämään nimenomaisesti sijoitettua oppilasta varten.  

Mikäli kotikunnan ulkopuolelle sijoitetun lapsen tai nuoren tarve sitä edellyttää, tulee opetus järjestää tarkoituksenmukaisesti, esimerkiksi pienryhmässä. Tällöin kotikunnalta laskutettava korvaus voidaan perustaa pienryhmän keskimääräistä korkeampiin todellisiin kuluihin.  

Laskusta tai sen liitteestä tulee selkeästi ilmetä aiheuttamisperiaatteella laskutettujen kulujen laskenta- ja erittelyperusteet.

Korvauksesta vähennettävät tulot 
     
Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvauksessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaasta opetuksen järjestäjälle maksettavat valtionosuustulot. Tuloja ovat kotikuntakorvaus ja suoraan opetuksen järjestäjälle maksettava pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan lisärahoitus. 

1. Kotikuntakorvaus

Kotikuntakorvaus vähennetään vuoden 2016 kuluista, mikäli lastensuojelulain perusteella sijoitettu oppilas on opetuksen järjestäjän oppilaana varainhoitovuoden lopussa 31.12.2016 eli opetuksen järjestäjä ilmoittaa hänet Tilastokeskuksen kotikuntakorvauskyselyssä helmikuussa 2017. Vähennystä laskettaessa otetaan huomioon varainhoitovuodelle 2016 päätetty kotikuntakorvauksen perusosa ja oppilaan ikä vuoden 2016 lopussa.

Kotikuntakorvauksen perusosa vuonna 2016 on 6 693,89 euroa.  

Kotikuntakorvaus on porrastettu oppilaan iän perusteella seuraavasti:

· 6-vuotiaat                     0,61 * perusosa 6 693,89 € =   4 083,27 €

· 7-12-vuotiaat                1,00 * perusosa 6 693,89 € =   6 693,89 €

· 13-16-vuotiaat              1,60 * perusosa 6 693,89 €​ = 10 710,22 €

Kotikuntakorvaus myönnetään aina koko vuodeksi. Kotikuntakorvausta ei jaeta osiin. 

2.    Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan lisärahoitus

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettu pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan lisärahoitus vähennetään, mikäli lisärahoitus on myönnetty ko. oppilaasta opetuksen järjestäjälle varainhoitovuodelle.  

Rahoitus vuodelle 2016 myönnetään, jos oppilas ilmoitetaan oppilastiedonkeruissa 20.9.2015 ja 20.9.2016 pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaaksi. Mikäli oppilas ilmoitetaan vain toisena em. tilastointipäivistä, opetuksen järjestäjälle myönnetään puolet pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoituksesta. Tällöin myös sijoitetun oppilaan korvauksesta vähennetään puolet lisärahoituksen kokonaismäärästä. 

Vuonna 2016 vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden lisärahoitus on 30 939,10 € ja muiden pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden yksikköhinta 19 304,44 €.  

Laskutusajankohta

Kuntaliitto suosittaa, että laskutus suoritetaan jälkikäteislaskutuksena kunkinvarainhoitovuoden lopussa (12/2016) siten, että kulut voidaan kirjata oppilaankotikunnassa sille tilikaudelle, jolloin opetuskin on annettu. 

Sen estämättä, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevassa laissa onsäädetty lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksaman korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksenjärjestäjän kanssa sopia kotikunnan maksamasta korvauksesta toisin, kuin laissa onsäädetty. 

SUOMEN KUNTALIITTO 

Hanna Tainio

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista