Kuntaliiton blogit

Kuntatalouden kestävyydestä ja kuntapolitiikan ennakoitavuudesta on pidettävä tulevina vuosina erityistä huolta, jotta kunnat kykenevät hoitamaan lukuisat lakisääteiset ja muut tehtävänsä sekä investointitarpeensa myös jatkossa. Kunnat vauhdittavat välillisesti yksityisiä investointeja julkisilla

Valtiovarainministeriö valmistelee poliittisia linjauksia kuntien uudistumisen tukeen ja samanaikaisesti Kuntaliitto pohtii omaa tukeaan tulevaisuuden kunnille. Tärkeää on nostaa esiin kaikista keskeisin hyvinvoinnin, kestävän kehityksen sekä elinvoiman kehittämisen väline eli kokemus-, asiakas- ja

Osaamistason nosto yhdistetään yleensä koulutustason nostamiseen. Ajatellaan, että osaamisen taso kohoaa vain korkeakoulutuksella. Huomiotta jää tällöin ammatillisen koulutuksen rooli ja merkitys väestön osaamistason nostamisessa. Ammatillinen koulutus tuottaa osaajia työelämään ja tarjoaa

Kuntien velvollisuutena on huolehtia kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista, mikä on kirjattu myös kuntalakiin. Minkälainen rooli ja mahdollisuudet kunnilla on tämän velvoitteen hoitamisessa? Tämä kysymys mielessämme aloimme tutkia kuntia osallistumisen areenoina. Sukelsimme

On vaikea löytää tahoa, jolla olisi kuntia paremmat edellytykset toimia elinvoimaisuuden edistämisen keskeisenä toimijana. Kunnissa tunnetaan paikalliset olosuhteet, minkä lisäksi sillä on asukkaidensa yhteisöinä luontainen rooli haettaessa yhteistä tahtotilaa elinvoimatyön pohjaksi. Kuntatasolla

Tällä viikolla julkaistussa Palvelu pelaa! -nuorisobarometrissa tarkastellaan 15–28-vuotiaiden nuorten kokemuksia heille suunnatuista palveluista. Nuoret arvioivat itse nuorille suunnattujen vapaa-ajan, sosiaali- ja terveys- sekä TE-palveluiden tarvetta, käyttöä ja riittävyyttä sekä kuvaavat myös

Tilastoviranomaiset eri puolella maailmaa ovat julkaisseet viime päivinä runsaasti tilastotietoja vuoden 2020 talouskehityksestä. Ennakkotiedot kertovat, että Suomen kansantalous pärjäsi ensimmäisenä koronavuotena ainakin bruttokansantuotteen kehityksellä mitattuna monia muita maita paremmin. Suomen

Kukapa olisi uskonut, että olisimme tässä tilanteessa vielä tänäkin keväänä - vuosi ensimmäisten koronaviikkojen jälkeen. Kun teimme Kuntaliitossa vuosi sitten vapun alla kunnille korona-ajan haasteita kartoittaneen kyselyn, pohdimme alkaako koronan jälkihoitovaihe kunnissa puolen vuoden vaiko vasta

Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa ovat tärkeimpiä kunnan elinvoiman edistämisen keinoja. Kysymys on toimivan ja vetovoimaisen yhdyskunnan suunnittelusta ja toteutuksesta asukkaita ja yrityksiä varten. Kysymys on myös prosessista

Maakuntavero kuuluu sarjaan asioita, joista on paljon mielipiteitä ja jotka aiheuttavat suuriakin tunteita, mutta joista on verraten vähän järjenkäytön edellyttämää tutkittua tietoa tai kokemuksia. Esimerkiksi kysymykset mahdollisen maakuntaveron veropohjasta, suuruudesta, tasauksesta tai ylipäänsä

Huhtikuun kuntavaaleissa ratkaistaan, ketkä ovat rakentamassa elinvoimaa, asukkaiden terveyttä ja turvallisuutta sekä hillitsemässä kustannusten kasvua kunnissa sekä kuntaa laajemmalla alueella eli kuntayhtymien valtuustoissa. Myös kuntayhtymien työllisyysvaikutukset ovat alueellisesti ja

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2020 tilinpäätösarviot yllättivät vahvuudellaan, vaikka hyviin kuntatalouden lukemiin oli varauduttu jo viime vuoden loppupuolella. Kuntien tulos kasvoi Tilastokeskuksen helmikuisen tiedotteen mukaan lähes kahdella miljardilla eurolla ja kuntayhtymien tilikauden tulos

Kolmatta kertaa kokeillaan. Tai voi olla, että kokeiluja on tehty sitäkin useammin, muistini ei yllä kovin pitkälle. Onkin paikallaan kysyä, että taasko kokeillaan? Kokeilukulttuuri on mielestäni hyvä asia. On hyödyllistä selvittää jotain ennen kuin tehdään pysyvämpiä ratkaisuja. Ymmärrän

Kunta monialaisena paikallistoimijana omaa vahvan vaikutusmahdollisuuden myös paikkakunnan elinvoiman rakentumiseen ja sen vahvistamiseen. Kyse ei ole vain elinkeinopolitiikan tehtäväkentästä, vaan elinvoimavaikutuksia syntyy myös muilla toimialoilla esimerkiksi kaavoituksessa, sivistystoimessa

Kuntien tehtävänä on tarjota asukkailleen toimiva yhdyskunta, hyvä elinympäristö ja sujuva arki. Ohjaamalla maankäyttöä ja rakentamista entistä ekologisempaan suuntaan voimme vaikuttaa kykyymme hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Ympäristömme laatu paranee ja elinkeinoelämälle avautuu uusia

Kuntavaaleissa valitaan päättäjiä paitsi kuntaan, niin myös maakuntiin. Maakuntavaltuuston jäsenet ovat alueensa kunnanvaltuustojen edustajia. Maakuntastrategia tai maakuntaohjelma on tärkein maakunnan poliittista tahtotilaa kuvaava dokumentti, mutta ilmastotavoitteita viedään eteenpäin

Lokakuun alusta 2020 voimaan tulleen ikäihmisten ympärivuorokautisen palvelun henkilöstön vähimmäismitoituksen toteutumisen seurantatieto julkaistiin eilen. Tiedot kiinnostavat varmasti laajasti johtuen odotuksista, joita eri toimijat ovat asettaneet vähimmäismitoituksen lakisääteisyydelle. Kyselyn

Meistä moni on miettinyt jossakin vaiheessa elintapojensa muuttamista. Tiedämme, että se vaatii paljon ja muutos voi olla usein jopa pelottava. Myös elämäntapojemme muuttaminen kestävään suuntaan voi mietityttää. Elämäntaparemontti kestävään suuntaan edellyttää paljon muutoksia muun muassa

Kuntien rooli kansalaisia ja elinkeinoelämää palvelevan välttämättömän infran - kuten liikenneväylien, energia-, vesi- ja jätehuollon sekä viheralueiden - rakentamisessa sekä käyttö- ja kunnossapitotehtävissä on keskeinen. Niin ikään kuntien palvelutuotannossaan tarvitsemien toimitilojen

Kuntakentän tietojärjestelmäympäristön tilanne on vuosien saatossa kehittynyt hankalaksi ja vaikeasti muutettavaksi. Ongelmia ovat olleet avoimien rajapintojen ja yhteisten tietomallien puuttuminen, järjestelmien siiloutuminen, puuttuvat immateriaalioikeudet sekä erilaiset toimittajaloukut ja