Kuntien turvallisuus ja varautuminen

Kuntien tulee pystyä hoitamaan tehtävänsä ja turvata asukkaiden hyvinvointi ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön häiriöistä, uhkista ja riskeistä huolimatta. Kuntien kokonaisturvallisuutta hallitaan muun muassa varautumissuunnittelun sekä paikallisen turvallisuussuunnittelun avulla. Näiltä sivuilta löydät tietoa kuntien varautumisesta, turvallisuudesta sekä pelastustoimesta. 

Avaa kaikki

Turvallisuussuunnittelutyökalu kunnille

Sisäministeriö on julkaissut innovatiivisen turvallisuussuunnittelutyökalun kunnille. Työkalu on suunniteltu helpottamaan paikallisen turvallisuussuunnitelman tekemistä. Kunta voi täyttää kunnan tiedot työkaluun ja saada valmiiksi muotoillun turvallisuussuunnitelmapohjan. Myös Kuntaliitto on ollut mukana tuottamassa työkaluun sisältöä.

Miksi turvallisuussuunnittelu on tärkeää?

Vaikutetaan arjen turvallisuuteen: Paikallisen turvallisuussuunnittelun avulla parannetaan kuntalaisten jokapäiväistä turvallisuutta. Turvallisuussuunnittelu on esimerkiksi ennaltaehkäisyä, asukasturvallisuutta, turvallista liikkumista, eri väestöryhmien ja yhdistysten aktiivisuuden lisäämistä, yritysten turvallisuutta ja liikenneturvallisuutta.

Vähennetään riskejä: Turvallisuussuunnittelu on ennakoivaa toimintaa. Sen tavoitteena on vähentää häiriöitä, rikoksia, onnettomuuksia ja niistä johtuvia vahinkoja. Samalla pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan turvallisuuden tunnetta paikallisesti.

Edistetään kuntalaisten hyvinvointia: Turvallisuussuunnittelu on keskeisessä asemassa hyvinvoinnin edistämisessä. Sähköinen hyvinvointikertomus sisältää turvallisuusmoduulin, jonka kautta kunta voi seurata turvallisuuden tilaa ja sen kehittymistä kunnassa. Sähköinen hyvinvointikertomus voidaan kytkeä myös paikallisen turvallisuussuunnitelman tavoitteiksi.

Kuinka päästä alkuun?

Turvallisuussuunnittelutyökalu löytyy sisäministeriön ylläpitämän TUOVI-portaalin työtiloista. Kun olet rekisteröitynyt ja kirjautunut sisään TUOVI-portaaliin, hae työkalua työtiloista nimellä ”Turvallisuussuunnitelmat”.

Tehdään kunnista entistä turvallisempia paikkoja asua!

Opas kunnan varautumisen johtamiseen

Kunnan varautumisen johtaminen -oppaan tavoitteena on tarjota kunnan johdon käyttöön kootusti ja käytännönläheisesti ne työvaiheet, jotka
sisältyvät kunnan varautumisen johtamiseen. Oppaassa esitettävät tiedot perustuvat mm. kuntalakiin,
valmiuslakiin, kunnan toimintoja koskevaan toimialakohtaiseen erityislainsäädäntöön, Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan sekä huoltovarmuuden tavoitteisiin.

Varautuminen ja turvallisuus kunnan hallintosäännössä

Hallintosääntömalli

Normaalista toimivallasta poikkeaminen

Tässä hallintosäännön luvussa on toimivallan delegoimista koskevat mallimääräykset niihin tilanteisiin, joissa kunnan järjestämisvastuulla olevaan toimintaan kohdistuu sellainen riski tai uhka, että normaalista toimivallasta poikkeamiselle on välttämätön syy.

Normaalista toimivallasta poikkeavalla päätösvallalla voidaan tehdä päätöksiä, jotka ovat välttämättömiä palveluiden turvaamiseksi ja tilanteen saattamiseksi normaaliksi. Päätösvaltaa käytetään vain sen verran kuin välttämätön syy edellyttää.

Tässä luvussa tarkoitetussa päätöksenteossa käytetään laissa kunnalle säädettyä päätösvaltaa, jota valtuusto voi hallintosäännössä siirtää kunnan muille toimielimille, viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.

Jos laissa on määrätty päätösvalta tietylle kunnan viranomaiselle, hallintosäännössä ei voida määrätä päätösvallasta toisin. Tätä lukua sovelletaan ensisijaisena hallintosäännön muihin lukuihin nähden.

Vaikka päätösvalta perustuu 36 a ja 36 b §:ien poikkeusmääräyksiin, päätöksenteko muuten tapahtuu samoin menettelyin kuin normaaliin toimivaltaan perustuva päätöksenteko.

Kunnanjohtaja ja toimialajohtaja voivat 36 a §:n nojalla tehdä tilanteen kannalta välttämättömät päätökset, jotka täytyy tehdä välittömästi. Kunnanhallituksen kannanoton jälkeen normaalista toimivallasta poikkeava päätöksentekovalta perustuu kunnanhallituksen 36 b §:n nojalla tekemään päätökseen.

36 a § Normaalista toimivallasta poikkeaminen ja raportointi

Hallintosäännön muiden lukujen toimivaltamääräyksistä voidaan poiketa välttämättömän syyn vuoksi. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhat sekä elintärkeiden palveluiden keskeytymiseen, talouteen, kiinteistöihin, muuhun omaisuuteen tai ympäristöön kohdistuvat uhat, jotka aiheuttavat välittömän vaaran tai muun vakavan toiminnallisen tai taloudellisen riskin.

Kunnanjohtaja voi käyttää normaalista toimivallasta poikkeavaa päätösvaltaa kunnan palvelujen turvaamiseksi ja tilanteen normalisoimiseksi välttämättömän syyn vuoksi.

Toimialajohtaja voi käyttää normaalista toimivallasta poikkeavaa päätösvaltaa kunnan palvelujen turvaamiseksi ja tilanteen normalisoimiseksi omalla toimialallaan välttämättömän syyn vuoksi, ellei kunnanjohtaja päätä asiasta.

Kunnanhallitukselle tulee raportoida 36 a §:ään perustuvalla toimivallalla tehdyistä päätöksistä.

Vaihtoehto 1

36 b § Normaalista toimivallasta poikkeavan päätösvallan käyttöön ottaminen määräajaksi kunnanhallituksen päätöksellä

Kunnanhallitus voi vahvistaa kunnanjohtajan ja toimialajohtajan normaalista toimivallasta poikkeavan päätösvallan määräajaksi 36 a §:ssä mainitun välttämättömän syyn vuoksi. Kunnanhallitus voi vahvistamisen sijaan sekä ennen määräajan päättymistä todeta, ettei normaalista toimivallasta poikkeavan päätösvallan käytölle ole enää perusteita.

Vaihtoehto 2

36 b § Normaalista toimivallasta poikkeavan päätösvallan käyttöön ottaminen määräajaksi valtuuston päätöksellä

Valtuusto voi vahvistaa kunnanjohtajan ja toimialajohtajan normaalista toimivallasta poikkeavan päätösvallan määräajaksi 36 a §:ssä mainitun välttämättömän syyn vuoksi. Valtuusto voi vahvistamisen sijaan sekä ennen määräajan päättymistä todeta, ettei normaalista toimivallasta poikkeavan päätösvallan käytölle ole enää perusteita.

Arjen turvallisuus

Turvallisuus on käsitteenä laaja, ja se ulottuu lähes kaikille elämän osa-alueille. Lähiympäristön siisteys ja viihtyvyys vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Piha-alueiden ja kulkuväylien kunnossapito ja siisteys vähentävät tapaturmien riskiä. Haasteena on vähentää kaatumisten ja liukastumisten määrää ja niistä aiheutuvia vammoja ja kustannuksia.

Asumisen turvallisuuden tavoitteena on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Kotiympäristössä tulee kiinnittää huomiota esteettömän ja turvallisen asumisen vaatimuksiin samalla kun on huomioitava ikäihmisen toimintakyvyn heikkenemisen haasteet.

Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia kotona ja kodin lähiympäristössä verrattuna muihin läntisiin Euroopan unionin maihin. Haasteena on vähentää kodin ja vapaa-ajan tapaturmien määrää ja niistä johtuvia terveyden ja hyvinvoinnin menetyksiä sekä yhteiskunnalle aiheutuvia suuria kustannuksia.

Kuntalaisten tietoisuuden ja osaamisen parantaminen turvallisuuteen vaikuttavista ja sitä parantavista tekijöistä on tärkeää turvallisuuden tunteen sekä turvallisuuteen liittyvien asenteiden muovaamisessa.

Kuntalaiset voivat osallistua turvallisuuden parantamiseen esimerkiksi ilmoittamalla huomaamistaan epäkohdista sekä osallistumalla turvallisuus-suunnitteluun ja turvallisuuskävelyihin.

Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla, ja se vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin koko yhteiskunnan turvallisuuteen.

Ihmiset kuluttavat yhä enemmän aikaa julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa, kuten kauppa-keskuksissa, puistoissa, toreilla ja kuntien keskustoissa. Monitoimitilojen turvallisuushaasteet ovat lisääntyneet. Kauppakeskuksen tai huoltoaseman ympäristössä tapahtuva häiriö-käyttäytyminen tai päihteiden käyttö voi heijastua myös monitoimitilan sisällä toiminnan häiriöinä ja uhkaavina tilanteina.

Katuväkivallan määrä on tutkimuksen mukaan lähes puolittunut 30 vuodessa. Yhdyskunta-suunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

Viihtyisän ja toimivan kaupunkitilan lisäksi turvallisuutta edistävät hyvin toteutetut perus-palvelut, sillä peruspalveluissa ilmenevät poikkeamat ja puutteet heijastuvat arjen turvallisuuteen.

Oppilaitokset ovat lasten ja nuorten turvallisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Opetustoimen lainsäädännön mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön niin, että hän ei joudu väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi.

Liikkumisen turvallisuuden kannalta haasteena on alkoholin ja muiden päihteiden vaikutuksen alaisten kuljettajien määrän vähentäminen. Liikennerikosten ja rattijuopumusten vuosittaisiin määriin vaikuttavat merkittävästi poliisin liikennevalvonnan laajuus ja erilaiset tehostetut liikennevalvontakampanjat sekä ylinopeuksien kameravalvonnan lisääntyminen.

Haasteena on myös mopo-onnettomuuksien ja mopojen virittelyn vähentäminen, mopoilun turvallisuuden parantaminen sekä ikääntyneiden pyöräilyn ja jalankulun turvallisuuden lisääminen. Olennaista on myös riittävän valaistuksen määrä kävely- ja pyöräteillä sekä kaduilla.

Lue lisää:

Kotitapaturma.fi

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 - 2020

THL: turvallisuuden edistäminen

Kotona asumisen turvallisuus

Asumisturvallisuustesti

Turvallisia sote-palveluja: opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille

VTKL: Kotiturva-hanke

SPEK: Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille (OTE) -hanke

Paloturvallisuus

SM: Turvallinen elämä ikääntyneille

Tietoa ikäihmisille kotona asumisen turvaksi

Paikallinen turvallisuussuunnitelma

Kuntien turvallisuustyön keskeinen työkalu on paikallinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmaan kootaan oleellisimmat turvallisuuteen liittyvät hankkeet ja ohjelmat, joita pyritään viemään eteenpäin seuraavien vuosien aikana. Turvallisuussuunnitelmat uusitaan yleensä valtuustokauden alussa.

Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on ehkäistä ennakolta ja torjua onnettomuuksia, tapaturmia, rikoksia ja häiriöitä sekä parantaa ihmisten turvallisuuden tunnetta. Tavoitteiden määrittelyssä hyödynnetään yleensä hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Tärkeintä kuitenkin on, että turvallisuussuunnittelu vastaa kunnan omiin turvallisuustyön tarpeisiin.

Kunnat tekevät turvallisuussuunnitelmia myös yhteistyössä seutujen tai muiden kuntien tai maakuntien kanssa. Laajoissa kunnissa on koettu tarpeelliseksi tehdä myös ns. kyläsuunnitelmia, jotta paikalliset tekijät tulevat huomioiduiksi. Aluetta oleellisempi tekijä on paikallisten toimijoiden laaja-alainen sitoutuminen yhteiseen turvallisuustyöhön ja -suunnitteluun.

Turvallisuussuunnitelman laatii kunnan virkamiesjohto yhteistyössä poliisin, pelastuslaitoksen ja paikallisten yhteisöjen (elinkeinoelämän, seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen) kanssa. Tavoitteena on, että kunnan- ja kaupunginvaltuustot käsittelevät paikalliset turvallisuussuunnitelmat ja seuraavat niiden toteutumista. Tätä kautta turvallisuus tulee osaksi kunnan tai kaupungin toimintastrategiaa ja johtamista.

Lue lisää:

Linkkejä kuntien turvallisuussuunnitelmiin (TUOVI)

Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkosto

Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkosto (TKK) on kuntien riskienhallinta-, turvallisuus- ja varautumistyötä tukeva verkosto. Kuntaliitto hallinnoi verkostoa ja varmistaa edellytykset sen toiminnalle.

Verkoston tavoitteena on kehittää kuntien turvallisuuskulttuuria, turvallisuusjohtamista ja riskienhallintaa sekä lisätä turvallisuus- ja varautumistyön merkitystä ja vaikuttavuutta osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Verkosto on tarkoitettu kuntien henkilöstölle, ja se tarjoaa asiantuntijoille mahdollisuuden verkostoitumiseen ja keskusteluun. Jäsenmäärä on tällä hetkellä yli 600 henkilöä noin 270 kuntaorganisaatiosta.

Voit liittyä verkostoon ottamalla yhteyttä sähköpostitse verkoston koordinaattoriin.

Yhteystiedot:

Ville Leinonen, ohjausryhmän puheenjohtaja
valmius- ja turvallisuuspäällikkö, Joensuun kaupunki
p. 013 337 9112, ville.leinonen@joensuu.fi

Ari Korhonen, koordinaattori
erityisasiantuntija, Kuntaliitto
p. 044 797 1550, ari.korhonen@kuntaliitto.fi

Työkalut ja KUJA-hanke

Kuntien jatkuvuudenhallintahanke (KUJA) toteutettiin Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä vuosina 2014–2016. Hankkeen tavoitteena oli tukea ja kehittää kuntasektorin varautumista ja jatkuvuudenhallintaa luomalla ja jalkauttamalla yhtenäiset perusteet, toimintamallit sekä työvälineet kuntien ja kuntakonsernien toimijoiden tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan toteuttamiseksi.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää kuntakentän toimijoiden kykyä ja valmiuksia varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Hankkeen tuottamat työkalut tukevat laajasti uhkien ja häiriöiden hallinnan kehittämistä ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista kaikissa tilanteissa, ja ne kytkevät osaltaan kriittiset toimijat yhteistoimintaan paikallishallintotasolla.

KUJA2-hanke (2017–2019) oli jatkoa hankkeen ensimmäiselle vaiheelle. Sen tavoitteena oli

  • jatkaa kuntien jatkuvuudenhallinnan tukemista ja laajentaa työ myös tuleviin maakuntaorganisaatioihin
  • tukea tulevia maakuntia varautumisessa sekä varautumiseen liittyvässä yhteistyössä niiden keskeisten sidosryhmien kanssa
  • edistää sote- ja maakuntauudistuksen onnistumista varautumisen osalta sekä yhteistä ymmärrystä varautumiseen liittyen

Hanke tuki valtakunnallisia varautumiselle asetettuja tavoitteita sekä sisäministeriön ja aluehallintovirastojen varautumiseen liittyviä tehtäviä. Hankkeen tuotoksia olivat muun muassa päivitetty jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonsepti sekä kuntien kansallisen varautumisverkoston perustaminen.

Hankkeessa myös tuotettiin ja koottiin yhteen toimintamalleja, työkaluja ja hyviä käytänteitä kuntien ja maakuntien hyödynnettäväksi. Lisäksi laadittiin esiselvitys alueelliseen ennakoivaan tilannekuvaan liittyvistä tietotarpeista ja tietojärjestelmistä sekä suositus satamien varautumisesta. Yksi tavoitteista oli tukea yhdessä ELVAR-toimikuntien kanssa julkisen sektorin ja elinkeinoelämän varautumisen yhteensovittamista.

Lue lisää:

Energia- ja sähkökatkoihin varautuminen talvella 2022-2023

Tälle sivulle on koottu ohjeita mahdollisen sähkö- ja energiakatkoihin varautumiseksi. Mukana on myös linkit ministeriöiden ohjauskirjeisiin.

Energiansäästökysely kunnille

Kuntaliitto toteutti kunnille energiansäästökyselyn 26.8.–5.9.2022. Kyselyyn vastasivat 80 kunnan edustajat eri kuntakokoryhmistä. Tiedote tarkemmista kyselyn tuloksista sekä diaesitys löytyvät täältä.

Varautumisen kannalta kyselyn merkittävin tulos on, että kuntien varautumista sähkökatkoksiin on parannettava.

Hallitut sähkökatkokset osuvat aamuihin ja iltoihin

Fingridin mukaan sähkökatkokset ovat tulevana talvena tavallista todennäköisempiä. Mikäli jakelua joudutaan rajoittamaan, osuvat rajoitukset sähkön kulutushuippuihin, jotka ajoittuvat aamuihin sekä alkuiltaan. Todennäköisimmillään sähkökatkokset olisivat kuivina pakkaskausina, jotka normaalisti ajoittuvat tammi-helmikuulle. Ohessa on taulukko kulutushuipuista eri talvina.

Lähde: Fingrid

Varautumisen yleinen toimintamalli - alueelliset koordinaatioryhmät

Lähtökohtaisesti sähkön jakelija (Fingrid, jakeluverkkoyhtiöt) pyrkii varmistamaan sairaaloiden ja muiden kriittisten kohteiden toiminnan, mutta aina tämä ei ole sähkönjakeluverkon teknisten ominaisuuksia takia mahdollista.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee varmistaa sähkönjakelijalta, miten kriittisten kohteiden sähkönjakelu toteutettaisiin mahdollisten jakelukatkosten aikana.

Mikäli sähkönjakelua jouduttaisiin rajoittamaan myös näissä kohteissa, tulisi varmistaa tiedonkulku sähkönjakelijoiden, kuntien, hyvinvointialueiden, kunnan alueella toimivien suurten sähkönkuluttajien ja muiden toimijoiden välillä sekä sähkökatkojen mahdollinen ennakointi. Näin toimijat voisivat varautua sähkökatkosten aiheuttamiin vaikutuksiin palvelutuotannossa.

Asian hallinnan kannalta on tarpeen koota alueellisia koordinaatioryhmiä, jossa on edustus kaikista keskeisistä toimijoista. Alueellisia ryhmiä on perustettu ja perusteilla eri puolilla Suomea.

Koordinaation ja tiedonvaihdon tulee olla yhteistä eri toimijoille, eikä jokaisen toimijan tule lähteä erikseen lähestymään jakeluyhtiöitä ja luomaan omia erillisiä tiedonkulkukanavia.

Kriittisiin kohteisiin on syytä varmistaa mahdollisuudet ulkoiselle sähkön-, lämmön- ja vedensyötölle. Mikäli varavoimaa, lämmön, sähkön tai veden saantia ei voida ei voida turvata, tulee tilanteen varautumiseksi suunnitella toiminta toisella tavoin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden vaihteessa. Siksi varautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon kriittisissä palvelupisteissä tulee tehdä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa kuluvan syksyn aikana.

Myös vanhustenhoidon yksityisten palveluntuottajien kanssa on syytä läpikäydä varautumistilanne. Vaikka yksityinen tuottaakin palvelun, on viime kädessä järjestämisvastuu kunnalla ja myöhemmin hyvinvointialueilla.

Mahdolliset sähkökatkokset voivat vaikuttaa myös kunnan muuhun toimintaan. Yhteinen sähkön säästäminen on kaikkien velvollisuus. Säästämällä energiaa erityisesti kulutushuippujen aikaan vähennetään sähkökatkosten todennäköisyyttä ja pienennetään sähkön hintaa.

Kunnan on syytä varautua huomioimaan sähkökatkosten mahdollisuus erityisesti aamuisin sekä alkuillasta ja muutoinkin pohtimaan kulutushuippujen tasaamista energian säästöllä.

Kulutuksen tasaamista voi tehdä ajoittamalla energiansäästötoimenpiteitä kulutushuippuihin. Tämä voi vaikuttaa palvelutuotannon aikatauluihin kuten vaikkapa koulupäivän alkamisaikoihin tai uimahallin toimintaan. Energiansäästöjä kannattakin hakea kunnassa yhteisesti eri toimialojen kanssa kielteisten toiminnallisten vaikutusten minimoimiseksi.

Vaikka hallittujen sähkökatkojen arvioidaan olevat hetkellisiä (noin 2 tuntia), tulee kaikissa tilanteissa varautuminen ulottaa myös siihen, että sähkö- ja energiasyöttökatkot voivat olla pidempiä tai laitteistot rikkoontua sähkökatkojen yhteydessä.

Lue lisää:

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!