Digitalisaatio avaa kunnille mahdollisuuden säilyttää toimintakykynsä ja elinvoimansa tulevaisuuden Suomessa. Se tarjoaa välineitä järjestää kunnan rakenteita tavalla, joka tukee ja sujuvoittaa kunnan arkea. Digitalisaatio on sekä ajattelutavan että toimintatavan syvällinen muutos. Se koskettaa kaikkia kunnan toimijoita ja kuntalaisia.
Kuntaliitto on kuntien vaikuttava ja ratkaisukeskeinen kumppani digikehityksen edistämisessä. Roolimme kuntien digikehitystyössä ovat tuntija, tekijä ja kannustaja.
Digikehitystyön tuntijan roolissa Kuntaliitto toteuttaa edunvalvonnan tehtäväänsä. Hyödynnämme pitkän linjan asiantuntemustamme kuntakentän erityispiirteiden ymmärtämisessä ja hahmottamisessa. Tuntijan roolimme perustana ovat myös vahvat yhteiskunnalliset verkostot.
Tekijän roolissa Kuntaliitto osallistuu aktiivisesti kansallisten ja kuntien kannalta merkittävien digiratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja viestintään yhdessä kuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi Kuntaliitto tuottaa tekijän roolissa neuvontapalveluja ja kuntatietoa kuntia varten.
Kannustajan roolissa Kuntaliitto avaa kunnalle ja kunnan yhteistyökumppaneille näkymiä digikehityksen uusimpiin mahdollisuuksiin.
Lisätietoja Kuntaliiton digitalisaatiotavoitteista voi lukea tästä. Kunnat ja tietoyhteiskunta -uutiskirjeen voi tilata tästä.
Olemme vahvojen ja itsenäisesti toimivien kuntien maa, jossa jokaisella kunnalla on erityinen identiteettinsä. Kunnissa olemme tottuneet toimimaan yksin ja hoitamaan omat asiamme.
Kuntien tulevaisuutta määrittää kuitenkin yhteistyö ja siinä onnistuminen. Digitalisaation alueella yhteistyö mahdollistaa sekä voimien ja osaamisen yhdistämisen että digikehityksen, joka ylittää kuntarajat paikallisesti ja valtakunnallisesti. Yhdessä rakennamme entistä sujuvampaa Suomea, jossa kuntalaisella on hyvä elää.
Kuntaliitossa työskennellään päivittäin kuntien välisen kehitystyön moottorina, tukena ja inspiroijana. Verkostomme ulottuvat laajasti eri toimialoille ja yli toimialarajojen. Olemme luotettava ja vaikuttava kumppani kuntien välisessä kehitystyössä.
Yhteiset digiratkaisut on kuntien yhteiskehittämisen verkosto, jossa jaetaan hyviä digikehittämisen käytänteitä läpi kuntakentän. Verkoston pohjana ovat valtiovarainministeriön erikseen tukemat digikehityshankkeet vuosilta 2019 ja 2020. Lue lisää YD-verkostosta.
Kuntaliiton asiantuntijat: Elisa Kettunen (digikehittämisen koordinointi), Laura Lyly (Klash-haastekilpailu ja tutkimus).
Klash-kuntainnovaatiokilpailun toteutusvaihe on parhaillaan käynnissä yhteistyössä kilpailussa menestyneiden yritysten ja ratkaisuista kiinnostuneiden kuntien kanssa. Lue lisää.
DigiOne-hankkeessa rakennetaan kansallista palvelualustaa ja ekosysteemiä koulutuspalveluille. Lue lisää.
Koulutus palveluna -verkostoprojektissa yhdistetään kunnat ja koulutuksen järjestäjät ideoimaan uusia mahdollisuuksia laadukkaiden koulutuspalvelujen tarjoamiseen. Lue lisää.
Yleisten kirjastojen digimediahankkeen tavoitteena on luoda edellytykset yhden luukun e-kirjastolle, jossa kirjastojen kaikki lisensoitu e-aineisto on jokaisen kuntalaisen käytettävissä entistä helpommin ja tasa-arvoisemmin. Lue lisää.
Lisätietoja sivistystoimen digikehittämisen hankkeista voi lukea tästä.
Kuntaliiton asiantuntijat: Minna Lindberg, Irmeli Myllymäki, Johanna Selkee
Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke vahvistaa nuorisoalan digitalisaatioon liittyvää osaamista.
Lisätietoja digitaalisesta nuorisotyöstä ja siihen liittyvistä digikehityshankkeista kunnissa voi lukea tästä.
Kuntaliiton asiantuntija: Mari Ahonen-Walker
Rakennetun ympäristön digitalisaatiosta ja siihen liittyvistä digihankkeista voi lukea tästä.
Kuntaliiton asiantuntija: Päivi Tiihonen
Digikehittämisen avoimilla ratkaisuilla tarkoitetaan sellaisia toimintaa tukevia ratkaisuja, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä ilman korvausta tai lupaa. Avoin lähdekoodi on yksi selkeä esimerkki avoimista ratkaisuista, mutta myös erilaiset vapaasti hyödynnettävät selvitykset tai raportit ovat myös avointa aineistoa.
Avoimet ratkaisut ja niiden hyödyntäminen ovat tärkeitä erityisesti julkisessa hallinnossa. Julkisella rahalla tuotettujen ratkaisujen jakaminen ja kehittäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa ei aseta julkista toimijaa heikompaan asemaan, vaan vahvistaa ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa.
Erityisesti dataa, ohjelmistokoodia ja dokumentaatiota jakamalla ja hyödyntämällä luodaan perusta avoimelle kehitykselle, yhteistyölle ja organisaatioiden oppimiselle. Avoimet lopputuotteet ovat hyödynnettävissä ja niiden jatkokehitys myös uusiin tarkoituksiin on mahdollista.
Avoimien ratkaisujen keskiössä on yhteisö, jota ilman avointen ratkaisujen kehitys jää suuremmassa mittakaavassa kesken. Yhteisöä yhdistävät yhteiset tavoitteet, intressit ja luottamuksellinen ilmapiiri.
Kuntaliiton avoimeen digikehittämiseen voi tutustua Kuntaliiton GitHubissa.
Kuntaliiton Avoimen lähdekoodin hankintaopas kunnille -julkaisu on luettavissa tästä.
Kuntaliitto tukee kuntien datan avaamista osana tietopolitiikan edunvalvonta- ja kehittämistyötä. Toteutamme kuntakenttää hyödyttäviä, datan avaamista tukevia toimenpiteitä ja toimimme aktiivisena keskustelukumppanina ja edunvalvojana datan avaamista koskevassa työssä.
Kuntaliiton lakiyksikkö antaa tukea datan avaamiseen liittyviin juridisiin kysymyksiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi tietosuojaan tai sopimuksiin.
Kuntaliiton hallussa olevan datan avaamisesta vastaa strategiayksikön tieto- ja analytiikkatiimi osana tietopalveluita.
Lue lisää datan avaamisesta kunnassa.
Kunnan toiminnan digitalisointi on riippuvaista kunnan käytössä olevista resursseista. Resursseilla tarkoitetaan rahan lisäksi myös esimerkiksi kunnassa olevaa osaamista ja yhteistyömahdollisuuksia.
Kuntien digitalisaation tueksi on olemassa erilaisia rahoituskanavia. Kansallisia rahoituskanavia ovat muun muassa valtion myöntämät avustukset, kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä ja Business Finlandin myöntämä rahoitus.
Kansainvälisiä rahoituskanavia ovat esimerkiksi EU:n erillisohjelmat ja investointi- ja rakennerahastot sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden rahoitusohjelmat.
Rahoituskanavien hakuajankohdat ja rahoitusohjelmien vaatimukset ja ehdot rahoituksen saamiselle vaihtelevat.
Valtiovarainministeriö tukee kuntien digikehittämistä vuosittain harkinnanvaraisesti myöntämällä digikannustinavustusta kuntien digitalisaation kehittämiseen. Kunta voi hakea tällaista erityisavustusta valtiovarainministeriön järjestämässä säännöllisessä haussa, jossa on vaihtuvat digikehittämisen painopisteet.
Tähän mennessä hakuja on ollut kolme, kaksi vuonna 2019 ja yksi vuonna 2020. Vuoden 2021 kevään haun painopisteet ovat digiturvallisuus ja rakennetun ympäristön digitalisaation edistäminen. Määrärahaa on julkisen talouden suunnitelmassa vuoteen 2023 saakka.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionavustusrahoituksiin sisältyy digitalisaation kehittämistä mahdollistavaa valtion rahoitusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä voi hakea avustusrahoitusta.
Opetushallitus myöntää hankerahoitusta sekä henkilöstökoulutukseen kohdennettua valtionavustusrahoitusta.
Kehittämisavustusta voi hakea myös Aluehallintovirastolta. Aluehallinto myöntää avustusta muun muassa kirjastotoimeen, liikuntaan ja liikuntarakentamiseen, nuorisotyön lasten ja nuorten toimintaan ja nuorten työpajatoimintaan.
Muita resursseja kuntien digikehittämiseen
Kuntaliitto tarjoaa kuntien digikehittämiseen hyödyllisiä tuotteita ja palveluja.
Kunnissa voidaan hyödyntää digikehittämisen resursseina esimerkiksi myös Digi-ja väestötietoviraston Digituki-palveluita, VTT:n Digimaturity -työkalua, Apuadigiin-palvelua ja digitaalista oppimisympäristöä eOppivaa.
Kunta luo tietoa ja jakaa tietoa ja suuntaa toimintaansa tiedon varassa. Tietoa käytetään kunnan organisaation, talouden ja palvelujen järjestämiseksi ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tiedon onnistunut hyödyntäminen lisää kunnan elinvoimaisuutta ja joustavuutta myös muutoksen aikoina.
Digitalisaatio mahdollistaa kunnille entistä paremman pääsyn ajantasaiseen tietoon. Tämän myötä tietoa voidaan hyödyntää kunnan kehittämisessä, johtamisessa ja päätöksenteossa ja näin vastata entistä paremmin myös kuntalaisten odotuksiin.
Tietoa täytyy kuitenkin osata tulkita, sillä tieto itsessään ei vielä paranna päätöksentekoa. Erilaisia tietolähteitä on tärkeää myös yhdistellä toisiinsa kokonaiskuvan saamiseksi. Lisäksi tiedon hyödyntämisessä on huolehdittava tietosuojan ja tietoturvan toteutumisesta.
Tiedon yhteentoimivuus kattaa EIF-kehyksen mukaisesti neljä osa-aluetta. Tiedon semanttisella yhteentoimivuudella tarkoitetaan tiedon ja siihen liitetyn merkityksen säilyttämistä, kun tietoa siirretään suoraan tietojärjestelmien välillä. Tällöin tiedolle on luotu metatietoa, eli tietoa tiedosta, joka selittää kyseisen tiedon merkityksen ja auttaa tiedon siirtymistä siten, että alkuperäinen tarkoitus ei muutu.
Tekninen yhteentoimivuus tarkoittaa tiedonsiirtotekniikoiden yhteensovittamista, jolloin tietoa voidaan siirtää myös kuvattujen rajapintojen kautta. Oleellista yhteentoimivuuden edistämiselle on sanastojen, tietomallien ja koodistojen hyödyntäminen ja tuottaminen.
Lainsäädännöllinen yhteentoimivuus tarkoittaa sitä, että lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa ja hyödyntämisessä järjestelmien välillä.
Organisatorinen yhteentoimivuus viittaa yhtenäisiin toimintatapoihin ja prosesseihin.
Kunta yhteentoimivuuden edistäjänä voi sekä hyödyntää itse yhteisiä kuvauksia, tietomalleja ja sanastoja, mutta myös omassa kehittämistoiminnassaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tuottaa kyseisiä kuvauksia muiden hyödynnettäväksi. Päällekkäisyyksiä eri järjestelmien osalta voidaan poistaa ja samalla kehittää toimintaa ja toimintaprosesseja.
Lue lisää yhteentoimivuusalustasta ja eurooppalaisista yhteentoimivuusperiaatteista.
Yhteentoimivuustyö kunnissa -video kertoo yhteentoimivuuden merkityksestä kuntien näkökulmasta:
Lue lisää tiedon elinkaaresta tältä sivulta.
Lue lisää tiedonhallinnasta tältä sivulta.
Lue lisää tiedon säilyttämisestä ja hävittämisestä tältä sivulta.
Kuntien tuottamat tiedot – kuten asema- ja yleiskaavat, osoitteet, tontti- ja kiinteistötiedot, rakennusrekisterin tiedot, katujen ja muun infran tiedot, 3D-kaupunkimallit – ovat rakennetun ympäristön tietojohtamisen ja tulevaisuuden älykaupunkisovellusten kivijalka.
Kuntaliitto osallistuu aktiivisena kuntien edunvalvojana ja kehittäjäkumppanina rakennetun ympäristön digitalisaatiota koskeviin digikehitys- ja lainvalmisteluhankkeisiin. Toimimme myös siltana kuntien ja valtion organisaatioiden välillä.
Keskeisiä valtakunnallisia laki- ja digikehityshankkeita tai Kuntaliiton selvityksessä olevia digiasioita ovat esimerkiksi:
Lue lisää Rakennetun ympäristön digitalisaatio -sivulta ja Digiä kuntatyössä -sivulta.
Kuntaliiton asiantuntija: Päivi Tiihonen
Kunnan sivistyspalveluilla toteutetaan sivistyksellisiä perusoikeuksia ja huolehditaan kuntalaisten yhdenvertaisuudesta ja hyvinvoinnista.
Sivistystoimen palveluja kehitetään kunnissa monikanavaisesti ja kehitystyössä huomioidaan myös palvelujen saavutettavuus, kuntalaisten tarpeiden monimuotoisuus ja digitalisaation mahdollisuudet. Sivistyspalveluilla on tärkeä rooli myös kuntalaisten osallisuuden kokemuksen ja osaamisen kasvattamisessa.
Sivistystoimessa hyödynnetään digitalisaatiota laaja-alaisesti opetuksessa sekä nuoriso, kirjasto- ja kulttuuritoimessa.
Sivistystoimen digikehittämisen hankkeita kunnissa:
Kuntaliiton asiantuntija: Minna Lindberg
Digitaalisessa nuorisotyössä digitaalisuutta hyödynnetään välineellisesti, sisällöllisesti ja toiminnallisesti sekä digitaalisissa että fyysisissä toimintaympäristöissä. Digitaalinen nuorisotyö käsittää siten esimerkiksi verkkonuorisotyön, digitaitoihin liittyvän kasvatuksellisen toiminnan sekä maker-kulttuuriin liittyvän "värkkäilyn".
Kuntien tukena digitaalisessa nuorisotyössä on digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke. Toiminnallaan Verke vahvistaa nuorisoalan digitalisaatioon liittyvää johtamista ja kasvatuksellista osaamista sekä tukee toimijoita digitaalisen mediaa ja teknologiaa hyödyntävien palveluiden ja toimintojen kehittämisessä. Verke tuottaa myös digitaaliseen nuorisotyöhön liittyviä selvityksiä. Viimeisin selvitys kunnallisen nuorisotyön digitalisaatiosta on vuodelta 2019.
Kuntaliitto edistää digitaalista nuorisotyötä kehittämällä kunnallista nuorisotyön kansallista dokumentaatiojärjestelmää, joka on kuntien käytössä vuoden 2021 loppupuolella. Järjestelmän avulla voidaan tuottaa tietoa digitaalisesta nuorisotyöstä kunnalliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon.
Hyvinkään nuorisopalveluissa on pitkä kokemus digitaalisesta nuorisotyöstä. Koronapandemian käynnistyessä ja julkisten tilojen sulkeutuessa kaupunki kykeni siirtämään erilaiset nuorisopalvelut verkkoon yhdessä päivässä. Lue lisää Digiä kuntatyössä -sivulta.
Hyvinkään nuorisotoimesta löydät lisätietoa täältä.
Verken blogissa Hyvinkään nuorisopäällikkö Mika Joensuu kertoo, kuinka nopea siirtymä verkkoon oli mahdollinen.
Rovaniemen nuorisopalveluissa digitaalinen nuorisotyö tarjoaa palvelua verkossa sekä järjestää toimintaa, jossa käytetään digitaalista mediaa ja teknologiaa. Palveluja on ollut laajasti verkossa jo ennen koronaa.
Rovaniemen nuorisopalvelut tekivät poikkeusoloissa suunnitelman verkkoon siirtymisestä nopealla aikataululla. Nuorisotoimenjohtaja Nella Sepänheimo kertoo podcastissa siirtymäprosessista.
Joensuun nuorisokortin avulla saadaan tietoa nuorten palveluiden käytöstä sekä tiedotetaan palveluista. Kortin kautta kertyvä data auttaa palveluiden suunnittelussa ja työn kohdentamisessa.
Kuntaliiton asiantuntija: Mari Ahonen-Walker
Lue lisää sosiaali- ja terveysasioista kunnassa.
Vuodesta 2014 alkaen AKUSTI-foorumissa on koottu sairaanhoitopiirien ja kuntien näkemyksiä ja tuotu niitä esille kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyössä. AKUSTI-foorumi tuottaa vuosittain kehittämisprojekteja kuten selvityksiä, julkaisuja ja käytäntöjä tukevia tuotoksia, jotka ovat laajasti käyttöönotettavissa ja hyödynnettävissä.
Digitaidot ovat taitoja, joiden avulla digitaalisten palvelujen käyttäminen on mahdollista. Digitaitoja voi kehittää jatkuvasti ja niiden kehittämiseen on saatavilla tukea.
Kuntalaisille digitukea tarjotaan usein kirjastossa. Digituen mahdollisuuksia kartoitetaan myös yrityksille ja yhteisöille. Digituen kehitystyöstä ja koordinoinnista vastaa Digi- ja väestötietovirasto.
Kunnan digitaalisten palveluiden kehittämistyössä on tärkeä ottaa huomioon palveluiden saavutettavuus. Kehittämistyötä ohjaa myös saavutettavuuteen liittyvä lainsäädäntö.
Korkearesoluutioisia kuvia Flickrissä ja bloggauksia tässä verkkopalvelussa.
Digitaaliseen turvallisuuteen kuuluvat julkisen hallinnon viitekehyksen mukaisesti riskien hallinta ja käsittely, toiminnan jatkuvuuden hallinta ja varautuminen, tietoturvallisuus ja tietosuoja sekä kyberturvallisuus.
Lue lisää digitaalisen turvallisuuden sivulta.
Lue lisää kuntien digikehittämisen lainsäädännön sivulta.
Kuntaliitto osallistuu kuntien digikehittämiseen ensisijaisesti yhdessä kuntien ja valtion eri toimijoiden kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ja verkostoja ovat myös digikehittämiseen liittyvät järjestöt ja yritykset.
Informationshantering i kommunerna / liittymispyynnöt Mattias Lindroth
Kuntien tietosuojavastaavien verkosto
Rakennetun ympäristön digitalisaation verkosto / liittymispyynnöt Päivi Tiihonen
Tiedonhallinnan verkosto / liittymispyynnöt: Tommi Karttaavi
Yhteiset digiratkaisut -verkosto
Kuntaliitto tuottaa digikehityksen tukimateriaaleja kuten ohjeita, malleja ja kuvauksia kunnille. Digikehittäjän työkaluvalitsimen avulla voi hakea digikehittämisen materiaaleja tietyillä rajauksilla.
"Digiä kuntatyössä" -sarja on kokonaisuus kuntien digikehittämisen kuvauksista.
"8 oppia kuntien digitalisaatiosta" on podcast-sarja kuntien ajankohtaisista digiaiheista.
Nämä sisällöt on toteutettu yhteistyössä Kuntaliiton ja KT kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien kanssa.
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.
Digisumpit on torstaisin pidettävä etätilaisuus kuntien digikehittäjille. Digisumpit on tarkoitettu kuntien osaamisen jakamista ja verkostoitumista varten.