Hankintalain muutos; hankintapäätösten perustelut ja täytäntöönpano

Helmikuun alussa tuli voimaan julkisista hankinnoista an-netun lain eli hankintalain muuttamista koskeva laki (21/2005). Hankintalain muutos liittyy julkisista hankinnoista annetun lain kokonaisuudistuksen valmisteluun. Euroopan komission Suomelle osoittaman hankintadirektiivien soveltamista koskevan perustellun lausunnon johdosta hankintalakiin on tehty kilpailuun osallistuvien yritysten oikeusturvan parantamiseen liittyvä täsmennys, joka on saatettu täten voimaan erillislakina jo ennen hankintalain kokonaisuudistusta.

Merkittävin asia hankintalain muutoksessa on se, että hankintaa koskevaa päätöstä ei saa panna täytäntöön eikä siihen liittyvää hankintasopimusta saa tehdä ennen kuin on kulunut 7 päivää markkinaoikeudelle tehtävän hakemuksen määräajan päättymisestä. Kysymys on eräänlaisesta odotus- eli karenssiajasta päätöksenteon jälkeen. 
Laki edellyttää lisäksi kirjallisen hankintasopimuksen tekemistä siitä riippumatta, onko hankintaprosessi muutoin toteutettu kirjallisen aineiston perusteella. Kuntia pyydetään antamaan tämä yleiskirje tiedoksi eri lautakunnille ja kuntakonserniin kuuluville yhtiöille.

Lisätiedot
Antero Oksanen, puh. (09) 771 2454, 050 64 893
Piia Sinisalo, puh. (09) 771 2467, 050 544 6573 
Salme Sauvonsaari, puh. (09) 771 2457, 050 320 9163

Liite
Malli oikaisuvaatimusohjeeksi ja hakemusosoitukseksi hankinta-asioissa

Hankintapäätösten tekemistä ja päätösten täytäntöönpanoa koskevat määräykset

1. Yleistä hankintalainsäädännöstä

Julkisista hankinnoista annettu laki (1505/1992) eli hankintalaki on ollut voimassa vuodes-ta 1994. Lakia on sittemmin tarkistettu useassa eri vaiheessa, kuten laeilla 1247/1997 ja 304/1998. Keskeistä oli tällöin kilpailuneuvoston toimivallan laajentaminen. Sittemmin lakia on tarkistettu laeilla 1009/2001 ja 1530/2001, jotka koskivat hankintapäätösten perustelemista ja muutoksenhakua sekä kilpailuneuvoston muuttumista markkinaoikeudeksi. Markkinaoikeuden toiminnasta säädettiin lisäksi erityislailla, markkinaoikeuslailla (1527/2001).

Hankintalain lisäksi kuntien ja kuntayhtymien hankintoja on ohjeistettu niiden hyväksymillä yleisillä hankintaohjeilla, jotka ovat täydentäneet ja selkeyttäneet hankintalain ja -asetuksen velvoitteita.

2. Hankintalain kokonaisuudistus

Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on parhaillaan vireillä. Tämä perustuu julkisia hankintoja koskevien direktiivien uudistamiseen, jotka EU:n parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet ja jotka on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä 30.4.2004. Uudistus kohdistuu sekä viranomaisdirektiiviin (2004/18/EY) ja teknisiä peruspalveluja (vesi- ja energiahuolto sekä liikenne- ja postipalvelut) koskevaan direktiiviin (2004/17/EY). Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman hankintalain uudistamista valmistelleen työryhmän mietintö valmistui marraskuussa 2004 ja asiaa koskeva hallituksen esitys annettaneen viimeistään syksyllä 2005.

Ehdotuksen mukaan uusi hankintalaki korvaa nykyisen hankintalain ja sen perusteella annetun aikaisempiin direktiiveihin pohjautuvan viranomaistoimintoja koskevan hankinta-asetuksen. Hankintalain ohella annettaan teknisiä peruspalveluita (vesi- ja energiahuolto sekä liikenne- ja postipalvelut) koskeva sektorilaki, joka sisältää vastaavat hankintalain yleiset periaatteet täydennettynä kyseisiä toimialoja koskevilla erityismääräyksillä. Tulevassa hankintalakiuudistuksessa pyritään näin selkiinnyttämään eri toimialoja koskevia määräyksiä.

Hankintalain kokonaisuudistuksella uudet hankintadirektiivit saatetaan voimaan kansallisesti, jonka tulee tapahtua tammikuun loppuun 2006 mennessä. Nyt esillä olevaan hankintalain osittaisuudistukseen on kuitenkin päädytty sen johdosta, että Euroopan yhteisön komissio on perustellussa lausunnossaan katsonut, ettei Suomi ole saattanut julkisia hankintoja koskevia oikeusturvadirektiivejä EY-tuomioistuimen edellyttämällä tavalla voimaan. Osittaisuudistuksen periaatteet sisältyvät myös tulevaan kokonaisuudistukseen.

3. Hankintalain osittaisuudistuksen keskeiset periaatteet

Eduskunta on hyväksynyt julkisista hankinnoista annetun lain muuttamista koskevan lain (21/2005), joka on tullut voimaan 1.2.2005. Uudella lailla hankintalakiin on lisätty uusi 7 a §, jossa käsitellään hankintaa koskevaa päätöksentekoa ja hankintasopimuksen tekemistä.

Hankintalain uudella 7 a §:llä korostetaan hankintayksikön (kunnan, kuntayhtymän ym.) eri päätöksentekovaiheiden kirjaamista ja päätösten perustelua. Sen mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista (esimerkiksi kilpailusta poissulkeminen) sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta (lopullinen valinta) kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätökseen tulee lisäksi liittää osoitus asian saattamista markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Päätös hakemusosoituksineen on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee.

Hankintalain muutos ei tosiasiallisesti muuta päätöksentekomenettelyä koskevia periaatteita. Päätöksen perustelemisvelvollisuus pohjautuu yleisiin hallinto-oikeudellisiin periaatteisiin, jotka ilmenevät niin kuntalaista kuin hallintolaista. Sen sijaan yhtiömuotoisesti toimivissa hankintayksiköissä päätösten perustelemista ei ole aina koettu välttämättömyydeksi, vaikka hankinta-asioissa yksityisoikeudellisten hankintalain soveltamisalan piiriin kuuluvien yhteisöjen tulee soveltaa lakia samalla tavalla kuin viranomaisyksiköiden.

Uudet vaatimukset vastaavat sisällöltään sitä, mikä on saatettu kuntien ja kuntayhtymien tiedoksi jo aiemmin 26.3.2002 päivätyllä Suomen Kuntaliiton yleiskirjeellä nro 6/80/2002. Siinä käsitellään muun muassa hankintapäätöksen johdosta olevaa muutoksenhakumahdollisuutta eli hakemusta markkinaoikeudelle tai rinnakkaisesti käytettävissä olevaa oikaisuvaatimusta. Lain muutos ei aiheuta tarvetta uudistaa muutoksenhakuosoitusmallia. Tämän yleiskirjeen liitteenä on aikaisemman yleiskirjeen liitteenä hankintayksiköille toimitettu malli.

Uutta hankintalain muutoksessa on kuitenkin se, että päätös voidaan panna täytäntöön ja hankintasopimus tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voimassa olevan 14 päivän muutoksenhakuajan päätyttyä markkinaoikeudessa hankintayksikkö joutuu vielä odottamaan 7 päivän ajan ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Tällä odotusajalla eli karenssiajalla pyritään varmistamaan se, että päätökseen tyytymättömällä asianosaisella on mahdollisuus vaikuttaa mahdolliseen virheelliseen päätökseen muutoksenhaun kautta.

Jos tehdyssä päätöksessä on selkeä virhe, markkinaoikeudella on mahdollisuus ennen päätöksen täytäntöönpanoa 7 päivän kuluessa käyttää hyväksi hankintalain 9 §:stä ilmeneviä ensisijaisia toimenpiteitä. Kysymykseen tulee tällöin erityisesti päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen ennen markkinaoikeuden lopullisen asiaa koskevan päätöksen antamista. Tämä tulee kysymykseen erityisesti silloin, kun asian valmisteluun tai päätökseen sisältyy selkeä virheellisyys. Täytäntöönpanokiellon antamisen jälkeen markkinaoikeus käsittelee asiaa normaalissa järjestyksessä.

Hankintalain muutoksen johdosta hankintayksikön tulee hankintapäätöksen jälkeen tehdä hankintaa koskeva kirjallinen sopimus. Voimassa olevaan lakiin ei sisälly vastaavaa velvoitetta. Sopimuksen sisältö on kirjallisen sopimuksen puuttuessa aiemmin määräytynyt yksinomaan tarjouspyynnön, tarjouksen, tarjouksen hyväksymispäätöksen sekä niihin liittyvien muiden sopimusasiakirjojen perusteella.

Hankintalakiin ei sisälly tarkempia määräyksiä kirjallisen sopimuksen sisällöstä. Olennaista on se, että hankinnasta tehdään erillinen sopimusasiakirja, jonka sisältö on vapaasti määrättävissä. Vastaisuudessakin riittävänä kirjallisena sopimuksena voidaan pitää osapuolten allekirjoittamaa sopimusasiakirjaa, jossa sopijapuolia ja sopimuksen kohdetta koskevien tietojen lisäksi lyhyesti vain viitataan edellä mainittuihin tarjouskilpailussa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa syntyneisiin jo valmiina oleviin asiakirjoihin. Laadittavaan sopimukseen ei saa muutoinkaan sisällyttää sellaisia olennaisia velvoitteita, joita ei ole ollut mukana jo tarjouskilpailuasiakirjoissa. Lukuisten hankintojen kohdalla sopimukset on laadittu käyttäen hyväksi toimialalla vakiintuneesti käytössä olevia lomakkeita. Sopimukset voidaan kuitenkin tehdä vapaamuotoisesti.

Hankintayksilöllä on uuden lain mukaan oikeus laittaa päätös kuitenkin täytäntöön edellä mainitusta poiketen eli odottamatta laissa mainittua 21 päivän kulumista, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä yleistä etua koskevasta pakottavasta tai muusta hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä. Hankintayksikön tulee päätöksessään perustella poikkeamisen syy.  Tällaiset erityiset syyt tulevat kysymykseen vain poikkeuksellisesti.

Ne tilanteet, joissa hankintapäätöksen nopeampi täytäntöönpano voi tulla kysymykseen, koskevat esimerkiksi tapauksia, joissa erityinen kiire johtuu hankintayksikön ulkopuolisista syistä, joita hankintayksikkö ei ole voinut kohtuudella ennakoida. Säännöksessä tarkoitetuksi kiireeksi ei voitaisi katsoa hankintayksikön omaa viivyttelyä hankinnan valmistelussa ja toteuttamisessa. Säännökseen vetoavan hankintayksikön olisi todettava syy poikkeamiselle päätöksessään ja kyettävä tarvittaessa näyttämään toteen, että poikkeamisperusteen soveltumisen edellytykset täyttyvät.

Hankintalain muutos tuli voimaan 1.2.2005.

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja

Kari Prättälä
lakiasiain johtaja