Kuntaliiton blogit

Osallistuimme marraskuussa Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston järjestämään Sosiaalisesti kestävät kaupungit -seminaariin, jossa keskustelimme pienryhmissä siitä, mikä nakertaa sosiaalista kestävyyttä kunnissa. Ryhmämme ajautui lähes automaattisesti miettimään sosiaalista kestävyyttä heikommassa

Kuntatalouden heikko tilanne on noussut kuluvana syksynä toistuvasti otsikoihin. Kunnallisverokertymät ovat jo kolmatta vuotta peräkanaa nollan tuntumassa ja valtionosuudet samaan aikaan miinuksella. Budjettien alijäämät ovat suuria erityisesti isoissa kaupungeissa ja useilla paikkakunnilla on

Suomalaiset ovat suunnitelmallista kansaa. Osaamme organisoida ja valmistella laajoja kokonaisuuksia. Usein teemme samanaikaisesti ja jopa päällekkäisiä suunnitelmia. Tämä näkyy myös kuntien arjessa. Kunnissa tehdään noin 80 erilaista suunnitelmaa lakisääteisenä tehtävänä. Mutta kuka näitä kaikki

Ahvenanmaalla 20.10.2019 järjestetyt vaalit eivät kuumista vaaliaiheista huolimatta innostaneet ahvenanmaalaisia vaaliuurnille edellisten vaalien tapaan. Maapäivävaaleissa äänestysprosentti oli 69,7 eli vajaan prosenttiyksikön alempi kuin edellisissä vaaleissa, kuntavaaleissa 66,4 eli yhden

Edellistä maakuntavalmistelua ei saatu maaliin. Tuloksena käteen jäi yrityksen ja erehdyksen kautta oppeja, jotka nykyinen hallitus toivottavasti huomioi. Yksi selvästi huomioitu asia on kuntien yleisen toimialan perustuslaillinen suoja. Perustuslakivaliokunta totesi alkuvuodesta, että kunnat voivat

Nuoret vaikuttavat kunnan elinvoimaan ja vetovoimaisuuteen sekä nyt että tulevaisuudessa. Samalla tämän päivän päätöksillä on vaikutusta nuoriin vielä vuosienkin päästä. Näihin lähtökohtiin perustuen kuntien tulisi kääntää katseensa entistä vahvemmin nuorten mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa.

Viimeiseltä kymmeneltä vuodelta löytyy monia tutkimuksia ja selvityksiä, jotka osoittavat häirinnän, uhkailun ja vihapuheen olevan yleistä kuntakentällä. Ilmiö on yleinen myös muissa Pohjoismaissa. Tiettävästi ensimmäinen Suomessa tehty kartoitus tehtiin Tampereen yliopiston toimesta vuonna 2006.

Yhdyskuntajätehuolto kehittyy suurin harppauksin. Tavoitteena on hukata mahdollisimman vähän materiaalia ja ohjata jätteet tehokkaasti kiertoon. Vanhat jätehuollon toimintatavat eivät ole enää riittäviä EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Keräys- ja kierrätystoimintaa on tehostettava. On myös

USO-verkostolla on hyväksi koeteltu resepti kuntajohtamisen kehittämiseen: Lähdetään kokoamaan vertaisverkostoa. Kutsutaan yhteen 30 erilaista ja erikokoista kuntaa eri puolilta Suomea. Toivotetaan sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat tervetulleiksi osallistujiksi. Teemaksi otetaan

Tällä hetkellä on käynnissä monia hankkeita, joiden tarkoituksena on kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten yhdistäminen ja avaaminen kaikille. Tavoitellaan siis henkilöliikennettä, jonka kyytiin kuka tahansa kuntalainen voi nousta, jos tarve ja tarjonta kohtaavat. Miksei joukkoliikenteestä voisi

Millainen mielikuva sinulla syntyy, kun kuulet puhuttavan vaikutusten ennakkoarvioinnista? Onko se jotain sellaista, joka liittyy lakeihin ja on kaukana kuntatyön arjesta? Vai jotain, jonka ajattelu saa kiemurtelemaan, koska se tuntuu niin työläältä ja vaikeaselkoiselta? Tuntuuko että ainakaan me

On EU:n ja sen kansalaisten etujen vastaista, jos EU:n talousarviosta peräisin olevia varoja käytetään väärin. Tai jos EU:lle kuuluvia veroja, tulleja ja muita maksuja jätetään suorittamatta. Väärinkäytösten tutkimista ja ehkäisyä varten on vuonna 1999 perustettu Euroopan petostentorjuntavirasto eli

Viime vuosien aikana on entistä enemmän noussut esille kuntakentässä yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen korostaminen eri toiminnoissa. Nykyaikaiset viestintävälineet eri applikaatioineen ovat tuoneet aiempaa nopeammin kunnan asukkaiden mielipiteet asioista tai asioiden valmistelusta esille.

Pitkäjänteisiin päätöksiin ja vaikuttavan toimintaan päästään, kun kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat aidolla me-hengellä ja hyvässä yhteistyössä. Kuntaorganisaation elinvoima on edellytys kunnan elinvoimalle. Elinvoimaisessa kuntaorganisaatiossa roolit ja prosessit ovat sujuvia,

Miten hyvin me oikeastaan tunnemme tunnetusti monimuotoista ja erilaistuvaa maatamme ja kuntakenttää? Supervaalivuoden kriteerit voisi meikäläisittäin kuvitella täyttyvän samalle vuodelle osuneiden eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien myötä. Mutta ei tänä vuonna. Osalle suomalaisista -

Tänään päivänvalon näkivät valtion ensi vuoden talousarvioesitys sekä esitykset koko hallituskautta koskevaksi julkisen talouden suunnitelmaksi ja siihen liittyväksi kuntatalousohjelmaksi . Kuntatalousohjelmaan sisältyy jälleen kuntatalouden kehitysarvio vuoteen 2023 saakka. Se on todella karua

Yhteisten asioiden hoito edellyttää yhteistyön tekemistä. Poliitikoilta, virkamiehiltä ja edunvalvojilta edellytetään, niin kansallisella kuin EU:n tasollakin, yhteistyökykyä, jotta parhaat mahdolliset ratkaisut löydettäisiin sovittaviin asioihin. Monien intressien yhteensovittamisen tulos on aina

Metsäpalo ei pysähdy kuntarajalle, liikenneonnettomuudessa voi olla monen kunnan asukkaita, kyberhyökkäys vaikuttaa palveluihin laajasti. Poikkeavan tilanteen ja kriisin sattuessa kansalaisten on saatava yhtenäistä tietoa, nopeasti ja monilla välineillä. Alueellinen yhteistyö on välttämätöntä niin

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt kuntien näkemyksiä sote-palvelujen tuottajana tulevissa rakenteissa. Kunnille osoitetussa kyselyssä esitettiin neljä erilaista vaihtoehtoa: oikeus tuottaa palveluja ilman, että maakunnalla olisi harkintavaltaa silloin, kun laissa olisi määritelty

Tilastokeskus julkaisi eilen uuden kuntakohtaisen väestöennusteen. Se kertoo, mitä tapahtuu, jos nykyinen kehitys jatkuu. Se ei huomioi kunnissa ja alueilla tehtävää työtä. Kehitykseen voidaan vaikuttaa, mutta vain pieneltä osin. Totuus on, että Suomen väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun