Kuntaliiton blogit

Valtiovarainministeriön riihi elokuun alussa käynnisti historiallisen talousarviosyksyn, sillä valmisteltavan valtion vuoden 2023 budjetin määrärahoissa on mukana ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden menot ja tulot. Sote-muutos nostaa valtion talousarvioesityksen määrärahojen ja tuloverojen tasoa

Kesälomien jälkeen olemme jälleen palanneet työn ja opiskelun pariin. Enää ei voi yksiselitteisesti puhua paluusta työpaikoille, mutta työt ovat käynnistymässä ehkä hiukan toisenlaisissa tunnelmissa kuin viime syksynä. Etätyösuosituksista on luovuttu, mutta etä- ja lähityön vuorottelu on tullut yhä

Kesäloman kynnyksellä on otollinen aika tehdä tilannekatsaus kuntien digikehittämisen ajankohtaisiin asioihin sekä tunnistaa mitä on meneillään, mitä on tulossa ja mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella. Mukana kansallista ja kunnallista tekemistä ja pari luku- ja kuunteluvinkkiä! Suomen digikompassi

Kesä hellii lomalaisia, mutta tietotarpeita kuntien tunnusluvuista, ennusteista tai päätöksistä voi syntyä myös kesän mittaan. Faktat julkisen talouden kehityksestä ja ennusteista ovat erityisen tärkeitä uuden hallituskauden kynnyksellä: keskustelut hallitusohjelmatavoitteista käyvät erilaisissa

Kesäkuu on Pride-kuukausi, ja ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen voimme tavata ja viettää tätä kansanjuhlaa yhdessä. Voimme kohdata samoin ajattelevia ja tuntea yhteenkuuluvuutta samalla, kun annamme ihmisoikeuksille kasvot. Monet ehkä pohtivat, tarvitaanko Pride-liikettä vielä vuonna 2022. Vastaus

Hallitusohjelman mukaisesti kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. TE2024-uudistuksen tavoitteena on edistää palveluiden vaikuttavuutta sekä vaikeasti työllistyvien työmarkkinakelpoisuutta parantaen vähitellen työmarkkinoiden toimivuutta. Uudistuksen tavoitteiden

Syksyn budjettiriihessä nuijitaan pöytään viimeisiä istuvan hallituksen budjettipäätöksiä. Kunnille vuosi 2023 on monella tapaa mullistava, mutta jo linjattuihin hallituksen kuntapäätöksiin ei odoteta suuria yllätyksiä. Päähuomion vie todennäköisesti viime kuukausina voimakkaasti kiihtynyt inflaatio

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai Euroopan ja myös muun maailman tolaltaan. Alun tilannekuvan jälkeen ajatukset alkoivatkin nopeasti askarrella syttyneen kriisin heijastevaikutuksissa. Mitä kaikkea tällainen kriisi oikein maailmassa aktivoi, mihin kaikkeen se vaikuttaa ja ennen kaikkea mitä se voisi

Kevään kuntatalousohjelma ja sen esittelemä kuntatalouden kehitysarvio laadittiin jälleen hyvin poikkeuksellisissa tunnelmissa. Myönteistä on, että kuntatalouden tila on vahvistunut viime vuosina merkittävästi ripeän koronaelpymisen ja kunnille myönnettyjen valtion koronatukien vuoksi. Vahvoja

Monipaikkaisuutta kuvataan usein elinvoiman lisääjänä sekä mahdollisuuksien ja vapauden antajana. Yksinkertaistettuna se on yksilöiden ja organisaatioiden liikkumisen dynamiikkaa, mutta käytännössä ilmiö on monimutkaisempi: toiminta-alue on kahdessa tai useammassa paikassa, ja lähtö- ja

Rakentamislain uudistuksen tavoitteet digitalisaatiosta ja rakentamisen vähähiilisyydestä ovat lain uudistuksen keskiössä. Kunnissa on jo nyt tehty rakennuslupapäätöksiä hyödyntämällä tietomallia. Lainsäädännön uudistukset ovat tarpeen tietomallipohjaisen lupakäsittelyn ja kansallisten yhteen

Hätätilanteita ja jatkuva kriisivalmius. Tulvia ja kuivuutta. Göteborg, jonka täytyy yhä uudestaan käyttää paljon resursseja vesistöjen myrkkyjen puhdistamiseen ja happamoitumisen vähentämiseen. Jatkuva yleinen kuormitus, joka kiihdyttää hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä. Tämä on yksi Göteborgin

Kunnilla on laaja lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja edistää kuntalaisten hyvinvointia. Kuntien työ näiden kokonaisuuksien eteen on monipuolista ja osaavaa. Kuten muissakin asioissa, kehittämisen polulla kuljetaan eri vaiheessa ja eri tahtiin, mutta yhteinen

Kunta-alalle saatiin aikaan kesäkuun alussa ehkä hieman yllättäenkin kolmevuotinen palkkaratkaisu, jolla taataan kunta-alalle työrauha aina vuoden 2025 huhtikuun loppuun asti. Ensimmäiset kahden prosentin yleiskorotukset maksetaan työntekijöille takautuvasti jo 1.6.2022 ja noin 0,50 prosentin

Varsinais-Suomesta löytyy niin saaristoa, maaseutua kuin isoja keskuskuntia. Täältä löytyy myös pieniä kuntia, jotka toimivat digimyönteisellä asenteella. Varsinais-Suomessa on 10 kuntaa, joissa on alle 5 000 asukasta. Haastattelimme näistä kunnista kuutta osana Varsinais-Suomen liiton rahoittamaa

Kontiolahden kunta on kuin Kauniaisten maalaisserkku: kunnasta löytyvät Itä-Suomen nuorimmat, terveimmät ja koulutetuimmat asukkaat. Lasten ja nuorten määrä suhteessa väestöön on muihin Itä-Suomen kuntiin nähden keskimääräistä suurempi. Aloitan Kontiolahden myötä uuden blogisarjan, jossa ylpeästi

Kunnat ovat tuoneet esiin tarvetta julkisen sektorin uudistamiselle ja palveluiden asiakaskeskeiselle tarjoamiselle jo pitkään. Tämä kunnista esiin nostettu tarve on ollut myös Kuntien systeeminen muutos ja suhde asiakaskeskeisyyteen -raportin taustalla. Kunnat haluavat edistää asiakas- ja

On jälleen aika, jolloin kunnissa pohditaan, moniko lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta kesäaikana? Onko lapsilla ylipäätään lomaa? Varhaiskasvatus ei lopu kesälläkään, vaan toimii ympäri vuoden. Kesätoiminta ei ole millään tavalla poikkeavaa aikaa, vaan paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia

Vaiherikas lukuvuosi on jälleen loppusuoralla useimmissa koulutusmuodoissa, niin myös lukiokoulutuksessa. Noin 25 000 ylioppilasta saa tänäkin keväänä lukio-opintonsa päätökseen. ”Gaudeamus igitur” ‒ iloitkaamme siis! Samalla lukuvuosi 2021‒2022 on ollut ensimmäinen, jolloin laajennettu

Hankehumppa on kunta-alalla tuttua. Termillä viitataan siihen, että kunnalle keskeistä toimintaa rahoitetaan perusrahoituksen sijaan hankerahoituksen turvin. Sitä myöten toiminta on projektiluontoista ja väistämättä lyhytjänteistä. EU-hankehumppa on tästä askeleen pidemmälle viety kauhukuva. EU